Maaliskuussa iltapäivän teemana oli Monimuotoiset hybriditoteutukset – mitä muuta hybridi on kun samanaikaisopetusta.
Puhujiksi saimme:
Taru Koivisto, joka työskentelee Kiipulasäätiöllä ja toimii projektipäällikkönä UFO-hankkeessa
Janne Torvikoski, joka toimii asiantuntijana ja projektipäällikkönä MOOTTORI-hankkeessa Centria-ammattikorkeakoulussa
Sara Käkönen3DBear Oy:stä. Yritys on toteuttanut paljon erilaisia vr- ja ar-teknologioita hyödyntäviä oppimisympäristöjä.
Taru Koivisto kertoi meille aiheesta Virtuaaliset oppimisympäristöt vaativan erityisen tuen opiskelijoille ammatillisessa koulutuksessa.
Janne Torvikosken puheenvuoron aiheena oli HyFlex-mallin kehittäminen Centria-ammattikorkeakoulussa
Sara Käkösen aiheena oli Virtuaaliset oppimisympäristöt hybridiopetuksen mahdollistajina. Hän kertoi 3Dbearin case-esimerkkejä ja miten erilaiset hybridiopetuksen muodot ovat näissä caseissa näkyneet.
Alta voit katsoa iltapäivän tallenteet.
Iltapäivän tallenteet
Virtuaaliset oppimisympäristöt vaativan erityisen tuen opiskelijoille ammatillisessa koulutuksessa – Taru Koivisto
HyFlex-mallin kehittäminen Centria-ammattikorkeakoulussa – Janne Torvikoski
Virtuaaliset oppimisympäristöt hybridiopetuksen mahdollistajina – Sara Käkönen
Hankkeen toimijat Merja Saarela & Eeva Niemelä HAMK:ista pitävät ITK-konferenssiin liittyvän webinaarin tiistaina 11.4. klo 14-15. Heidän aiheensa on Vuorovaikutuksen rikastamisen ja digipedagogisen monipuolistamisen keinoja HyFlex -toteutuksiin.
HyFlex-toteutus on opiskelijalähtöisestä näkökulmasta pedagogisesti muotoiltu multimodaalinen oppimiskokemus. Oppimistavoitteisiin pääsemiseksi opiskelijalle mahdollistetaan joustava osallistuminen erilaisten toteutusten ja hybridien oppimistapahtumien välillä.
Hybridit vaihtoehdot voivat muodostua osallistumisesta oppimistapahtumaan fyysisesti läsnä, samanaikaisesti etänä läsnä tai eriaikaisesti verkossa. Opiskelija valitsee tarjolla olevista vaihtoehdoista oppimisstrategisten mieltymystensä ja/tai elämäntilanteeseensa pohjalta parhaiten soveltuvat ratkaisut.
Joustavalla lähestymistavalla tuetaan opiskelijan oppimisstrategisia valintoja, autonomiaa ja oppimiseen sitoutumista. Myös oppimisympäristön joustavat ratkaisut ja tarkoituksenmukaisesti valittu teknologia-avusteisuus tukevat oppimista. HyFlex-toteutuksin moninaiset opiskelijat saavat paremmat valmiudet vastuunottamiseen oppimisestaan ja osaamisen kehittämisestään. Tietoinen valintojen tekeminen vahvistaa ymmärrystä omista oppimisstrategioista ja vahvuuksista.
Webinaarissa esitellään erilaisia Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hankkeen piloteissa testattuja vuorovaikutuksen rikastamiskeinoja ja digipedagogisen monipuolistamisen keinoja, joilla HyFlex-toteutuksissa oppimistapahtumien yhdenmukaisuutta voidaan monipuolisesti edistää, etätiimien vuorovaikutusta vahvistaa ja opetuksen joustavuutta teknisesti tukea. Ratkaisut ovat osa hankkeessa koottuja hyviä käytänteitä, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi hybridiopetuksen ja henkilöstön hybridiosaamisen kehittämisessä.
Mikä: ITK-webinaari Milloin: tiistaina 11.4.2023 klo 14-15 Missä: verkossa Kenelle: kaikille avoin
Mirlinda Kosova-Alija kirjoitti HAMK Unlimited -blogiin 26.1.2023 tekstin aiheesta ”Hyvin suunniteltu hybridiopetus oikeanlaisine tiloineen palvelee opiskelijoita”.
”Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) pilotoitiin syksyllä 2022 uutta hybridiopetustilaa ja joustavaa hybridiopetusta. Hybridiopetus tarkoittaa lähi- ja etäopetuksen erilaista yhdistelyä, jossa tavoitteena muodostaa yhtenäisen ryhmän ja kokemuksen riippumatta siitä, osallistuuko opiskelija etänä vai paikan päällä. Kokeiluun olivat tyytyväisiä niin opiskelijat kuin opettaja.
Opiskelijoille hybriditoteutus mahdollisti osallistumisen joko läsnä tai verkossa oman valinnan mukaan. Opiskelijoilla oli saatavilla tulevien tuntien sisällöt hyvissä ajoin, joten he pystyivät suunnittelemaan opiskelunsa tarkoituksenmukaisesti. Kiitosta saivat opetuksen joustavuuden lisäksi opetuksen laatu ja opiskelutulokset.
Opettajalta hybriditoteutus edellytti hyvää etukäteissuunnittelua ja valmistelua, oikeanlaisia teknologiaratkaisuja sekä sellaisia pedagogisia menetelmiä, jotka tukivat opiskelijoiden yhteistyötä sekä luokassa että verkossa. Onnistuneen hybridiopetuksen mahdollistivat myös toimivat tila- ja teknologiaratkaisut.”
Vuoden ensimmäinen hankkeen yhteinen työpaja järjestettiin Tampereella keskiviikkona 18.1. Kaikki eivät valitettavasti päässeet tulemaan paikan päälle, mikä antoi loistavan tilaisuuden tehdä tilaisuudesta hybridin.
Aamukahvin ohessa keskustelimme yleisesti kuulumisia opiskelumaailmasta. Kävi ilmi, että koulut voivat painia päinvastaisten ongelmien kanssa: Tavastialla opiskelijat eivät jää työskentelemään etänä, jollei heitä pakota siihen, HAMKissa taas opiskelijat jäävät helposti kotiin, jos ei ole läsnäolopakkoa.
Aamukahvien jälkeen käytiin läpi pilottien kokemuksia. HAMKin pilotit olivat Lead+, Liikennealan perusteet / esteetön liikennesuunnittelu ja Mirlinda: tietojenkäsittelyn pilotti / hybriditila. Tavastian pilotit olivat yhdessä K-auton kanssa tehty kolarikorjaaja-pilotti sekä maalaukseen liittyvät pilotit Patrian maalaamon kanssa.
Päivällä aloimme pohtimaan hankkeen loppuseminaarin järjestelyitä. Se on kuitenkin tulossa pikemmin kuin arvaammekaan, vaikka se nyt tuntuukin olevan vielä kaukana tulevaisuudessa. Tilaisuus järjestetään luonnollisesti hybridisti.
Lopuksi teimme vielä hankkeen työkalupakin tarkastelua. Tarkistimme, onko siellä kaikki, mitä kuuluukin otsikkotasolla ja missä vaiheessa työkalupakin työstö on.
HyFlex toteutus on opiskelijalähtöisestä näkökulmasta pedagogisesti muotoiltu multimodaalinen oppimiskokemus. Oppimistavoitteisiin pääsemiseksi opiskelijalle mahdollistetaan joustava osallistuminen erilaisten toteutusten ja hybridien oppimistapahtumien välillä. Hybridit vaihtoehdot voivat muodostua osallistumisesta oppimistapahtumaan fyysisesti läsnä, samanaikaisesti etänä läsnä tai eriaikaisesti verkossa.
Esittelemme erilaisia piloteissa testattuja vuorovaikutuksen rikastamiskeinoja ja digipedagogisen monipuolistamisen keinoja, joilla HyFlex -toteutuksissa oppimistapahtumien yhdenmukaisuutta voidaan monipuolisesti edistää, etätiimien vuorovaikutusta vahvistaa ja opetuksen joustavuutta teknisesti tukea.
Milloin: Posteri on esillä koko ITK-konferenssin ajan. Posteriesittelijät on tavattavissa torstaina klo 13.30-14.30 ja perjantaina klo 10.30 – 11.30.
Kohderyhmä: Ammattikorkeakoulujen opettajat
Posterimme esittelee hybridiopetuksen ja -työskentelyn ”työkalupakkia”, joka kattaa mm. pedagogiset valinnat, tekniset ratkaisut sekä osaamiset saavutettavien hybriditilantaiden onnistumiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään mm. läsnäolon tunteen vahvistamiseen sekä toimivan vuorovaikutuksen luomiseen.
Työkalupakin sisältöä on testattu ammatillisen koulutuksen sekä ammattikokeakoulun piloteissa todellisten käyttäjien kanssa. Työkalupakki on koostettu piloteista saatujen kokemusten sekä niissä opittujen hyvien käytänteiden perusteella.
Työkalupakin materiaaleja voi hyödyntää oman hybriditilanteiden suunnitteluun sekä kehittämiseen.
HAMKin Jaana Kullaslahti, Eeva Niemelä ja Tarjaleena Tuukkanen ovat koonneet lukuvinkkejä hankkeen aiheeseen liittyen.
”HAMKin kaupunkikampuksilla (Hämeenlinna, Riihimäki, Forssa ja Valkeakoski) avattiin elokuussa 2022 hybridiopetustilat. Kokosimme Hybridiopetuksen ja -työskentelyn tavat ja taidot –hankkeessa opettajien tueksi lukuvinkkejä hybridiopetuksen kirjallisuudesta. Näistä teoksista saat tietoa hybridiopetuksen muotoilusta ja käytännön toteutuksista. Saat myös käytännön vinkkejä hybridityöskentelyn vuorovaikutuksen monipuolistamiseen, läsnäolon kokemuksen lisäämiseen, oppimisen rikastamiseen ja UDL-viitekehyksen soveltamiseen.”
Tammikuun iltapäivässä keskityimme pedagogisiin näkökulmiin ja erityisesti osallisuuden kokemuksen vahvistamiseen. Puheenvuorot pitivät Emilia Osmala ja Merja Saarela yhdessä Jaana Kullaslahden kanssa.
Emilia Osmala puhui aiheesta Vuorovaikutuksen luominen hybriditilaisuuksissa. Emilia on vuorovaikutussuunnittelija ja fasilitaattori Osanalla.
Hämeen ammattikorkeakoulun Merja Saarela ja Jaana Kullaslahti ovat tuttuja nimiä hanketyöstämme. He valaisivat meitä näkökulmista osallistamiseen.
Tapahtuma järjestettiin etänä Zoom-palvelun kautta 25.1.2023.
Tallenteet iltapäivästä
Vuorovaikutuksen luominen hybriditilaisuuksissa – Emilia Osmala, vuorovaikutussuunnitteluja ja fasilitaattori, Osana yhteistä ratkaisua Oy
Pedagogisia näkökulmia hybridiopetukseen – Jaana Kullaslahti, Hämeen ammattikorkeakoulu
Näkökulmia osallistamiseen – Merja Saarela, Hämeen ammattikorkeakoulu
Katso myös aiempien Teknologiailtapäivien tallenteet:
Osallistujan on helppo tunnistaa hyvä hybriditilaisuus – jälkikäteen. Hybriditilaisuuden onnistunut järjestäminen vaihtelevilla resursseilla vaatii paljon osaamista ja kykyä sopeutua erilaisiin tilanteisiin. Tässä kirjoituksessa annetaan vinkkejä hybriditilaisuuden järjestämiseen. Näiden ohjeiden avulla vältyt Jukan hybridipainajaisen kaltaisilta tilanteilta. Teknisiä ratkaisuja ja sovelluksia esiteltiin edellisessä Hybriditoteutusten laitenurkkaus -kirjoituksessa.
Ideaalitilanteessa hybriditilaisuutta luotsaa aina vähintään kaksi henkilöä, mutta usein tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Yksikin henkilö voi onnistuneesti huomioida tilaisuuden aikana livenä ja etänä osallistuvat. Tämä vaatii kuitenkin ennakkovalmistautumista ja käytännön järjestelyjä. Alla on listattu muutamia tärkeitä asioita:
Sanoita tilaisuuden kulku etukäteen ja tilaisuuden alussa myös hybridiosallistujan näkökulmasta. Näin osallistujat saavat etukäteen tiedon siitä, miten he voivat osallistua, pyytää puheenvuoroa ja millainen tekninen toteutus tilassa on (esim. kuuluuko puhe kaikille vai vain vetäjälle jne).
Ole aikatietoinen ja pysy aikataulussa. Hybridiosallistujan osallistumista helpottaa, kun ilmoitettuun aikatauluun voi luottaa ja esimerkiksi tauoilta palataan ajallaan.
Ole tavoitettavissa koko ajan. Ilmoita etukäteen, mitä kautta sinuun saa yhteyden ja mitä kautta viestit hybridiosallistujille esim. ruokatauon venymisestä. Näin vältetään se tilanne, että hybridiosallistujat roikkuvat puoli tuntia tauon jälkeen odotushuoneessa ihmettelemässä.
Kerro ryhmätöiden toimintatapa tarkasti. Usein osallistavissa osuuksissa on helppo laittaa etäosallistujat samaan ryhmään. Osallistumisen maksimoimiseksi tieto siitä, ketkä esimerkiksi kuulevat virtuaalisessa päähuoneessa käydyn keskustelun, on merkittävä. Etäosallistuja ei usein pysty päättelemään, mihin ja mitä kautta hänen äänensä kuuluu.
Pyri tasapuolisen kokemuksen mahdollistavaan tekniseen laatuun. Laadukkaan videokuvan saaminen kaikista osallistujista on toissijaista verrattuna siihen, että etäosallistuja voi luottaa saavansa äänensä kuuluviin tarvittaessa ja pystyy riittävällä tasolla seuraamaan keskustelua.
Hybriditilaisuuden tekninen toteutus vaihtelee suuresti. Välillä tilaisuus joudutaan järjestämään yhden tai useamman kannettavan tietokoneen voimin, välillä on käytössä kyseiseen toimintatapaan räätälöity tila. Oleellista on kuitenkin sopeutua tilaisuudessa käytettäviin laitteisiin ja pyrkiä takaamaan perusasiat.
Yksi vetäjä – yksi kannettava tietokone. Välillä joudutaan tilanteeseen, jossa yksi henkilö vetää hybriditilaisuutta yhdellä laitteella ilman erillisiä mikrofoneja tai kameroita. Tällöin tilaisuuden vetäjä joutuu tarvittaessa toistamaan muiden liveosallistujien puheenvuorot etäosallistujille. Liveosallistujien kuvaaminen kannattaa jättää pois ja tyytyä kuvaamaan vain tilaisuuden vetäjää.
Jos hybriditilaisuuksia järjestää usein ja on hankintabudjettia, kannattaa harkita 1-2 langattoman konferenssikaiuttimen (yhdistetty kaiutin ja mikrofoni) hankintaa. Pienessä tilassa pärjää usein yhdellä kokousmikrofonilla ja kaikkien osallistujien ääni saadaan sujuvasti kuulumaan etäosallistujille. Kahden mikrofonin parittaminen keskenään mahdollistaa isommankin tilan mikittämisen sujuvasti. Langattoman mikrofonin voi liittää usb-johdolla lataukseen, näin virta riittää pidempäänkin tilaisuuteen. Kokousmikrofonien käytöstä kannattaa viestiä selvästi lähiosallistujille, näin vältytään ylimääräisen puheen aiheuttamilta häiriöiltä. Monet yliopistot käyttävät Jabran 710-konferenssikaiutinta, se on todettu hinta-laatusuhteeltaan (noin 250euroa kpl) hyväksi ja pienen kokonsa ansiosta sitä on helppo kantaa mukana.
Oman laitteen äänenlaatua on helppo parantaa ulkoisella mikrofonilla. Eoppimiskeskuksen Jukan repusta löytyy usein Roden videomic go2 -mikrofoni (hinta 100 euroa) seuraavista syistä. Kyseinen mikrofoni toimii 3,5 millimetrin tai usb-c liitännällä, tämä mahdollistaa liittämisen helposti mobiililaitteisiin. Mobiililaitteeseen voi liittää kerralla kaksi mikrofonia erikseen ostettavan Rode ai-micro -äänikortin avulla. Usb-c liitäntää käytettäessä toista liitäntää voidaan hyödyntää äänen monitorointiin kytkemällä kuulokkeet siihen. Tätä mikrofonia voidaan helposti kierrättää tilaisuudessa puhujalta toiselle. Lisäksi kyseisen mikrofonin suuntakuvio nappaa tehokkaasti ääntä vain yhdestä suunnasta ja parantaa näin puhujan äänenlaatua meluisissa olosuhteissa (kokousmikrofoniksi laite ei tämän vuoksi sovi). Rode ai-micro -äänikorttia voidaan käyttää myös lavalier-mikrofonin kanssa. Näin tilaisuuden vetäjä voi liikkua vapaasti, mutta hänen äänensä kuuluu koko ajan laadukkaasti etäosallistujille mobiiliyhteyden kautta.
Hyvän kameran valintaan on monia perusteluja. 100-200 euron hintaluokasta löytyy monia erilaisia kameroita, joista osassa on laajempi kuvakulma, joka mahdollistaa koko kokoustilan kuvaamisen. Yhden parhaimmista kuvanlaaduista tarjoaa Elgaton facecam. Usein webkameran säätömahdollisuudet ovat kovin rajatut, sovellusartikkelissa annetaan pari vinkkiä webkameran säätämiseen ja mm. zoomausominaisuuden käyttämiseen. Webkameraa korkealaatuisempi vaihtoehto on pieni järjestelmäkamera, joiden käyttäminen videoneuvotteluissa vaatii tavallisesti tietokoneen ja kameran väliin videomikserin tai videokaapparin. Osa kameroista (esim. Sony zv-10) toimii kuitenkin web-kamerana ilman erillistä laitetta.
Helpoin tapa yhdistää useita kameroita ja mikrofoneja yhteen tietokoneeseen on videomikseri. Laitteet kytketään videomikseriin, joka kytketään usb-kaapelilla tietokoneeseen. Tietokone tunnistaa videomikserin tavalliseksi web-kameraksi ja mikrofoniksi. Tämän jälkeen videomikserin painikkeilla ohjataan haluttuja toimintoja, esimerkiksi kameroiden näkymistä, mikrofonien päällä olemista, kuva kuvassa toimintoja ja niin edelleen. Hybriditilaisuudessa videomikseriä voi hyödyntää esim. eri pöydissä olevien mikrofonien manuaaliseen päälle/pois-kytkemiseen ja useiden kameroiden hyödyntämiseen tai kuva-kuvassa toimintoihin. Laitteeseen voi liittää myös mobiililaitteita erillisiksi kameroiksi, tällöin vaaditaan mobiililaitteen ja hdmi-kaapelin väliin sopiva adapteri. Suosituin videomikseri on Atem mini, jonka halvin versio maksaa noin 400 euroa.
Usein yhdellä laitteella operoitaessa ja esim. ruudunjakoa tehtäessä jää helposti osa toiminnoista piiloon. Tällöin nopeasti eri toimintojen käyttäminen helpottuu erillisen ohjaimen avulla. Esimerkki tällaisesta ohjaimesta on streamdeck + -ohjain, joka liitetään tietokoneeseen ja sillä voidaan esim. hallinnoida zoomia tai antaa web-kameralle toimintoja (mm. zoomaus), jotka eivät muuten ole mahdollisia. Saman ohjaimen avulla voi helposti hallinnoida esim. äänenvoimakkuutta kääntöpainikkeiden ansioista.
Ohjaimen toiminnot saa käyttöön myös pelkän sovelluksen ja mobiililaitteen avulla. Streamdeck -sovellus mahdollistaa mobiililaitteen hyödyntämisen ohjaimena. Erilaisten kustomoitavien painikkeiden avulla voit hallinnoida esimerkiksi Zoomissa oman mikrofonien aukioloa tai vaientaa muut kokouksen etäosallistujat. Tämä helpottaa hybriditilaisuuden hallinnointia huomattavasti, kun mobiililaitteella pystyy käyttämään tärkeimpiä toimintoja.
Onko sinulla joku erittäin toimiva laiteratkaisu tai jokin muu vinkki laitteisiin? Kommentoi tämän julkaisun alle.
#HOThybridi 