Avainsana-arkisto: Tavastia

Case-kuvaus: Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon hybridipäivä

Viime vuosien pandemia muutti ikiaikaisia kouluttautumiseen liittyviä toimintamalleja pysyvästi hybriditoteutuksia suosivaan suuntaan. Koulutuksiin osallistujat oppivat koronan aikaan, että pienessäkään flunssassa ei tulla kouluun, mutta silti ei tarvitse jäädä kokonaan paitsi opetuksesta. 

Pitämissäni koulutuspäivissä tietokone on joka tapauksessa käytössä, ja kokousmikrofoni kulkee aina mukana repussa. Olisi hyvin ylimielistä olla avaamatta Teams-yhteys  kotisohvan suuntaan. Tämä taas herättää opiskelijoissa halun etäillä muistakin syistä. Sitten iskeekin vähän kunnianhimoisempi ajatus: Mitä teknistä välineistöä ja osaamista sekä pedagogista suunnittelua päivä vaatisi, jos etäosallistujien oppimista haluaisi vielä tehostaa? Tässä kirjoituksessa analysoin maaliskuussa 2023 toteuttamani hybridipäivän taustat ja kulun sekä käytän HAMK:n mainiota suunnittelutaulukkoa Hybriditapaamisen suunnittelu – Digipedaohjeet (hamk.fi).

Luokkahuoneen etuosa. Siirreltävä iso televisionäyttö. Näytöllä esitys, jossa lukee Haasta.
Hybridiopetuksen kevyt toteutus luokkahuoneessa ei näytä juurikaan erilaiselta kuin tavallinen lähipäivä. Kuvasta puuttuu vain pieni kokousmikrofoni. Langaton hiiri mahdollistaa opettajan istumisen vaihtelevasti eri puolilla luokkaa. Lähivuosina luokkien perusvarustukseen alkaa kuulua lisäksi kokouskamera etäosallistujien kokemusta helpottamassa. Varustukseen voi kuulua myös toinen näyttö etäosallistujien videokuvan näkemiseen.

Taustatietoa

Vastaan Ammattiopisto Tavastiassa Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon pakollisesta tutkinnon osasta Proaktiivinen kehittäminen. Valinnaisista tutkinnon osista vastaa kaksi muuta lehtoria. Olen kehittänyt sivutoimisesti asiaan liittyvää koulutusta heti tutkinnon tultua käyttöön v. 2017. 

Opiskelijat ovat työssäkäyviä aikuisia, joilla on paljon työ- ja elämänkokemusta. Kaikki ovat jo aiemmin kehittäneet monenlaisia asioita, ja muodollisen koulutuksen tehtävänä on sekä tuoda olemassa oleva osaaminen esiin että täydentää sitä tarvittavin osin.

Lähipäiviä koko tutkinnossa on on kymmenkunta 3-4 viikon välein.Tämän lisäksi on tarjolla oman kehittämisprojektin ohjausta useita kertoja opintojen aikana. Valintahaastattelussa varmistamme, että opiskelijalla on mahdollista tehdä näyttö todellisessa työelämän tai vapaa-ajan yhteisön kehittämisprojektissa. 

Vuosien varrella hioutuneen järjestyksen mukaisesti ensimmäisinä lähipäivinä opiskelijat ottavat haltuun palvelumuotoilua, sitten tuotteistamista, innovointia ja/tai brändin rakentamista. Itse tapaan opiskelijat vasta opintojen loppumetreillä, jolloin varmistetaan kokonaisuuden hallinta. Tutkinnon osissa on paljon päällekkäisyyksiä, joita emme tietenkään kouluta moneen kertaan: pidän vain kaksi lähipäivää 90 osaamispisteen tutkinnon osaan. 

Vaikka olen kokenut etäyhteyksien käyttäjä, olen viime aikoihin saakka suositellut vahvasti tulemaan paikan päälle lähipäiviin saamaan kaiken irti toiminnallisista pienryhmätehtävistä. Nyt teknologia alkaa olla niin helppokäyttöistä, että koen itse pystyväni osallistamaan sekä lähi- että etäosallistujat. 

Hybriditoteutus on tarpeen juuri niistä syistä, joiden vuoksi hybridikoulutusta yleisestikin kehitetään: 

  • Ihmisten kynnys tulla paikan päälle pienessä flunssassa on noussut, ja tuntuisi äärimmäisen tylyltä sanoa, että lähipäivään ei voisi tulla kuulolle kotisohvalta, vaan joutuu jättämään tilaisuuden väliin.
  • Aikuisilla työssäkäyvillä opiskelijoilla on toisinaan välttämättömiä läsnäoloa vaativia kokouksia työpaikalla kesken lähipäivän.
  • Monenlaiset elämäntilanteet lisäävät tarvetta joustavalle tavalle opiskella.
  • Koulutusta halutaan tarjota isolle maantieteelliselle alueelle, mutta ei haluta siirtyä kokonaan verkko-opetukseen. Pelkän luento-opetuksen vuoksi tuntuisi järjettömältä ajattaa ihmisiä paikan päälle. Pienryhmätyöskentelyyn verkon työkalut ovat jo varsin hyvät, vaikka osa opiskelijoista kokeekin live-tilanteen antavan paljon hyödyllisempää oppia. 

Valinnanvapauden puolesta puhuu se, että opiskelijamme ovat motivoituneita kehittymään ja saamaan koulutuksen tukea siihen. He itsekin tietävät kuormittuvansa keskittymisen puutteesta ja mahdollisesta monen asian tekemisestä yhtä aikaa. Moni myös tietää, että he hyötyvät paikan päälle tulemisesta etäilyä enemmän. Huomattavasti hankalampaa laadukas hybriditoteutus olisi, jos opiskelijat olisi määrätty koulutukseen. Tällöin valinnanvapautta saatettaisiin käyttää enemmän lintsaamiseen tai juuri ja juuri riman yli menemiseen. Näin käy myös silloin, kun elämäntilanne on kuormittava tai kaikenlaista kiinnostavaa tekemistä on tullut haalittua yli omien voimavarojen – tuttu tilanne monelle tämäkin.

Hybridipäivän suunnittelu ja testaus

Kuvakaappaus päivän aikataulu -diasta.

Oma oppimiskäsitykseni ohjaa pedagogista suunnittelua siihen suuntaan, että pyrin tiivistämään luento-osuudet todella pieniksi johdannoiksi ja aktivoimaan opiskelijat itse käsittelemään opittavaa asiaa. Kun lähipäivien yhteistä aikaa muiden opiskelijoiden kanssa on koulutuksen aikana hyvin niukasti, haluan aktivoida opiskelijat vuorovaikuttamaan keskenään ja kuulemaan toistensa ajatuksia. Itsenäiset tehtävät jätän välitehtäviksi, vaikka vuorovaikutus muiden kanssa seitsemän tunnin lähipäivän ajan voi olla osalle kuormittavaa. Opiskelijaryhmä tulee päiviini valmiiksi toisensa tuntevana, joten esittäytymiskierros on lähinnä itseäni varten, enkä varaa aikaa varsinaiseen ryhmäyttämiseen.

Ryhmätyö projekti vs. tutkinnon kriteerit eli “Liplappus-ryhmätyö”

Ensimmäisenä päivistäni koitetaan saada kullekin selvyys, mitä osaamisia vielä pitää tutkinnon läpäisyä varten hankkia. Tässä käytän apuna v. 2017 itseäni ja silloisia opiskelijoita varten tekemiäni värillisiä kortteja, joissa jokainen ammattitaitovaatimus ja sen hyväksytyn suorituksen kriteerit ovat aina yhdellä värillä.

Ensimmäinen tehtävä on järjestää 2-3 hengen ryhmissä kortit projektin aikajanalle. Etäosallistujille olen luonut Miro-version kopioimalla korttipohjista tekstit taannoin valitsemieni värien mukaisille lappusille. Huokasin helpotuksesta, kun Miron perusvärit osoittautuivat yhteneväisiksi taannoin valitsemieni paperien värien kanssa.

Kuvakaappaus Thinglinkistä. Thinglink-pohja Proaktkeh. Värikkäitä lappusia, joissa on tekstiä. Lappujen päällä painikkeita, joiden tunnuksina on kysymysmerkkejä, nuolia tai tähtiä.
Kuvakaappaus Miro-ohjelmasta. Värikkäät laput järjestetty omiin riveihinsä.

Ensimmäisen pilotin jälkeen lisäsin Miron Master-pohjaani vielä ohjetekstin, koska linjoilla olevat ovat usein yhden näytön varassa, eivätkä katso samaan aikaan Miroa ja päivän dioilla olevaa ohjetekstiä, jolloin pelkkä linjojen kautta kuunneltu ohjeistus voi jäädä epäselväksi.

Ryhmätyöskentelyn ajaksi vaimennan linjoilla työskentelevien äänen tosi hiljaiselle, jotta se ei täytä luokan äänimaailmaa. Tämän haittapuolena linjoilla työskentelevien voi toistaiseksi olla hieman vaikea saada kiinnitettyä minun huomiotani, kun olen syventynyt luokassa tehtävän työn ohjaamiseen. Toki käyn välillä heidänkin luonaan, mutta vaikkapa taskussa värähtelevä puhelin voisi toimia hyvänä opettajan kutsuvälineenä etäryhmille. (Tässä kohtaa vinosti hymyileviä terveisiä kaikille heille, jotka ajattelevat ryhmätyön olevan kouluttajan vapaahetki. Todellisuudessa keskustelun kuuntelu ja siihen liittyvien tunteiden aistiminen on oiva tilaisuus päästä koulutettavien korvien väliin ja ymmärtää, mistä narusta vetää, jotta ajattelun muutos edistyy.)

Jos linjoilla olisi useampi pienryhmä, joutuisin vaimentamaan pienryhmät kaiuttimista kokonaan ja pyytämään minua paikalle esim. Teamsin chatin kautta, jota minun pitäisi myös joltakin näytöltä muistaa seurata samalla tavalla kuin luokassa olevia ja käydä vierailemassa pienryhmissä. Koen kuitenkin menettäväni aidon tilaisuuden ymmärtää opiskelijaa, kun en voi koko ajan kuulla otteita kaikkien puheesta ja spontaanisti vaihtaa kuunneltavaa tai ohjattavaa ryhmää.

Ryhmätehtävän purku on tehty perinteisesti kokoontumalla katsomaan kaikkien pöydälle asettelemaa lappujen järjestystä ja kuulemaan perusteluita valinnoille. Tässä huomioin etäosallistujat avaamalla Teamsin kännykällä, poistamalla lähtevästä videokuvasta taustatehosteet ja striimaamalla kuvaa kulloinkin selitettävästä asiasta kännykän avulla. Kuvauksen laatua voisi parantaa antamalla videostriimaus aina kulloisenkin selittäjän  tehtäväksi, jolloin kuva ehkä varmemmin olisi juuri selitettävästä asiasta. Seuraavalla kerralla taidan testata päähän sijoitettavaa RealWear-kameraa tähän tarkoitukseen. Toinen vaihtoehto olisi kuvata pöytien tuotokset ja ladata kuvat Miro-alustalle, josta ryhmät voisivat niiden tausta-ajattelua selostaa.  Etäosallistujien tehtävän purku puolestaan sujui helposti, ja muut pystyivät seuraamaan sitä luokan isolta näytöltä, vaikka itse pidänkin enemmän pöytien ympärille kokoontumisen tunnelmasta. 

Kun seuraavassa vaiheessa luokkatehtävissä on vaihe kääntää jo osattavia teemoja korteilla nurin päin ja jäljelle jäävät kortit antavat suuntaa projektin ja oppimisen viimeistelyyn, linjoilla olevat keksivät raahata puuttuvat osiot/taidot itse piirtämiinsä laatikoihin.

Tämän kerran etäosallistujat kertoivat kuormittuvansa ja oppimistaan vähentävän se, että he eivät kunnolla näe ja kuule luokassa työskenteleviä. Tähän kokouskamera voisi tuoda ainakin helpotusta.

Videon jakaminen sekä luokkaan että linjoille

Iltapäivä on varattu tulevaisuuden trendien tarkasteluun. Siinä käytän verkossa olevaa videota, jonka äänten jakaminen tuottikin ensimmäisellä kerralla pulman, kun tietokoneeni oli kytkettynä luokan näyttöön ja kaiuttimiin, eikä “Jaa sisältö / Sisällytä tietokoneen ääni”-painike ollut käytettävissä. Hätäpäissäni muistin vanhan kikan jakaa videon linkki ja pyytää käydä katsomassa video itsenäisesti. Harmitti, kun tässä ratkaisussa en voinut pysäytellä videota keskusteluja varten, mutta kävimme keskustelut etäosallistujien palattua paikalle.

HAMK:n Eeva Niemelä osasi vinkata avun seuraavia kertoja varten: Video pitää jakaa esim. omalta Teams-kokoukseen liitetyltä laitteelta, joka ei ole kytkettynä mihinkään muuhun laitteeseen: Share sound from your computer in a Teams meeting or live event – Microsoft Support

Ruudunkaappaus Teams-videopuhelun painikkeesta. Jaa sisältö, sisällytä tietokoneen ääni.

Ensimmäisen testin mukaan oma laite ei kuitenkaan voi olla puhelin, koska näytöillämme puhelimen video näkyy luokassa oleville todella pienenä.

Fläppitaulu-ryhmätyö

Iltapäivän ohjelmaan kuuluva, fläppitauluilla tehtävä PESTE-analyysi oli ainoa päivän tehtävistä, jossa luokassa olevienkin tuotokset olisi ehkä seuraavalla kerralla järkevämpi pyytää suoraan Miroon tai muulle muutenkin käytössä olevalle yhteisölliselle alustalle. Näin opiskelijoille ei mene liikaa ajatustyötä eri ohjelmistojen opetteluun, mikä vie kaistaa itse asian oppimiselta. Tämä helpottaisi etäosallistujienkin ymmärrystä tehtävänannosta ja siirtymistä teemasta toiseen.

Teknologisiin yllätyksiin varautuminen

Suurin ongelma päivän aikana oli luokan näytön katonrajassa olleen liittimen kontaktihäiriön kanssa, johon sain nopean avun IT-palveluista. Toinen ratkaisu olisi ollut pyytää luokassa olevat katsomaan diojani Teamsin kautta, jos luokan näytön ajoittaista pimenemistä ei olisi saatu ratkottua. Nykytekniikalla on aina mahdollista löytää jokin toimiva ratkaisu.

Päivän suunnittelu taulukkomuodossa

Suunnittelutaulukon kokeilu toi kaikki toteutusvaihtoehdot rinnakkain näkyville ja pakotti ottamaan kantaa kaikkiin. Näkyviin tuli erityisesti etänä eriaikaisesti -sarakkeeseen kohtia, joiden parantaminen ei olisi työlästä. Pitkä kokemus kaikenlaisista toteutuksista erikseen auttoi ajattelussa.

AiheVastuuhenkilö/opettajaLäsnäEtänä samanaikaisestietänä eriaikaisesti
1 viikko ennenTervetuloa-viesti. Pyyntö ilmoittaa etäilystävalmistautuminen tapaamiseenilmoitus opettajalle etäilystä
valmistautuminen tapaamiseen
Ilmoitus opettajalle poissaolosta (sisältää usein kysymyksen korvaavista tehtävistä)
Aamulla 8.30-9Pöytien järjestys, tarvittavat materiaalit ja välineet
Teams-yhteys kokousmikrofonilla (ja -kameralla) auki.
saapuminenTeams-linjan avaaminen äänten ja videoyhteyden toimivuuden tarkistus
Esittäytymis- ja kuulumiskierros + odotukset päivälleEsittäytyminen + päivän ohjelman esittely
Kierroksen ohjeistus
Älä tee kardinaalimokaa jo tässä unohtamalla etäosallistujat vaikka live-tilanne houkuttaa mennessään!!
Esittäytyminen ja kuulumiset sekä odotukset päivälleEsittäytyminen ja kuulumiset sekä odotukset päivälle (mielellään myös kamera, mutta flunssaisilta ei tätä vaadita)Kuulumisten vaihto opettajan kanssa sähköpostilla tai puhelimitse
Ryhmätyö projekti vs. tutkinnon kriteeritRyhmätyön ohjeistus
Kiireettömyyden ja dialogin painottaminen
Miro-linkkien jako etäryhmille. Kokousmikrofonin vaimennus pienelle

Kaikkien ryhmien huomoiminen
Etäryhmien saatavilla olon varmistaminen käymällä aika ajoin kurkkaamassa ja kuuntelemassa
Kriteeri-liplappusten sisällön ihmettely ryhmässä ja jäsentely aikajärjestykseen ryhmän pöydilleMiron kriteeri-liplappusten sisällön ihmettely ryhmässä ja jäsentely aikajärjestykseen MirossaTässä versiossa vielä asiasta kartalle pääseminen Moodlesta löytyvien diojen ja valokuvien kautta + palaaminen asiaan ohjauskeskustelussa.

Usean eriaikaisen osallistujan tapauksessa voisi olla parin viikon aikana toteutettava 2-3 hlön itsenäinen + tois(t)en kommentointi
PurkuRyhmät kertomaan perustelut aikajärjestyksilleen
Teams-striimaus puhelimesta etäosallistujille pöydistä
Etäryhmät kaikki katsovat luokan näytöltä
Oman ryhmän ajattelun kertominen muille, muiden ryhmien ajatusten peilaaminen omiin, muilta oppiminen.Oman ryhmän ajattelun kertominen muille, muiden ryhmien ajatusten peilaaminen omiin, muilta oppiminen.Ks. yllä
Nopea kokeilu -teoria + nopsa hahmottelu käytännöstäNopea kokeilu canvas-pohjien ja ajattelun esittelyTeoria + esimerkin keksiminen pienryhmässäTeoria + esimerkin keksiminen pienryhmässäDioihin tutustuminen Moodlessa
KirjallisuuskatsausEsittelyEsittelyn kuuntelu + kirjojen selailu Esittelyn kuunteluKirjallisuuslista Moodlessa
Lounastauko
Luentopätkä + videoJohdattelu tulevaisuuden trendeihin ja niiden seuraamiseenKuuntelu + osallistuminen keskusteluunKuuntelu + osallistuminen keskusteluun
Peste-analyysi
PurkuOhjestus ja vuorojen jako, kommentointiSelostus fläpiltä + muiden kommentointi. Kannattaisi olla Mirossa tms.Selostus Mirosta, muiden kuuntelu ja kommentointi Muiden tuotosten katsominen Moodlesta
Päivän päätöscheck-out kierroscheck-out kierroscheck-out kierrosvoisi olla palautelomakkeeseen vastaaminen

Loppukoonti ja reflektio

Verkon kautta osallistuneet opiskelijat antoivat palautetta, että yllättävän hyvin ja vähillä demoefekteillä päivä sujui. Molemmat tulevat kuitenkin seuraavalla kerralla mieluummin paikan päälle, joten itselle jäi vielä hybridikokemukseen kehitettävää. Toki molemmilla etäosallistujilla oli kuormitusta lisäävä muu syy jättäytyä etäosallistujaksi.

Lähiosallistujat suhtautuivat ymmärtäväisesti ajoittaiseen tekniikan aiheuttamaan säätöön, ja itsekin koen sen omaa rytmiä rikkovana, mutta jokaiseen päivään väistämättä kuuluvana asiana.

Omaan työskentelyyn arvioin pitkän ja moninaisen Teams- ym. opetusteknologiakokemuksen auttaneen, erityisesti nopeiden ratkaisuiden tekemisessä. Päivän sisältö ja järjestys ovat lukuisten toistojen jälkeen vakiintuneet, joten minun ei tarvinnut – ja toisaalta en parin päivän varoitusajalla olisi pystynytkään – suunnitella sitä alun alkaen hybridiversioksi. Minun ei myöskään tarvinnut enää käyttää kapasiteettiani seuraamaan jo monta kertaa hyväksi toteamani luokkatoteutuksen onnistumista, vaan saatoin keskittyä ratkomaan hybridin kannalta tärkeitä asioita. 

Kuvausta tehdessä on selvinnyt, kuinka monessa asiassa kokonaisuuteemme liittyvät ohjauskeskustelut auttavat. Myös väliin jäänyttä lähipäivää voidaan siinä melko hyvin paikata, vaikka ryhmän ajatuksia ei tällöin saakaan suoraan opiskelijan hyödyksi.

Seuraava haaste on pohtia päivän kulku taulukon oikeanpuoleiseen sarakkeeseen: mitä osioita on tarkoituksenmukaista tallentaa, kun kuitenkin ajattelen, että eri aikaan verkossa opiskeleville olisi järkevintä suunnitella puhdas etätoteutus aivan alusta alkaen. Mutta taas iskee se kunnianhimo: Entä ne tämän ryhmän opiskelijat, jotka olivat täysin estyneitä osallistumaan juuri tähän päivään?

Teksti ja kuvat:
Anu Konkarikoski,
Tavastian koulutuskuntayhtymä

Hybridiopetus – Keep it simple!

Hybriditoteutusten tekniset järjestelyt on aina syytä miettiä – myös siltä kantilta, että ei tee niistä liian monimutkaisia.

Ammattiopisto Tavastian autoalan lehtori Teemu Nurmella on korimekaanikoksi opiskelevia oppisopimusopiskelijoita pitkin Suomea, eikä heidän ole mahdollista tai kannattavaa matkustaa Hämeenlinnaan yksittäisten lähipäivien vuoksi. Ryhmällä on aika-ajoin intensiivijaksoja koululla, mutta osa käytännön opetuksestakin striimataan työsalista Hämeenlinnasta. Opetus toimii samalla toisen ryhmän opiskelijoiden lähipäivänä.

Telineessä oleva kännykkä kuvaa miestä, joka korjaa auton kojelaudalta jotain. Auton nokkapelti ja kuskin ovi ovat auki.

Koska autohallissa ei ole mitään perusmelua aiheuttavia laitteita, hybridipäivän striimissä ei tarvitse konstailla laitteiden kanssa. Nurmella on käytössään joustava matkapuhelinteline, jonka klipsillä hän kiinnittää älypuhelimensa siirreltävään työkalutasoon. Työpuhelimesta on auki Teams-kokous ryhmän kanavalla, jonne striimin tallennekin syntyy samalla. Muutaman metrinkin päästä ääni kuuluu linjoille mainiosti ja kokemuksen myötä kameran osaa asetella niin, ettei itse peitä osaa opastettavista työvaiheista seisomalla kameran ja työn välissä. Tarvittaessa kameraa voi siirtää lähemmäksi työvaihetta.

Kännykkä kuvaa pöytään kiinnitetyn telineen varassa. Taustalla auto nokkapelti auki. Ihminen seisoo työhaalarit päällä taustalla. Toinen ihminen kävelee haalari-ihmistä kohden ruuvimeisseli kädessä.

Työpaikan kanssa järjestelyitä auttaa, jos Teams-opetus toistuu säännöllisesti samaan aikaan viikosta. Teoriatallenteet ja tehtävät oppisopimusopiskelijoille ovat aiemminkin olleet Moodlessa, ja niiden opiskelua kukin voi sovittaa työpaikan aikatauluun sopivaksi. Alan työtehtävistä löytyy myös yllin kyllin valmiita opasvideoita verkosta, ja niitäkin on Moodlen kokonaisuuksiin upotettuna ja linkitettynä. Yksinkertaisuus ja teknologian monipuolinen, mutta simppelinä pidetty hyödyntäminen tekevät opiskelusta joustavaa.

Luokkahuone. Kuusi ihmistä istuvat tietokoneiden äärellä ja katsovat, kun yksi esittää suurelta näytöltä.

Suunnittelimme hankkeen loppua ja testailimme Realwear-älylaseja Tavastialla 8.3.23

Keskiviikkona 8.3.2023 kokoonnuimme hanketyöntekijöiden kesken Hämeenlinnaan Koulutuskuntayhtymä Tavastialle pitämään hankkeen työpajaa.

Luokkahuone. Kuusi ihmistä istuvat tietokoneiden äärellä ja katsovat, kun yksi esittää suurelta näytöltä.

Työpajassa käytiin läpi, mitä kaikkea vielä on tehtävää ennen syksyn loppuseminaaria. Vaikka aikaa onkin vielä puolisen vuotta, kaikki olemme tietoisia, että aika menee kuitenkin kuin siivillä.

Toukokuussa on tulossa vielä yksi Teknologiailtapäivä, jonka teemaksi sovittiin tässä työpajassa tekoäly. Ajankohtaisena aiheena tekoäly vaikuttaa myös hybridiopiskeluun ja -työskentelyyn. Toukokuun teknologiailtapäivän jälkeen olemme varmasti astetta viisaampia aiheesta.

Käsi pitelee päähän laitettavaa kameraa.

Työskentelyn ohessa pääsimme testaamaan Tavastialle juuri tulleita Realwear Navigator 500 -älylaseja. Laseilla pystyy ottamaan kuvia sekä kuvaamaan videolle toimintaansa helposti äänikomennoilla. Saamme varmaankin kuulla lisää lasien toiminnasta, kunhan Tavastialla on niitä ehditty testata tositoimissa.

Nainen testaa Realwear -

Hybridiopetus esillä Koulutuskuntayhtymä Tavastian pedamessuilla

HOT-hanke esittäytyi Koulutuskuntayhtymä Tavastian pedamessuilla 27.10.2022. Yleisönä oli pääasiassa perinteistä lähiopetusta ja sen yhteydessä työpaikalla järjestettävää koulutusta toteuttavia opettajia niin tekniikan kuin palvelualoilta.

Täysin vanhoista rakenteista irrallaan oleva koulutus ja vähäinen päivien määrä oppilaitoksessa herättivät enimmäkseen innostunutta kummastusta. Messuständin keskusteluissa pohdittiin opiskelijalta ja opetushenkilöstöltä sekä työpaikalta vaadittavia melko uudenlaisia ajattelun ja osaamisen hankkimiseen suhtautumisen taitoja. Mallia ei nähty suoraan soveltuvana suurimmalle osalle oppivelvollisia.

HOT-hanke onkin tuottamassa työkalupakkia, joka helpottaa edellä mainittujen kohderyhmien taitojen kartuttamista sekä oppilaitoksen rakenteiden uudistamista. Ilman valmistautumista näin uudenlaiseen tapaan oppia voi muodostua haastavaksi.

Pieni osa luokkahuonetta. Vasemmalla nainen selkä kameraan Tavastian huppari päällä.

Kirjoittaja
Anu Konkarikoski, Koulutuskuntayhtymä Tavastia

Ammatin oppiminen entistä hybridimpänä

Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hankkeessa tutkimme teknologian tuomia mahdollisuuksia työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteuttamiseksi. Tavoitteenamme on työpaikoilla järjestettävän koulutuksen tuettu, ohjattu ja mahdollisimman virtaviivainen toteutus.

Olemme kehittämässä mallia, jossa aloitusjakson jälkeen opettaja käy työpaikalla ainoastaan 3-4 kuukauden välein, ja opiskelija hankkii osaamista oppilaitoksen tiloissa vain niissä henkilökohtaistetuissa sisällöissä, joita ei ole mahdollista viedä hänen työpaikalleen. Uutena tärkeänä osana koulutusmallia on työpaikkaohjaajien kouluttaminen ohjaus- ja vuorovaikutustaitojen sekä uusien teknologioiden hyödyntämiseen. Uutta on myös työpaikkakohtainen sopiminen siitä, milloin ja miten opiskelija osallistuu oppilaitoksen järjestämään hybridikoulutukseen omalta työpaikaltaan ilman että tuotanto häiriintyy.

Kattokamera hallin katossa.
Lähikuva Pintakillan kattorakenteisiin kiinnitetystä kauko-ohjattavasta kamerasta.

Ammatin opettamisessa käytännön työmenetelmien opetus on se, joka vaikeimmin vertautuu olemassa olevien yleissivistävän ja korkeakoulutuksen opetuksen malleihin. Sen sijaan monessa käsityöharrastuksessa videokirjastot ovat arkipäivää, ja työvaiheen katsominen hidastettuna yhä uudelleen on jopa työnopastajaa helpompi keino oppia uusia tekniikoita.

Näyttö, jonka ruutu on jaettu neljään näkymään.
Pintakillan työsalin ylänurkassa on neljän suuren näytön kokonaisuus. Näyttöjä voi käyttää yksittäin tai niiden yhdistetyssä näkymässä voi esittää yhtä suurta kuvaa esim. työvaiheen yksityiskohdista.

Ammattiopisto Tavastiassa parhaat kokemukset on Pintakillan työsalissa olevasta kattokamerasta, jonka tarkkaa kuvaa voi samaan aikaan striimata verkkoon ja työsalin seinällä olevalle valtavalle monitorille. Laitteen kuvakulmaa ja zoomausta ohjataan tabletilta, mikä vaatii opettajan lisäksi erillisen operaattorin kuvaustilanteeseen.

Syksyn aikana vastaavaa järjestelyä on tarkoitus testata salkkuun pakattavalla webinaarikalustolla, jotta opetusta ei tarvitsisi järjestää työsalin kameroiden ulottuvilla olevalla alueella, vaan sitä voitaisiin striimata esim. työpaikoilta.

Valikkonäkymä, jossa voi valita kolmesta eri kamerasta. Valikon alla esikatselu kameran antamasta kuvasta.
Koko kamerajärjestelmää, näyttöjä ja verkkoon lähtevää striimiä hallinnoidaan selkeällä käyttöliittymällä tabletilta.

Ensimmäiset kokemukset ovat tuottaneet pohdintaa kuvakulmista, opetettavan asian olennaisesti näkyvistä kohdista (esim. kädenliikkeet, kameran sijoittelu tilassa), toimivasta verkkoyhteydestä, opettajien ja katsojien vuorovaikutuksesta usein meluisassa ympäristössä, langattomien osasten akkujen kestosta ja kaluston pölynsietokyvystä.

Tekniset haasteet uskomme kokeiluilla saavamme haltuun. Sen jälkeen haasteeksi jää oppimisen kulttuurin muuttaminen ja keinot pitää etäosallistujat aktiivisina ja yhdenvertaisina opiskeluryhmän jäseninä.

Kirjoittajat
lehtorit Anu Konkarikoski ja Jari Välkkynen, Ammattiopisto Tavastia

Kuvat
Jari Välkkynen, Ammattiopisto Tavastia

Artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran SeOppi-lehdessä 1/22.

Hankkeen ITK-esitys: Opi ammatti hybridikoulutuksena työpaikalla

ESR-hankkeessa kehitetään mallia, jossa opettaja käy työpaikalla ainoastaan 3-4 kk välein, ja opiskelija hankkii osaamista oppilaitoksen tiloissa vain niissä henkilökohtaistetuissa sisällöissä, joita ei ole mahdollista viedä hänen työpaikalleen.

ITK-foorumiesityksen aikana toteutettiin demo, jossa ITK:ssa paikalla oleva opettaja simuloi työpaikkaohjaajan roolia ja oppilaitoksessa striimaava opettaja toimii oppilaitoksen roolissa.

Esityksen diapakan näet alta.

Ammatin oppiminen hybridikoulutuksena työpaikalla

Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö on mahdollistanut yksilölliset polut jo vuodesta 2018. Lain mukaan jopa koko ammatillinen tutkinto on mahdollista oppia työpaikalla työtehtävien ohessa. Siitä huolimatta iso osa opetuksesta tapahtuu edelleen ammatillisissa oppilaitoksissa, joiden on muutosten pyörteissä ollut helpompi säätää omissa tiloissa tapahtuvaa koulutusta kuin tutkia syvällisesti teknologian tuomia mahdollisuuksia työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteuttamiseksi virtaviivaisesti.

Toki digitaalisuutta on hyödynnetty jo yksilöllisten polkujen seurannassa ja opiskelijoiden ohjaamisessa. Tavastiassa yleistyy koko ajan Moodlen etenemisen seurannan palkiston käyttö sekä teoriatehtävien että käytännön työn harjaannuttamisen edistymisen seurannassa. Viimeistään koronavuodet saivat kaikki oppimaan Teams-ohjauspuheluiden ja -keskustelun käytön.

Hybridiopetuksen taidot ja tavat -hankkeessamme meillä on viimein aikaa täysin uuden pedagogisen ratkaisun rakentamiseen. Olemme kehittämässä mallia, jossa opettaja käy työpaikalla ainoastaan 3-4 kk välein, ja opiskelija hankkii osaamista oppilaitoksen tiloissa vain niissä henkilökohtaistetuissa sisällöissä, joita ei ole mahdollista viedä hänen työpaikalleen. Uutena tärkeänä osana näemme työpaikkaohjaajan kouluttamisen ohjaus- ja vuorovaikutustaitojen lisäksi uuden teknologian hyödyntämiseen sekä työpaikkakohtaisen sopimisen siitä, milloin ja miten opiskelija osallistuu oppilaitoksen järjestämään hybridikoulutukseen omalta työpaikaltaan.

Hybriditoteutusten aikana syntyy myös YouTube-kanavalle kirjasto tutkinnon perusteen mukaisista sisällöistä entistä itsenäisemmän osaamisen hankkimisen mahdollistamiseksi. Mallina on Pintakillassa aiemmin hankituilla laitteilla tehdyt käytännön taitojen opettamisen stream-tallenteet, joita uudestaan tehdessä pyritään tiivistämään asiat mahdollisimman lyhyiksi videoiksi. Tässä Pintakillan työsalissa kattokameralla kuvattu autokorikorjaukseen liittyvä opetusvideo:

Tässä hankkeessa on tarkoitus sekä tiivistää että testata salkkumallia, jonka avulla myös käytännön työn koulutus saadaan striimattua ja tallennettua työpaikoilta.

Pidimme ensimmäisen työpaikalta striimatun opetuksen webinaarin aiheesta toukokuussa 2022. Työsalissa tarkasti sijoiteltuun kattokameraan verrattuna työpaikalla järjestelyt ovatkin vaativampia. Laaja katsojakuntamme pääsi kokemaan, mikä kaikki pitää huomioida, kun tässä demossa yksi sun toinen asia meni toisin kuin suunnitelmassa.

  1. Internet-yhteys toimi lähes koko ajan, vaikka se oli jännittänyt meitä eniten. Ennen suuria suunnitelmia on hyvä varmistaa yrityksen tiloissa parhaiten toimiva operaattori ja käyttää sen palveluita.
  2. Työpaikan työympäristö oli meluisa. Jotta kouluttajat kuulisivat myös etäosallistujien puheen, heillä pitäisi olla todennäköisesti vastamelukuulokkeet ääniyhteydellä. Vähemmän meluisissa ympäristöissä saattaisi riittää korvanappi. Jos tämä ei ole mahdollista, etäosallistujien kommentit ja kysymykset pitäisi käsikirjoittaa katsottavaksi chatista sopivin väliajoin.
  3. Kameran sijoittelu oli haastavaa: Osa koulutussisällöstä jäi pylvään taakse.
  4. Kattokameraan verrattuna omilla jaloilla seisovan kameran kuvasta näki vähemmän työnopastajan kädenliikkeitä.
  5. Koska tältä työpaikalta ei ollut striimattu aiemmin, varoaluetta ei ollut ilmaistu opiskelijoille – ja muille kouluttajille – riittävän tarkasti, joten hyvin helposti joku seisoi edessä estäen näkymän. Otamme jatkossa toisen kuvakulman kouluttajan GoPro-kameralle.
  6. Ja se klassinen: Molempien kouluttajien kaulassa roikkuvat mikit olivat toimineet soundchekissä, mutta toinen niistä ei toiminut käytännön tilanteessa. Tämä tosin saattoi olla osin hyväkin asia, koska kouluttajat eivät meluisassa ympäristössä kuulleet toisiaan ja olisivat siten saattaneet puhua toistensa päälle.
  7. Kameran suojaamiseksi roiskeilta matkaopettajan olisi hyvä olla omilla jaloilla seisova läpinäkyvä seinämä, joka kuitenkaan ei heijasta valoa tai taita kameran linssille vääristyvää kuvaa.

Yleisesti ottaen kovin pitkiä videoita / striimejä toisten suorituksista on puuduttavaa katsella, jos ei itse saman tien pääse kokeilemaan omaa suoritusta. Tässä kohtaa työpaikkaohjaajan rooli ja hänen rauhalliset opastajan taitonsa nousevat jälleen suureen rooliin.

Tässä vielä käytännön työn opetuksen striimauksen järjestelyistä ennen – aikana – jälkeen palvelupolun tämänhetkinen versio. Virallinen julkistetaan ensi lukuvuoden opeilla tuunattuna.

Ruudunkaappaus Miro-työtilasta. Keltaisia ja valkoisia kirjoitettuja muistilappuja vihreällä, oranssilla ja mustalla taustalla.

Suurin haaste lienee kulttuurin muuttaminen ja opiskelijoiden aktiivisen osallistumisen varmistelun keinojen keksiminen. Tekniset ratkaisut kyllä saadaan järjestymään siinä sivussa.

Kirjoittajana kehittämiskoordinaattori Anu Konkarikoski Ammattiopisto Tavastiasta. Kirjoitus perustuu yhdessä tehtävään kehittämiseen yrityskoulutusyksikön kouluttajien Jari Välkkysen, Tanja Törnqvistin ja Petri Pohjolan kanssa.