Vuoden ensimmäinen hankkeen yhteinen työpaja järjestettiin Tampereella keskiviikkona 18.1. Kaikki eivät valitettavasti päässeet tulemaan paikan päälle, mikä antoi loistavan tilaisuuden tehdä tilaisuudesta hybridin.
Aamukahvin ohessa keskustelimme yleisesti kuulumisia opiskelumaailmasta. Kävi ilmi, että koulut voivat painia päinvastaisten ongelmien kanssa: Tavastialla opiskelijat eivät jää työskentelemään etänä, jollei heitä pakota siihen, HAMKissa taas opiskelijat jäävät helposti kotiin, jos ei ole läsnäolopakkoa.
Aamukahvien jälkeen käytiin läpi pilottien kokemuksia. HAMKin pilotit olivat Lead+, Liikennealan perusteet / esteetön liikennesuunnittelu ja Mirlinda: tietojenkäsittelyn pilotti / hybriditila. Tavastian pilotit olivat yhdessä K-auton kanssa tehty kolarikorjaaja-pilotti sekä maalaukseen liittyvät pilotit Patrian maalaamon kanssa.
Päivällä aloimme pohtimaan hankkeen loppuseminaarin järjestelyitä. Se on kuitenkin tulossa pikemmin kuin arvaammekaan, vaikka se nyt tuntuukin olevan vielä kaukana tulevaisuudessa. Tilaisuus järjestetään luonnollisesti hybridisti.
Lopuksi teimme vielä hankkeen työkalupakin tarkastelua. Tarkistimme, onko siellä kaikki, mitä kuuluukin otsikkotasolla ja missä vaiheessa työkalupakin työstö on.
7.6.2022 järjestettiin työpaja aiheesta “Hybridityö – dystopiaa vai utopiaa”. Työpajan pitäjä Jukka Lehtoranta aloitti pajan kertomalla lähimenneisyyden esimerkkejä eri suuryritysten asenteista hybridityötä kohtaan. Yritysten nimet Jukka jätti alkuun sanomatta, jotta osallistujilla oli mahdollisuus arvailla, mille organisaatiolle mikäkin mielipide kuului. Paljastus: muun muassa Twitter ja Tesla mainittiin.
Kouluttajalla oli paljon omakohtaista kokemusta erilaisista työpaikoista ja -malleista. Jukka jakoi myös tuttavapiirinsä värikkäitä työkokemuksia, joita oli kiinnostava kuulla. Käytännön esimerkkejä tuli runsaasti.
Innovatiivista alustojen käyttöä
Yllättävää kyllä, työpajassa kaikki pääsivät kertomaan omia kokemuksiaan – ilman mikrofonin avaamista! Ensin osallistujat pääsivät vastaamaan Mentimeter-kyselyyn, joissa väittämiä arvioitiin asteikolla 1-5. Väittämiä olivat mm. hybridityö on ympäristöystävällistä ja että hybridityö on vain akateemisille ihmisille. Vastaukset jakaantuivat yllättävänkin paljon.
Mentimeterin lisäksi Jukka hyödynsi hienosti niinkin yksinkertaista alustaa kuin Google Slidesiä. Kaikki osallistujat pääsivät yhteiseen dokumenttiin kirjoittamaan ruudukkoon omia kokemuksiaan hybridityön hyvistä sekä huonoista puolista. Jotkin oivallukset ja hyvät käytänteet jäivät varmasti mieleen seuraavaa työpaikan kehityskeskustelua varten.
Rohkeimmat osallistujat avasivat mikrofonin jakaakseen kokemuksiaan. Myös chattiä käytettiin ahkerasti oman työpaikan käytäntöjen kertomiseen. Kävi selväksi, että joissain organisaatiossa oltiin edelläkävijöitä hybridityössä jo ennen koronaa.
Työpajassa sai kirjoittaa parhaita kuulemiaan hybridityön käytänteitä nimettömänä.
Tarkoittaako hybridityö vapautta vai tuottavuuden laskua?
Lopuksi Jukka kävi vielä läpi, miltä hybridityö voi näyttää erilaisille työntekijölle ja työnantajalle. Jokainen osallistuja tunnisti varmasti itsensä yhdestä tai useammasta näkökulmasta.
Jukan ammattitaito aiheesta tuli hyvin ilmi monipuolisesta lähestymistavasta hybridityötä kohtaan. Työpajan aikana muisti, että me ihmiset olemme erilaisia. Se mikä toimii meille, ei välttämättä ole paras ratkaisu työkaverillemme.
Joillekin hybridityö voi tarkoittaa enemmän vapaa-aikaa, kun taas jotkut saattavat livetä työajoista ja tehdä jatkuvasti ylitöitä. Työnantajan taas pitäisi pystyä luomaan työkulttuuria etänä ja samalla luottaa työntekijöiden tuottavuuteen.
Osallistujien kokemuksista ja Jukan puheista kävi selväksi, että kultaisen keskitien löytäminen on oleellista hybridityön onnistumisessa.
Maanantaina 11.4.2022 eOppimiskeskuksen, Tavastian ja HAMKin edustajat kokoontuivat työpajaan keskustelemaan HOT -hankkeesta. Työpaja järjestettiin asiaan kuuluvasti hybridimallilla: osallistujia oli paikan päällä Hämeenlinnassa ja muutama osallistui etänä Zoom-palvelun kautta. Työpajassa hyödynnettiin Miro-alustaa ja pienryhmäkeskusteluita.
Miro-alustalle oli helppo heitellä ideoita.
Hybridityöskentely on käytössä monessa eri opetus- ja työtilanteessa, ja siitä nousi paljon erilaisia huomioita ja kokemuksia. Keskusteluissa käytiin läpi muun muassa vuorovaikutuksen, moniosaamisen, oman ajankäytön ja teknologian merkityksiä hybridimallin toteutumisessa. Myös sattuman mahdollisuuden vähentyminen, digivihreys ja kestävä kehitys vilahtivat puheenvuoroissa.
Esiin nousi myös muistutus siitä, että kaikki työt eivät taivu hybridimalliin. Esimerkiksi HAMKin Mustialan toimipisteen lehmät on lypsettävä, vaikka vahva etäopetussuositus olisikin voimassa. Jotta hybridimahdollisuus voidaan tarjota työskentelyssä ja opiskelussa, tarvitaan ihmisiä hoitamaan hybridimallin lähiominaisuudet.
Yhteistä keskustelua olisi riittänyt pidemmäksikin aikaa, joten aihe oli selvästi kaikkia osallistujia lähellä ja omakohtaista kokemusta löytyy.
Paikalla läsnäolleet pääsivät tutustumaan Ammattiopisto Tavastian pintakäsittelyosaston hybridiopetuksen työkaluihin. Tavastian striimilaitteisto oli vaikuttava: katossa olevalla kameralla sai hämmästyttävän tarkkaan kuvaa ja pystyi seuraamaan opiskelijoiden työskentelyä helposti. Kierrokseen kuului myös ruiskumaalisimulaattorin testaaminen. Simulaattorin avulla maalausta voi harjoitella ilman kalliiden maalien tuhlaamista. Tuli todettua, että osa porukasta oli luontaisia ruiskumaalareita ja toiset tarvitsevat ehkä vielä toisenkin harjoituskerran.
Ruiskumaalisimulaattorin testailua
Loppupäivästä keskityttiin tulevaisuuden ja viestinnän suunnitteluun. Hankkeen aikajanalle piirtyi määräaikojen ja webinaarien ajankohtia. Aikajanan hahmottamisella pystytään ennakoimaan muun muassa tarvittavien kilpailutusten tekoa sekä materiaalien valmistumisaikatauluja.
Tämän työpajan hedelmillä on hyvä edistää Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hankkeen valmistumista.