Avainsana-arkisto: opetusteknologiat

Case-kuvaus: Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon hybridipäivä

Viime vuosien pandemia muutti ikiaikaisia kouluttautumiseen liittyviä toimintamalleja pysyvästi hybriditoteutuksia suosivaan suuntaan. Koulutuksiin osallistujat oppivat koronan aikaan, että pienessäkään flunssassa ei tulla kouluun, mutta silti ei tarvitse jäädä kokonaan paitsi opetuksesta. 

Pitämissäni koulutuspäivissä tietokone on joka tapauksessa käytössä, ja kokousmikrofoni kulkee aina mukana repussa. Olisi hyvin ylimielistä olla avaamatta Teams-yhteys  kotisohvan suuntaan. Tämä taas herättää opiskelijoissa halun etäillä muistakin syistä. Sitten iskeekin vähän kunnianhimoisempi ajatus: Mitä teknistä välineistöä ja osaamista sekä pedagogista suunnittelua päivä vaatisi, jos etäosallistujien oppimista haluaisi vielä tehostaa? Tässä kirjoituksessa analysoin maaliskuussa 2023 toteuttamani hybridipäivän taustat ja kulun sekä käytän HAMK:n mainiota suunnittelutaulukkoa Hybriditapaamisen suunnittelu – Digipedaohjeet (hamk.fi).

Luokkahuoneen etuosa. Siirreltävä iso televisionäyttö. Näytöllä esitys, jossa lukee Haasta.
Hybridiopetuksen kevyt toteutus luokkahuoneessa ei näytä juurikaan erilaiselta kuin tavallinen lähipäivä. Kuvasta puuttuu vain pieni kokousmikrofoni. Langaton hiiri mahdollistaa opettajan istumisen vaihtelevasti eri puolilla luokkaa. Lähivuosina luokkien perusvarustukseen alkaa kuulua lisäksi kokouskamera etäosallistujien kokemusta helpottamassa. Varustukseen voi kuulua myös toinen näyttö etäosallistujien videokuvan näkemiseen.

Taustatietoa

Vastaan Ammattiopisto Tavastiassa Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon pakollisesta tutkinnon osasta Proaktiivinen kehittäminen. Valinnaisista tutkinnon osista vastaa kaksi muuta lehtoria. Olen kehittänyt sivutoimisesti asiaan liittyvää koulutusta heti tutkinnon tultua käyttöön v. 2017. 

Opiskelijat ovat työssäkäyviä aikuisia, joilla on paljon työ- ja elämänkokemusta. Kaikki ovat jo aiemmin kehittäneet monenlaisia asioita, ja muodollisen koulutuksen tehtävänä on sekä tuoda olemassa oleva osaaminen esiin että täydentää sitä tarvittavin osin.

Lähipäiviä koko tutkinnossa on on kymmenkunta 3-4 viikon välein.Tämän lisäksi on tarjolla oman kehittämisprojektin ohjausta useita kertoja opintojen aikana. Valintahaastattelussa varmistamme, että opiskelijalla on mahdollista tehdä näyttö todellisessa työelämän tai vapaa-ajan yhteisön kehittämisprojektissa. 

Vuosien varrella hioutuneen järjestyksen mukaisesti ensimmäisinä lähipäivinä opiskelijat ottavat haltuun palvelumuotoilua, sitten tuotteistamista, innovointia ja/tai brändin rakentamista. Itse tapaan opiskelijat vasta opintojen loppumetreillä, jolloin varmistetaan kokonaisuuden hallinta. Tutkinnon osissa on paljon päällekkäisyyksiä, joita emme tietenkään kouluta moneen kertaan: pidän vain kaksi lähipäivää 90 osaamispisteen tutkinnon osaan. 

Vaikka olen kokenut etäyhteyksien käyttäjä, olen viime aikoihin saakka suositellut vahvasti tulemaan paikan päälle lähipäiviin saamaan kaiken irti toiminnallisista pienryhmätehtävistä. Nyt teknologia alkaa olla niin helppokäyttöistä, että koen itse pystyväni osallistamaan sekä lähi- että etäosallistujat. 

Hybriditoteutus on tarpeen juuri niistä syistä, joiden vuoksi hybridikoulutusta yleisestikin kehitetään: 

  • Ihmisten kynnys tulla paikan päälle pienessä flunssassa on noussut, ja tuntuisi äärimmäisen tylyltä sanoa, että lähipäivään ei voisi tulla kuulolle kotisohvalta, vaan joutuu jättämään tilaisuuden väliin.
  • Aikuisilla työssäkäyvillä opiskelijoilla on toisinaan välttämättömiä läsnäoloa vaativia kokouksia työpaikalla kesken lähipäivän.
  • Monenlaiset elämäntilanteet lisäävät tarvetta joustavalle tavalle opiskella.
  • Koulutusta halutaan tarjota isolle maantieteelliselle alueelle, mutta ei haluta siirtyä kokonaan verkko-opetukseen. Pelkän luento-opetuksen vuoksi tuntuisi järjettömältä ajattaa ihmisiä paikan päälle. Pienryhmätyöskentelyyn verkon työkalut ovat jo varsin hyvät, vaikka osa opiskelijoista kokeekin live-tilanteen antavan paljon hyödyllisempää oppia. 

Valinnanvapauden puolesta puhuu se, että opiskelijamme ovat motivoituneita kehittymään ja saamaan koulutuksen tukea siihen. He itsekin tietävät kuormittuvansa keskittymisen puutteesta ja mahdollisesta monen asian tekemisestä yhtä aikaa. Moni myös tietää, että he hyötyvät paikan päälle tulemisesta etäilyä enemmän. Huomattavasti hankalampaa laadukas hybriditoteutus olisi, jos opiskelijat olisi määrätty koulutukseen. Tällöin valinnanvapautta saatettaisiin käyttää enemmän lintsaamiseen tai juuri ja juuri riman yli menemiseen. Näin käy myös silloin, kun elämäntilanne on kuormittava tai kaikenlaista kiinnostavaa tekemistä on tullut haalittua yli omien voimavarojen – tuttu tilanne monelle tämäkin.

Hybridipäivän suunnittelu ja testaus

Kuvakaappaus päivän aikataulu -diasta.

Oma oppimiskäsitykseni ohjaa pedagogista suunnittelua siihen suuntaan, että pyrin tiivistämään luento-osuudet todella pieniksi johdannoiksi ja aktivoimaan opiskelijat itse käsittelemään opittavaa asiaa. Kun lähipäivien yhteistä aikaa muiden opiskelijoiden kanssa on koulutuksen aikana hyvin niukasti, haluan aktivoida opiskelijat vuorovaikuttamaan keskenään ja kuulemaan toistensa ajatuksia. Itsenäiset tehtävät jätän välitehtäviksi, vaikka vuorovaikutus muiden kanssa seitsemän tunnin lähipäivän ajan voi olla osalle kuormittavaa. Opiskelijaryhmä tulee päiviini valmiiksi toisensa tuntevana, joten esittäytymiskierros on lähinnä itseäni varten, enkä varaa aikaa varsinaiseen ryhmäyttämiseen.

Ryhmätyö projekti vs. tutkinnon kriteerit eli “Liplappus-ryhmätyö”

Ensimmäisenä päivistäni koitetaan saada kullekin selvyys, mitä osaamisia vielä pitää tutkinnon läpäisyä varten hankkia. Tässä käytän apuna v. 2017 itseäni ja silloisia opiskelijoita varten tekemiäni värillisiä kortteja, joissa jokainen ammattitaitovaatimus ja sen hyväksytyn suorituksen kriteerit ovat aina yhdellä värillä.

Ensimmäinen tehtävä on järjestää 2-3 hengen ryhmissä kortit projektin aikajanalle. Etäosallistujille olen luonut Miro-version kopioimalla korttipohjista tekstit taannoin valitsemieni värien mukaisille lappusille. Huokasin helpotuksesta, kun Miron perusvärit osoittautuivat yhteneväisiksi taannoin valitsemieni paperien värien kanssa.

Kuvakaappaus Thinglinkistä. Thinglink-pohja Proaktkeh. Värikkäitä lappusia, joissa on tekstiä. Lappujen päällä painikkeita, joiden tunnuksina on kysymysmerkkejä, nuolia tai tähtiä.
Kuvakaappaus Miro-ohjelmasta. Värikkäät laput järjestetty omiin riveihinsä.

Ensimmäisen pilotin jälkeen lisäsin Miron Master-pohjaani vielä ohjetekstin, koska linjoilla olevat ovat usein yhden näytön varassa, eivätkä katso samaan aikaan Miroa ja päivän dioilla olevaa ohjetekstiä, jolloin pelkkä linjojen kautta kuunneltu ohjeistus voi jäädä epäselväksi.

Ryhmätyöskentelyn ajaksi vaimennan linjoilla työskentelevien äänen tosi hiljaiselle, jotta se ei täytä luokan äänimaailmaa. Tämän haittapuolena linjoilla työskentelevien voi toistaiseksi olla hieman vaikea saada kiinnitettyä minun huomiotani, kun olen syventynyt luokassa tehtävän työn ohjaamiseen. Toki käyn välillä heidänkin luonaan, mutta vaikkapa taskussa värähtelevä puhelin voisi toimia hyvänä opettajan kutsuvälineenä etäryhmille. (Tässä kohtaa vinosti hymyileviä terveisiä kaikille heille, jotka ajattelevat ryhmätyön olevan kouluttajan vapaahetki. Todellisuudessa keskustelun kuuntelu ja siihen liittyvien tunteiden aistiminen on oiva tilaisuus päästä koulutettavien korvien väliin ja ymmärtää, mistä narusta vetää, jotta ajattelun muutos edistyy.)

Jos linjoilla olisi useampi pienryhmä, joutuisin vaimentamaan pienryhmät kaiuttimista kokonaan ja pyytämään minua paikalle esim. Teamsin chatin kautta, jota minun pitäisi myös joltakin näytöltä muistaa seurata samalla tavalla kuin luokassa olevia ja käydä vierailemassa pienryhmissä. Koen kuitenkin menettäväni aidon tilaisuuden ymmärtää opiskelijaa, kun en voi koko ajan kuulla otteita kaikkien puheesta ja spontaanisti vaihtaa kuunneltavaa tai ohjattavaa ryhmää.

Ryhmätehtävän purku on tehty perinteisesti kokoontumalla katsomaan kaikkien pöydälle asettelemaa lappujen järjestystä ja kuulemaan perusteluita valinnoille. Tässä huomioin etäosallistujat avaamalla Teamsin kännykällä, poistamalla lähtevästä videokuvasta taustatehosteet ja striimaamalla kuvaa kulloinkin selitettävästä asiasta kännykän avulla. Kuvauksen laatua voisi parantaa antamalla videostriimaus aina kulloisenkin selittäjän  tehtäväksi, jolloin kuva ehkä varmemmin olisi juuri selitettävästä asiasta. Seuraavalla kerralla taidan testata päähän sijoitettavaa RealWear-kameraa tähän tarkoitukseen. Toinen vaihtoehto olisi kuvata pöytien tuotokset ja ladata kuvat Miro-alustalle, josta ryhmät voisivat niiden tausta-ajattelua selostaa.  Etäosallistujien tehtävän purku puolestaan sujui helposti, ja muut pystyivät seuraamaan sitä luokan isolta näytöltä, vaikka itse pidänkin enemmän pöytien ympärille kokoontumisen tunnelmasta. 

Kun seuraavassa vaiheessa luokkatehtävissä on vaihe kääntää jo osattavia teemoja korteilla nurin päin ja jäljelle jäävät kortit antavat suuntaa projektin ja oppimisen viimeistelyyn, linjoilla olevat keksivät raahata puuttuvat osiot/taidot itse piirtämiinsä laatikoihin.

Tämän kerran etäosallistujat kertoivat kuormittuvansa ja oppimistaan vähentävän se, että he eivät kunnolla näe ja kuule luokassa työskenteleviä. Tähän kokouskamera voisi tuoda ainakin helpotusta.

Videon jakaminen sekä luokkaan että linjoille

Iltapäivä on varattu tulevaisuuden trendien tarkasteluun. Siinä käytän verkossa olevaa videota, jonka äänten jakaminen tuottikin ensimmäisellä kerralla pulman, kun tietokoneeni oli kytkettynä luokan näyttöön ja kaiuttimiin, eikä “Jaa sisältö / Sisällytä tietokoneen ääni”-painike ollut käytettävissä. Hätäpäissäni muistin vanhan kikan jakaa videon linkki ja pyytää käydä katsomassa video itsenäisesti. Harmitti, kun tässä ratkaisussa en voinut pysäytellä videota keskusteluja varten, mutta kävimme keskustelut etäosallistujien palattua paikalle.

HAMK:n Eeva Niemelä osasi vinkata avun seuraavia kertoja varten: Video pitää jakaa esim. omalta Teams-kokoukseen liitetyltä laitteelta, joka ei ole kytkettynä mihinkään muuhun laitteeseen: Share sound from your computer in a Teams meeting or live event – Microsoft Support

Ruudunkaappaus Teams-videopuhelun painikkeesta. Jaa sisältö, sisällytä tietokoneen ääni.

Ensimmäisen testin mukaan oma laite ei kuitenkaan voi olla puhelin, koska näytöillämme puhelimen video näkyy luokassa oleville todella pienenä.

Fläppitaulu-ryhmätyö

Iltapäivän ohjelmaan kuuluva, fläppitauluilla tehtävä PESTE-analyysi oli ainoa päivän tehtävistä, jossa luokassa olevienkin tuotokset olisi ehkä seuraavalla kerralla järkevämpi pyytää suoraan Miroon tai muulle muutenkin käytössä olevalle yhteisölliselle alustalle. Näin opiskelijoille ei mene liikaa ajatustyötä eri ohjelmistojen opetteluun, mikä vie kaistaa itse asian oppimiselta. Tämä helpottaisi etäosallistujienkin ymmärrystä tehtävänannosta ja siirtymistä teemasta toiseen.

Teknologisiin yllätyksiin varautuminen

Suurin ongelma päivän aikana oli luokan näytön katonrajassa olleen liittimen kontaktihäiriön kanssa, johon sain nopean avun IT-palveluista. Toinen ratkaisu olisi ollut pyytää luokassa olevat katsomaan diojani Teamsin kautta, jos luokan näytön ajoittaista pimenemistä ei olisi saatu ratkottua. Nykytekniikalla on aina mahdollista löytää jokin toimiva ratkaisu.

Päivän suunnittelu taulukkomuodossa

Suunnittelutaulukon kokeilu toi kaikki toteutusvaihtoehdot rinnakkain näkyville ja pakotti ottamaan kantaa kaikkiin. Näkyviin tuli erityisesti etänä eriaikaisesti -sarakkeeseen kohtia, joiden parantaminen ei olisi työlästä. Pitkä kokemus kaikenlaisista toteutuksista erikseen auttoi ajattelussa.

AiheVastuuhenkilö/opettajaLäsnäEtänä samanaikaisestietänä eriaikaisesti
1 viikko ennenTervetuloa-viesti. Pyyntö ilmoittaa etäilystävalmistautuminen tapaamiseenilmoitus opettajalle etäilystä
valmistautuminen tapaamiseen
Ilmoitus opettajalle poissaolosta (sisältää usein kysymyksen korvaavista tehtävistä)
Aamulla 8.30-9Pöytien järjestys, tarvittavat materiaalit ja välineet
Teams-yhteys kokousmikrofonilla (ja -kameralla) auki.
saapuminenTeams-linjan avaaminen äänten ja videoyhteyden toimivuuden tarkistus
Esittäytymis- ja kuulumiskierros + odotukset päivälleEsittäytyminen + päivän ohjelman esittely
Kierroksen ohjeistus
Älä tee kardinaalimokaa jo tässä unohtamalla etäosallistujat vaikka live-tilanne houkuttaa mennessään!!
Esittäytyminen ja kuulumiset sekä odotukset päivälleEsittäytyminen ja kuulumiset sekä odotukset päivälle (mielellään myös kamera, mutta flunssaisilta ei tätä vaadita)Kuulumisten vaihto opettajan kanssa sähköpostilla tai puhelimitse
Ryhmätyö projekti vs. tutkinnon kriteeritRyhmätyön ohjeistus
Kiireettömyyden ja dialogin painottaminen
Miro-linkkien jako etäryhmille. Kokousmikrofonin vaimennus pienelle

Kaikkien ryhmien huomoiminen
Etäryhmien saatavilla olon varmistaminen käymällä aika ajoin kurkkaamassa ja kuuntelemassa
Kriteeri-liplappusten sisällön ihmettely ryhmässä ja jäsentely aikajärjestykseen ryhmän pöydilleMiron kriteeri-liplappusten sisällön ihmettely ryhmässä ja jäsentely aikajärjestykseen MirossaTässä versiossa vielä asiasta kartalle pääseminen Moodlesta löytyvien diojen ja valokuvien kautta + palaaminen asiaan ohjauskeskustelussa.

Usean eriaikaisen osallistujan tapauksessa voisi olla parin viikon aikana toteutettava 2-3 hlön itsenäinen + tois(t)en kommentointi
PurkuRyhmät kertomaan perustelut aikajärjestyksilleen
Teams-striimaus puhelimesta etäosallistujille pöydistä
Etäryhmät kaikki katsovat luokan näytöltä
Oman ryhmän ajattelun kertominen muille, muiden ryhmien ajatusten peilaaminen omiin, muilta oppiminen.Oman ryhmän ajattelun kertominen muille, muiden ryhmien ajatusten peilaaminen omiin, muilta oppiminen.Ks. yllä
Nopea kokeilu -teoria + nopsa hahmottelu käytännöstäNopea kokeilu canvas-pohjien ja ajattelun esittelyTeoria + esimerkin keksiminen pienryhmässäTeoria + esimerkin keksiminen pienryhmässäDioihin tutustuminen Moodlessa
KirjallisuuskatsausEsittelyEsittelyn kuuntelu + kirjojen selailu Esittelyn kuunteluKirjallisuuslista Moodlessa
Lounastauko
Luentopätkä + videoJohdattelu tulevaisuuden trendeihin ja niiden seuraamiseenKuuntelu + osallistuminen keskusteluunKuuntelu + osallistuminen keskusteluun
Peste-analyysi
PurkuOhjestus ja vuorojen jako, kommentointiSelostus fläpiltä + muiden kommentointi. Kannattaisi olla Mirossa tms.Selostus Mirosta, muiden kuuntelu ja kommentointi Muiden tuotosten katsominen Moodlesta
Päivän päätöscheck-out kierroscheck-out kierroscheck-out kierrosvoisi olla palautelomakkeeseen vastaaminen

Loppukoonti ja reflektio

Verkon kautta osallistuneet opiskelijat antoivat palautetta, että yllättävän hyvin ja vähillä demoefekteillä päivä sujui. Molemmat tulevat kuitenkin seuraavalla kerralla mieluummin paikan päälle, joten itselle jäi vielä hybridikokemukseen kehitettävää. Toki molemmilla etäosallistujilla oli kuormitusta lisäävä muu syy jättäytyä etäosallistujaksi.

Lähiosallistujat suhtautuivat ymmärtäväisesti ajoittaiseen tekniikan aiheuttamaan säätöön, ja itsekin koen sen omaa rytmiä rikkovana, mutta jokaiseen päivään väistämättä kuuluvana asiana.

Omaan työskentelyyn arvioin pitkän ja moninaisen Teams- ym. opetusteknologiakokemuksen auttaneen, erityisesti nopeiden ratkaisuiden tekemisessä. Päivän sisältö ja järjestys ovat lukuisten toistojen jälkeen vakiintuneet, joten minun ei tarvinnut – ja toisaalta en parin päivän varoitusajalla olisi pystynytkään – suunnitella sitä alun alkaen hybridiversioksi. Minun ei myöskään tarvinnut enää käyttää kapasiteettiani seuraamaan jo monta kertaa hyväksi toteamani luokkatoteutuksen onnistumista, vaan saatoin keskittyä ratkomaan hybridin kannalta tärkeitä asioita. 

Kuvausta tehdessä on selvinnyt, kuinka monessa asiassa kokonaisuuteemme liittyvät ohjauskeskustelut auttavat. Myös väliin jäänyttä lähipäivää voidaan siinä melko hyvin paikata, vaikka ryhmän ajatuksia ei tällöin saakaan suoraan opiskelijan hyödyksi.

Seuraava haaste on pohtia päivän kulku taulukon oikeanpuoleiseen sarakkeeseen: mitä osioita on tarkoituksenmukaista tallentaa, kun kuitenkin ajattelen, että eri aikaan verkossa opiskeleville olisi järkevintä suunnitella puhdas etätoteutus aivan alusta alkaen. Mutta taas iskee se kunnianhimo: Entä ne tämän ryhmän opiskelijat, jotka olivat täysin estyneitä osallistumaan juuri tähän päivään?

Teksti ja kuvat:
Anu Konkarikoski,
Tavastian koulutuskuntayhtymä

Tekoäly hybridiopetuksen eri vaiheissa

Tekoälysovellusten pitkä historia on saavuttanut pisteen, jossa tekoälystä käytävä keskustelu värittää ja saturoi lähes jokaista oppimiseen linkittyvää keskustelua. Bill Gatesin artikkelin sanoja lainatakseni tekoälyn aikakausi on alkanut ja se tulee mullistamaan opetuksen samalla tavalla kuin internet ja älypuhelimet.

Edelliset mullistukset muuttivat oppimisen fokuksen muistamisesta kohti tiedon hakemista. Tapahtuuko nyt muutos kohti analysoinnin ja lukutaidon aikakautta, jossa monilukutaitoinen ihminen tunnistamaa itsestään ihmisyyden piirteitä ja ulkoistaa tekemisen ajattelun sijaan? Vai ei-mitään-osaava ihminen luo loputonta puppua ulkoistettuine ajatuksineen?

Tekoälyn aikakausi luo uhkia ja tarjoaa mahdollisuuksia, varmasti ainakin vaikuttaa meihin monella tavalla. Tässä artikkelissa kurkataan näihin vaikutuksiin hybridiopetuksen näkökulmasta. Erityistä huomiota kiinnitetään hybridiopetuksen suurimman haasteen, vaaditun ajan, helpottamiseen.

Ennen hybridiopetuksen alkua suunnitellaan ja valmistellaan opetusta, haetaan lähteitä ja oppimateriaaleja, luodaan dioja ja tehtäviä, huolehditaan niiden monipuolisuudesta ja saavutettavuudesta sekä tuotetaan erilaista lisämateriaalia. Tämä vaihe on usein hybridiopetuksessa työläs. Alla on lueteltuna muutamia vaihtoehtoja näiden vaiheiden tueksi.

  • Ideointi ja kuvitteelliset tekstimateriaalit
    • Chatgpt tai gpt4 Pyydä luomaan materiaalia tehtävien pohjaksi tai keksimään ideoita eri aiheisiin. Myös kysymysten luonti aineiston perusteella onnistuu tai jopa kokonaiset tuntisuunnitelmat.
Esimerkkikeskustelu ChatGPT:n kanssa. Jukka on pyytänyt ChatGPT:tä keksimään kuvitteelisen tilanteen, jossa on jokin eettinen ongelma.
Esimerkkikeskustelu ChatGPT:n kanssa ammattikoulun kurssin sisällöstä.
  • Visuaaliset elementit
    • Scribble diffusion -luo kuvia oman luonnoksen perusteella
    • Autodraw – automaattisesti täydentävä piirustusohjelma
    • Craiyon – luo kuvia tekstin perusteella (heikkolaatuinen, mutta toimii ilman kirjautumista
    • Dall-e 2 – luo korkealaatuisia kuvia (ilmainen käyttörajoituksella, vaatii kirjautumisen)
    • Midjourney 5 – erittäin korkealaatuisia kuvia (maksullinen, vaatii kirjautumisen)
    • Draw things – generation ai -sovellus, luo kuvia omalla laitteella (ios, k17)
    • Beautiful AI – tekoälypohjainen diageneraattori
    • Canva – luo visuaalisia esityksiä tekoälytyökalujen avulla
Tekoälyllä luotuja kuvia. Viisi kuvaa ihmisistä. Yksi kuva, jossa lentokone lentää ison padan yli.

Oppitunnin aikana tekoälyä hyödyntävät palvelut voivat olla opetuksen kohteena, oppijoiden välineenä tai hybridiopetuksen laatua parantamassa. Tärkeää on myös esitellä erilaisia työvälineitä osana opetusta ja näin mahdollistaa oppijoille modernia teknologiaa hyödyntävien palveluiden käyttäminen.

  • Äänenlaadun parantaminen
    • Krisp -parantaa tekoälyn avulla mikrofonin äänenlaatua ja poistaa taustamelua
    • Monissa etäyhteystövälineissä on erilaisia äänenlaatua parantavia asetuksia
  • Työvälineet

Oppitunnin jälkeen edellä mainittua GPT4-tekoälyä voi käyttää esim. avointen vastausten nopeaan analysointiin ja tehtävien tarkistamiseen. Alla on vielä muutamia vinkkejä GPT4 -tekoälyn hyödyntämiseen opetustyön helpottamiseksi ja listaus erilaisista palveluista eri oppiaineisiin.

Ajatuskartta. Aiheena GPT4 Opettajan ajan säästäjänä.
Muita palveluita, joissa voi hyödyntää tekoälyä.

Kirjoittanut: Jukka Lehtoranta

Hybridiopetus – Keep it simple!

Hybriditoteutusten tekniset järjestelyt on aina syytä miettiä – myös siltä kantilta, että ei tee niistä liian monimutkaisia.

Ammattiopisto Tavastian autoalan lehtori Teemu Nurmella on korimekaanikoksi opiskelevia oppisopimusopiskelijoita pitkin Suomea, eikä heidän ole mahdollista tai kannattavaa matkustaa Hämeenlinnaan yksittäisten lähipäivien vuoksi. Ryhmällä on aika-ajoin intensiivijaksoja koululla, mutta osa käytännön opetuksestakin striimataan työsalista Hämeenlinnasta. Opetus toimii samalla toisen ryhmän opiskelijoiden lähipäivänä.

Telineessä oleva kännykkä kuvaa miestä, joka korjaa auton kojelaudalta jotain. Auton nokkapelti ja kuskin ovi ovat auki.

Koska autohallissa ei ole mitään perusmelua aiheuttavia laitteita, hybridipäivän striimissä ei tarvitse konstailla laitteiden kanssa. Nurmella on käytössään joustava matkapuhelinteline, jonka klipsillä hän kiinnittää älypuhelimensa siirreltävään työkalutasoon. Työpuhelimesta on auki Teams-kokous ryhmän kanavalla, jonne striimin tallennekin syntyy samalla. Muutaman metrinkin päästä ääni kuuluu linjoille mainiosti ja kokemuksen myötä kameran osaa asetella niin, ettei itse peitä osaa opastettavista työvaiheista seisomalla kameran ja työn välissä. Tarvittaessa kameraa voi siirtää lähemmäksi työvaihetta.

Kännykkä kuvaa pöytään kiinnitetyn telineen varassa. Taustalla auto nokkapelti auki. Ihminen seisoo työhaalarit päällä taustalla. Toinen ihminen kävelee haalari-ihmistä kohden ruuvimeisseli kädessä.

Työpaikan kanssa järjestelyitä auttaa, jos Teams-opetus toistuu säännöllisesti samaan aikaan viikosta. Teoriatallenteet ja tehtävät oppisopimusopiskelijoille ovat aiemminkin olleet Moodlessa, ja niiden opiskelua kukin voi sovittaa työpaikan aikatauluun sopivaksi. Alan työtehtävistä löytyy myös yllin kyllin valmiita opasvideoita verkosta, ja niitäkin on Moodlen kokonaisuuksiin upotettuna ja linkitettynä. Yksinkertaisuus ja teknologian monipuolinen, mutta simppelinä pidetty hyödyntäminen tekevät opiskelusta joustavaa.

Luokkahuone. Kuusi ihmistä istuvat tietokoneiden äärellä ja katsovat, kun yksi esittää suurelta näytöltä.

Suunnittelimme hankkeen loppua ja testailimme Realwear-älylaseja Tavastialla 8.3.23

Keskiviikkona 8.3.2023 kokoonnuimme hanketyöntekijöiden kesken Hämeenlinnaan Koulutuskuntayhtymä Tavastialle pitämään hankkeen työpajaa.

Luokkahuone. Kuusi ihmistä istuvat tietokoneiden äärellä ja katsovat, kun yksi esittää suurelta näytöltä.

Työpajassa käytiin läpi, mitä kaikkea vielä on tehtävää ennen syksyn loppuseminaaria. Vaikka aikaa onkin vielä puolisen vuotta, kaikki olemme tietoisia, että aika menee kuitenkin kuin siivillä.

Toukokuussa on tulossa vielä yksi Teknologiailtapäivä, jonka teemaksi sovittiin tässä työpajassa tekoäly. Ajankohtaisena aiheena tekoäly vaikuttaa myös hybridiopiskeluun ja -työskentelyyn. Toukokuun teknologiailtapäivän jälkeen olemme varmasti astetta viisaampia aiheesta.

Käsi pitelee päähän laitettavaa kameraa.

Työskentelyn ohessa pääsimme testaamaan Tavastialle juuri tulleita Realwear Navigator 500 -älylaseja. Laseilla pystyy ottamaan kuvia sekä kuvaamaan videolle toimintaansa helposti äänikomennoilla. Saamme varmaankin kuulla lisää lasien toiminnasta, kunhan Tavastialla on niitä ehditty testata tositoimissa.

Nainen testaa Realwear -
#HOThybridi: teknologiailtapäivä. 22.3.2023. HOT-hankkeen logo.

Maaliskuussa Teknologiailtapäivä tulee taas!

Maaliskuussa iltapäivän teemana oli Monimuotoiset hybriditoteutukset – mitä muuta hybridi on kun samanaikaisopetusta.

Puhujiksi saimme:

  • Taru Koivisto, joka työskentelee Kiipulasäätiöllä ja toimii projektipäällikkönä UFO-hankkeessaLinkki avautuu uuteen ikkunaan.
  • Janne Torvikoski, joka toimii asiantuntijana ja projektipäällikkönä MOOTTORI-hankkeessaLinkki avautuu uuteen ikkunaan. Centria-ammattikorkeakoulussa
  • Sara Käkönen 3DBear Oy:stäLinkki avautuu uuteen ikkunaan.. Yritys on toteuttanut paljon erilaisia vr- ja ar-teknologioita hyödyntäviä oppimisympäristöjä.

Taru Koivisto kertoi meille aiheesta Virtuaaliset oppimisympäristöt vaativan erityisen tuen opiskelijoille ammatillisessa koulutuksessa.

Janne Torvikosken puheenvuoron aiheena oli HyFlex-mallin kehittäminen Centria-ammattikorkeakoulussa

Sara Käkösen aiheena oli Virtuaaliset oppimisympäristöt hybridiopetuksen mahdollistajina. Hän kertoi 3Dbearin case-esimerkkejä ja miten erilaiset hybridiopetuksen muodot ovat näissä caseissa näkyneet.

Alta voit katsoa iltapäivän tallenteet.

Iltapäivän tallenteet

Virtuaaliset oppimisympäristöt vaativan erityisen tuen opiskelijoille ammatillisessa koulutuksessa – Taru Koivisto


HyFlex-mallin kehittäminen Centria-ammattikorkeakoulussa – Janne Torvikoski


Virtuaaliset oppimisympäristöt hybridiopetuksen mahdollistajina – Sara Käkönen

#HOThybridi: teknologiailtapäivä. HOT-hankkeen logo. 22.3.2023.
ITK 2023 -logo. HOT-hankkeen logo.

ITK-webinaari: Vuorovaikutuksen rikastamisen ja digipedagogisen monipuolistamisen keinoja HyFlex -toteutuksiin

Hankkeen toimijat Merja Saarela & Eeva Niemelä HAMK:ista pitävät ITK-konferenssiin liittyvän webinaarin tiistaina 11.4. klo 14-15. Heidän aiheensa on Vuorovaikutuksen rikastamisen ja digipedagogisen monipuolistamisen keinoja HyFlex -toteutuksiin.

HyFlex-toteutus on opiskelijalähtöisestä näkökulmasta pedagogisesti muotoiltu multimodaalinen oppimiskokemus. Oppimistavoitteisiin pääsemiseksi opiskelijalle mahdollistetaan joustava osallistuminen erilaisten toteutusten ja hybridien oppimistapahtumien välillä.

Hybridit vaihtoehdot voivat muodostua osallistumisesta oppimistapahtumaan fyysisesti läsnä, samanaikaisesti etänä läsnä tai eriaikaisesti verkossa. Opiskelija valitsee tarjolla olevista vaihtoehdoista oppimisstrategisten mieltymystensä ja/tai elämäntilanteeseensa pohjalta parhaiten soveltuvat ratkaisut.

Joustavalla lähestymistavalla tuetaan opiskelijan oppimisstrategisia valintoja, autonomiaa ja oppimiseen sitoutumista. Myös oppimisympäristön joustavat ratkaisut ja tarkoituksenmukaisesti valittu teknologia-avusteisuus tukevat oppimista. HyFlex-toteutuksin moninaiset opiskelijat saavat paremmat valmiudet vastuunottamiseen oppimisestaan ja osaamisen kehittämisestään. Tietoinen valintojen tekeminen vahvistaa ymmärrystä omista oppimisstrategioista ja vahvuuksista.

Webinaarissa esitellään erilaisia Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hankkeen piloteissa testattuja vuorovaikutuksen rikastamiskeinoja ja digipedagogisen monipuolistamisen keinoja, joilla HyFlex-toteutuksissa oppimistapahtumien yhdenmukaisuutta voidaan monipuolisesti edistää, etätiimien vuorovaikutusta vahvistaa ja opetuksen joustavuutta teknisesti tukea. Ratkaisut ovat osa hankkeessa koottuja hyviä käytänteitä, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi hybridiopetuksen ja henkilöstön hybridiosaamisen kehittämisessä.

Mikä: ITK-webinaari
Milloin: tiistaina 11.4.2023 klo 14-15
Missä: verkossa
Kenelle: kaikille avoin

#HOThybridi: Teknologiailtapäivä tammikuussa

Tammikuun iltapäivässä keskityimme pedagogisiin näkökulmiin ja erityisesti osallisuuden kokemuksen vahvistamiseen. Puheenvuorot pitivät Emilia Osmala ja Merja Saarela yhdessä Jaana Kullaslahden kanssa.

Emilia Osmala puhui aiheesta Vuorovaikutuksen luominen hybriditilaisuuksissa. Emilia on vuorovaikutussuunnittelija ja fasilitaattori Osanalla.Linkki avautuu uuteen ikkunaan.

Hämeen ammattikorkeakoulun Merja Saarela ja Jaana Kullaslahti ovat tuttuja nimiä hanketyöstämme. He valaisivat meitä näkökulmista osallistamiseen.

Tapahtuma järjestettiin etänä Zoom-palvelun kautta 25.1.2023.

Tallenteet iltapäivästä

Vuorovaikutuksen luominen hybriditilaisuuksissa – Emilia Osmala, vuorovaikutussuunnitteluja ja fasilitaattori, Osana yhteistä ratkaisua OyLinkki avautuu uuteen ikkunaan.


Pedagogisia näkökulmia hybridiopetukseen – Jaana Kullaslahti, Hämeen ammattikorkeakoulu 


Näkökulmia osallistamiseen – Merja Saarela, Hämeen ammattikorkeakoulu

Katso myös aiempien Teknologiailtapäivien tallenteet:

Hybriditoteutusten laitenurkkaus

Hybriditilaisuuden tekninen toteutus vaihtelee suuresti. Välillä tilaisuus joudutaan järjestämään yhden tai useamman kannettavan tietokoneen voimin, välillä on käytössä kyseiseen toimintatapaan räätälöity tila. Oleellista on kuitenkin sopeutua tilaisuudessa käytettäviin laitteisiin ja pyrkiä takaamaan perusasiat.

Yksi vetäjä – yksi kannettava tietokone. Välillä joudutaan tilanteeseen, jossa yksi henkilö vetää hybriditilaisuutta yhdellä laitteella ilman erillisiä mikrofoneja tai kameroita. Tällöin tilaisuuden vetäjä joutuu tarvittaessa toistamaan muiden liveosallistujien puheenvuorot etäosallistujille. Liveosallistujien kuvaaminen kannattaa jättää pois ja tyytyä kuvaamaan vain tilaisuuden vetäjää.

Jos hybriditilaisuuksia järjestää usein ja on hankintabudjettia, kannattaa harkita 1-2 langattoman konferenssikaiuttimen (yhdistetty kaiutin ja mikrofoni) hankintaa. Pienessä tilassa pärjää usein yhdellä kokousmikrofonilla ja kaikkien osallistujien ääni saadaan sujuvasti kuulumaan etäosallistujille. Kahden mikrofonin parittaminen keskenään mahdollistaa isommankin tilan mikittämisen sujuvasti. Langattoman mikrofonin voi liittää usb-johdolla lataukseen, näin virta riittää pidempäänkin tilaisuuteen. Kokousmikrofonien käytöstä kannattaa viestiä selvästi lähiosallistujille, näin vältytään ylimääräisen puheen aiheuttamilta häiriöiltä. Monet yliopistot käyttävät Jabran 710-konferenssikaiutintaLinkki avautuu uuteen ikkunaan., se on todettu hinta-laatusuhteeltaan (noin 250euroa kpl) hyväksi ja pienen kokonsa ansiosta sitä on helppo kantaa mukana.

Oman laitteen äänenlaatua on helppo parantaa ulkoisella mikrofonilla. Eoppimiskeskuksen Jukan repusta löytyy usein Roden videomic go2 -mikrofoniLinkki avautuu uuteen ikkunaan. (hinta 100 euroa) seuraavista syistä. Kyseinen mikrofoni toimii 3,5 millimetrin tai usb-c liitännällä, tämä mahdollistaa liittämisen helposti mobiililaitteisiin. Mobiililaitteeseen voi liittää kerralla kaksi mikrofonia erikseen ostettavan Rode ai-micro -äänikortinLinkki avautuu uuteen ikkunaan. avulla. Usb-c liitäntää käytettäessä toista liitäntää voidaan hyödyntää äänen monitorointiin kytkemällä kuulokkeet siihen. Tätä mikrofonia voidaan helposti kierrättää tilaisuudessa puhujalta toiselle. Lisäksi kyseisen mikrofonin suuntakuvio nappaa tehokkaasti ääntä vain yhdestä suunnasta ja parantaa näin puhujan äänenlaatua meluisissa olosuhteissa (kokousmikrofoniksi laite ei tämän vuoksi sovi). Rode ai-micro -äänikorttia voidaan käyttää myös lavalier-mikrofoninLinkki avautuu uuteen ikkunaan. kanssa. Näin tilaisuuden vetäjä voi liikkua vapaasti, mutta hänen äänensä kuuluu koko ajan laadukkaasti etäosallistujille mobiiliyhteyden kautta.

Hyvän kameran valintaan on monia perusteluja. 100-200 euron hintaluokasta löytyy monia erilaisia kameroita, joista osassa on laajempi kuvakulma, joka mahdollistaa koko kokoustilan kuvaamisen. Yhden parhaimmista kuvanlaaduista tarjoaa Elgaton facecamLinkki avautuu uuteen ikkunaan.. Usein webkameran säätömahdollisuudet ovat kovin rajatut, sovellusartikkelissa annetaan pari vinkkiä webkameran säätämiseen ja mm. zoomausominaisuuden käyttämiseen. Webkameraa korkealaatuisempi vaihtoehto on pieni järjestelmäkamera, joiden käyttäminen videoneuvotteluissa vaatii tavallisesti tietokoneen ja kameran väliin videomikserin tai videokaapparin. Osa kameroista (esim. Sony zv-10Linkki avautuu uuteen ikkunaan.) toimii kuitenkin web-kamerana ilman erillistä laitetta.

Helpoin tapa yhdistää useita kameroita ja mikrofoneja yhteen tietokoneeseen on videomikseri. Laitteet kytketään videomikseriin, joka kytketään usb-kaapelilla tietokoneeseen. Tietokone tunnistaa videomikserin tavalliseksi web-kameraksi ja mikrofoniksi. Tämän jälkeen videomikserin painikkeilla ohjataan haluttuja toimintoja, esimerkiksi kameroiden näkymistä, mikrofonien päällä olemista, kuva kuvassa toimintoja ja niin edelleen. Hybriditilaisuudessa videomikseriä voi hyödyntää esim. eri pöydissä olevien mikrofonien manuaaliseen päälle/pois-kytkemiseen ja useiden kameroiden hyödyntämiseen tai kuva-kuvassa toimintoihin. Laitteeseen voi liittää myös mobiililaitteita erillisiksi kameroiksi, tällöin vaaditaan mobiililaitteen ja hdmi-kaapelin väliin sopiva adapteri. Suosituin videomikseri on Atem miniLinkki avautuu uuteen ikkunaan., jonka halvin versio maksaa noin 400 euroa.

Usein yhdellä laitteella operoitaessa ja esim. ruudunjakoa tehtäessä jää helposti osa toiminnoista piiloon. Tällöin nopeasti eri toimintojen käyttäminen helpottuu erillisen ohjaimen avulla. Esimerkki tällaisesta ohjaimesta on streamdeck + -ohjainLinkki avautuu uuteen ikkunaan., joka liitetään tietokoneeseen ja sillä voidaan esim. hallinnoida zoomia tai antaa web-kameralle toimintoja (mm. zoomaus), jotka eivät muuten ole mahdollisia. Saman ohjaimen avulla voi helposti hallinnoida esim. äänenvoimakkuutta kääntöpainikkeiden ansioista.

Ohjaimen toiminnot saa käyttöön myös pelkän sovelluksen ja mobiililaitteen avulla. Streamdeck -sovellus mahdollistaa mobiililaitteen hyödyntämisen ohjaimena. Erilaisten kustomoitavien painikkeiden avulla voit hallinnoida esimerkiksi Zoomissa oman mikrofonien aukioloa tai vaientaa muut kokouksen etäosallistujat. Tämä helpottaa hybriditilaisuuden hallinnointia huomattavasti, kun mobiililaitteella pystyy käyttämään tärkeimpiä toimintoja.

Onko sinulla joku erittäin toimiva laiteratkaisu tai jokin muu vinkki laitteisiin? Kommentoi tämän julkaisun alle.

Kirjoittaja
Jukka Lehtoranta

Kuvituskuvat: Pexels.com

Teksti: #HOThybridi: teknologiailtapäivä ja tapahtuma-aika. Oikealla hankkeen logo ja kiukuroita ja pisteitä kuvaamassa bittiavaruutta.

Teknologiailtapäivä 22.11.2022

Marraskuussa järjestämme verkkotapahtuman hybridiopetusratkaisuista. Pääsemme yhdessä tutustumaan erilaisiin teknisiin tapoihin järjestää hybridiopetusta.

Ratkaisuitaan tulevat esittelemään:

Aika: 22.11.2022 klo 13-16
Paikka: verkossa


Tapahtuman tallenteet

Alta löydät tapahtuman tallenteet ja esitysmateriaalit.

Edukai Remote Services etäpalvelut
– Ari Kananen, Edukai Oy


Hybridiopetustilojen varustelu ja käytön perusperiaatteet
– Heikki Hautala, Praecom


Konftel: Luokkahuoneratkaisu sujuvaan hybridiopetukseen
– Tero Huovinen


Atean ratkaisut hybridiin
Petri Miina