Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja näin on myös tulossa päätökseensä tämäkin hanke.
Tervetuloa 14.9. hankkeen loppuseminaariin, jossa mm. esittelemme hybridityövälineiden pakkia. Lisäksi tiedossa on upea keynote-puheenvuoro (jonka paljastamme myöhemmin) sekä sadonkorjuutori, jossa pääset keskustelemaan ja verkostoitumaan muiden kanssa.
Tapahtuma järjestetään Tampereella MOW Supernovalla sekä verkossa. Verkko-osallistujatkin huomioidaan tapahtuman aikana, eikä heitä jätetä linjoille tyhjään roikkumaan.
Aika: torstai 14.9.2023 klo 13-16 Paikka: verkossa sekä MOW Supernovassa, Ratinankuja 1, 33100 Tampere
Viime vuosien pandemia muutti ikiaikaisia kouluttautumiseen liittyviä toimintamalleja pysyvästi hybriditoteutuksia suosivaan suuntaan. Koulutuksiin osallistujat oppivat koronan aikaan, että pienessäkään flunssassa ei tulla kouluun, mutta silti ei tarvitse jäädä kokonaan paitsi opetuksesta.
Pitämissäni koulutuspäivissä tietokone on joka tapauksessa käytössä, ja kokousmikrofoni kulkee aina mukana repussa. Olisi hyvin ylimielistä olla avaamatta Teams-yhteys kotisohvan suuntaan. Tämä taas herättää opiskelijoissa halun etäillä muistakin syistä. Sitten iskeekin vähän kunnianhimoisempi ajatus: Mitä teknistä välineistöä ja osaamista sekä pedagogista suunnittelua päivä vaatisi, jos etäosallistujien oppimista haluaisi vielä tehostaa? Tässä kirjoituksessa analysoin maaliskuussa 2023 toteuttamani hybridipäivän taustat ja kulun sekä käytän HAMK:n mainiota suunnittelutaulukkoa Hybriditapaamisen suunnittelu – Digipedaohjeet (hamk.fi).
Hybridiopetuksen kevyt toteutus luokkahuoneessa ei näytä juurikaan erilaiselta kuin tavallinen lähipäivä. Kuvasta puuttuu vain pieni kokousmikrofoni. Langaton hiiri mahdollistaa opettajan istumisen vaihtelevasti eri puolilla luokkaa. Lähivuosina luokkien perusvarustukseen alkaa kuulua lisäksi kokouskamera etäosallistujien kokemusta helpottamassa. Varustukseen voi kuulua myös toinen näyttö etäosallistujien videokuvan näkemiseen.
Taustatietoa
Vastaan Ammattiopisto Tavastiassa Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon pakollisesta tutkinnon osasta Proaktiivinen kehittäminen. Valinnaisista tutkinnon osista vastaa kaksi muuta lehtoria. Olen kehittänyt sivutoimisesti asiaan liittyvää koulutusta heti tutkinnon tultua käyttöön v. 2017.
Opiskelijat ovat työssäkäyviä aikuisia, joilla on paljon työ- ja elämänkokemusta. Kaikki ovat jo aiemmin kehittäneet monenlaisia asioita, ja muodollisen koulutuksen tehtävänä on sekä tuoda olemassa oleva osaaminen esiin että täydentää sitä tarvittavin osin.
Lähipäiviä koko tutkinnossa on on kymmenkunta 3-4 viikon välein.Tämän lisäksi on tarjolla oman kehittämisprojektin ohjausta useita kertoja opintojen aikana. Valintahaastattelussa varmistamme, että opiskelijalla on mahdollista tehdä näyttö todellisessa työelämän tai vapaa-ajan yhteisön kehittämisprojektissa.
Vuosien varrella hioutuneen järjestyksen mukaisesti ensimmäisinä lähipäivinä opiskelijat ottavat haltuun palvelumuotoilua, sitten tuotteistamista, innovointia ja/tai brändin rakentamista. Itse tapaan opiskelijat vasta opintojen loppumetreillä, jolloin varmistetaan kokonaisuuden hallinta. Tutkinnon osissa on paljon päällekkäisyyksiä, joita emme tietenkään kouluta moneen kertaan: pidän vain kaksi lähipäivää 90 osaamispisteen tutkinnon osaan.
Vaikka olen kokenut etäyhteyksien käyttäjä, olen viime aikoihin saakka suositellut vahvasti tulemaan paikan päälle lähipäiviin saamaan kaiken irti toiminnallisista pienryhmätehtävistä. Nyt teknologia alkaa olla niin helppokäyttöistä, että koen itse pystyväni osallistamaan sekä lähi- että etäosallistujat.
Hybriditoteutus on tarpeen juuri niistä syistä, joiden vuoksi hybridikoulutusta yleisestikin kehitetään:
Ihmisten kynnys tulla paikan päälle pienessä flunssassa on noussut, ja tuntuisi äärimmäisen tylyltä sanoa, että lähipäivään ei voisi tulla kuulolle kotisohvalta, vaan joutuu jättämään tilaisuuden väliin.
Aikuisilla työssäkäyvillä opiskelijoilla on toisinaan välttämättömiä läsnäoloa vaativia kokouksia työpaikalla kesken lähipäivän.
Koulutusta halutaan tarjota isolle maantieteelliselle alueelle, mutta ei haluta siirtyä kokonaan verkko-opetukseen. Pelkän luento-opetuksen vuoksi tuntuisi järjettömältä ajattaa ihmisiä paikan päälle. Pienryhmätyöskentelyyn verkon työkalut ovat jo varsin hyvät, vaikka osa opiskelijoista kokeekin live-tilanteen antavan paljon hyödyllisempää oppia.
Valinnanvapauden puolesta puhuu se, että opiskelijamme ovat motivoituneita kehittymään ja saamaan koulutuksen tukea siihen. He itsekin tietävät kuormittuvansa keskittymisen puutteesta ja mahdollisesta monen asian tekemisestä yhtä aikaa. Moni myös tietää, että he hyötyvät paikan päälle tulemisesta etäilyä enemmän. Huomattavasti hankalampaa laadukas hybriditoteutus olisi, jos opiskelijat olisi määrätty koulutukseen. Tällöin valinnanvapautta saatettaisiin käyttää enemmän lintsaamiseen tai juuri ja juuri riman yli menemiseen. Näin käy myös silloin, kun elämäntilanne on kuormittava tai kaikenlaista kiinnostavaa tekemistä on tullut haalittua yli omien voimavarojen – tuttu tilanne monelle tämäkin.
Hybridipäivän suunnittelu ja testaus
Oma oppimiskäsitykseni ohjaa pedagogista suunnittelua siihen suuntaan, että pyrin tiivistämään luento-osuudet todella pieniksi johdannoiksi ja aktivoimaan opiskelijat itse käsittelemään opittavaa asiaa. Kun lähipäivien yhteistä aikaa muiden opiskelijoiden kanssa on koulutuksen aikana hyvin niukasti, haluan aktivoida opiskelijat vuorovaikuttamaan keskenään ja kuulemaan toistensa ajatuksia. Itsenäiset tehtävät jätän välitehtäviksi, vaikka vuorovaikutus muiden kanssa seitsemän tunnin lähipäivän ajan voi olla osalle kuormittavaa. Opiskelijaryhmä tulee päiviini valmiiksi toisensa tuntevana, joten esittäytymiskierros on lähinnä itseäni varten, enkä varaa aikaa varsinaiseen ryhmäyttämiseen.
Ryhmätyö projekti vs. tutkinnon kriteerit eli “Liplappus-ryhmätyö”
Ensimmäisenä päivistäni koitetaan saada kullekin selvyys, mitä osaamisia vielä pitää tutkinnon läpäisyä varten hankkia. Tässä käytän apuna v. 2017 itseäni ja silloisia opiskelijoita varten tekemiäni värillisiä kortteja, joissa jokainen ammattitaitovaatimus ja sen hyväksytyn suorituksen kriteerit ovat aina yhdellä värillä.
Ensimmäinen tehtävä on järjestää 2-3 hengen ryhmissä kortit projektin aikajanalle. Etäosallistujille olen luonut Miro-version kopioimalla korttipohjista tekstit taannoin valitsemieni värien mukaisille lappusille. Huokasin helpotuksesta, kun Miron perusvärit osoittautuivat yhteneväisiksi taannoin valitsemieni paperien värien kanssa.
Ensimmäisen pilotin jälkeen lisäsin Miron Master-pohjaani vielä ohjetekstin, koska linjoilla olevat ovat usein yhden näytön varassa, eivätkä katso samaan aikaan Miroa ja päivän dioilla olevaa ohjetekstiä, jolloin pelkkä linjojen kautta kuunneltu ohjeistus voi jäädä epäselväksi.
Ryhmätyöskentelyn ajaksi vaimennan linjoilla työskentelevien äänen tosi hiljaiselle, jotta se ei täytä luokan äänimaailmaa. Tämän haittapuolena linjoilla työskentelevien voi toistaiseksi olla hieman vaikea saada kiinnitettyä minun huomiotani, kun olen syventynyt luokassa tehtävän työn ohjaamiseen. Toki käyn välillä heidänkin luonaan, mutta vaikkapa taskussa värähtelevä puhelin voisi toimia hyvänä opettajan kutsuvälineenä etäryhmille. (Tässä kohtaa vinosti hymyileviä terveisiä kaikille heille, jotka ajattelevat ryhmätyön olevan kouluttajan vapaahetki. Todellisuudessa keskustelun kuuntelu ja siihen liittyvien tunteiden aistiminen on oiva tilaisuus päästä koulutettavien korvien väliin ja ymmärtää, mistä narusta vetää, jotta ajattelun muutos edistyy.)
Jos linjoilla olisi useampi pienryhmä, joutuisin vaimentamaan pienryhmät kaiuttimista kokonaan ja pyytämään minua paikalle esim. Teamsin chatin kautta, jota minun pitäisi myös joltakin näytöltä muistaa seurata samalla tavalla kuin luokassa olevia ja käydä vierailemassa pienryhmissä. Koen kuitenkin menettäväni aidon tilaisuuden ymmärtää opiskelijaa, kun en voi koko ajan kuulla otteita kaikkien puheesta ja spontaanisti vaihtaa kuunneltavaa tai ohjattavaa ryhmää.
Ryhmätehtävän purku on tehty perinteisesti kokoontumalla katsomaan kaikkien pöydälle asettelemaa lappujen järjestystä ja kuulemaan perusteluita valinnoille. Tässä huomioin etäosallistujat avaamalla Teamsin kännykällä, poistamalla lähtevästä videokuvasta taustatehosteet ja striimaamalla kuvaa kulloinkin selitettävästä asiasta kännykän avulla. Kuvauksen laatua voisi parantaa antamalla videostriimaus aina kulloisenkin selittäjän tehtäväksi, jolloin kuva ehkä varmemmin olisi juuri selitettävästä asiasta. Seuraavalla kerralla taidan testata päähän sijoitettavaa RealWear-kameraa tähän tarkoitukseen. Toinen vaihtoehto olisi kuvata pöytien tuotokset ja ladata kuvat Miro-alustalle, josta ryhmät voisivat niiden tausta-ajattelua selostaa. Etäosallistujien tehtävän purku puolestaan sujui helposti, ja muut pystyivät seuraamaan sitä luokan isolta näytöltä, vaikka itse pidänkin enemmän pöytien ympärille kokoontumisen tunnelmasta.
Kun seuraavassa vaiheessa luokkatehtävissä on vaihe kääntää jo osattavia teemoja korteilla nurin päin ja jäljelle jäävät kortit antavat suuntaa projektin ja oppimisen viimeistelyyn, linjoilla olevat keksivät raahata puuttuvat osiot/taidot itse piirtämiinsä laatikoihin.
Tämän kerran etäosallistujat kertoivat kuormittuvansa ja oppimistaan vähentävän se, että he eivät kunnolla näe ja kuule luokassa työskenteleviä. Tähän kokouskamera voisi tuoda ainakin helpotusta.
Videon jakaminen sekä luokkaan että linjoille
Iltapäivä on varattu tulevaisuuden trendien tarkasteluun. Siinä käytän verkossa olevaa videota, jonka äänten jakaminen tuottikin ensimmäisellä kerralla pulman, kun tietokoneeni oli kytkettynä luokan näyttöön ja kaiuttimiin, eikä “Jaa sisältö / Sisällytä tietokoneen ääni”-painike ollut käytettävissä. Hätäpäissäni muistin vanhan kikan jakaa videon linkki ja pyytää käydä katsomassa video itsenäisesti. Harmitti, kun tässä ratkaisussa en voinut pysäytellä videota keskusteluja varten, mutta kävimme keskustelut etäosallistujien palattua paikalle.
Ensimmäisen testin mukaan oma laite ei kuitenkaan voi olla puhelin, koska näytöillämme puhelimen video näkyy luokassa oleville todella pienenä.
Fläppitaulu-ryhmätyö
Iltapäivän ohjelmaan kuuluva, fläppitauluilla tehtävä PESTE-analyysi oli ainoa päivän tehtävistä, jossa luokassa olevienkin tuotokset olisi ehkä seuraavalla kerralla järkevämpi pyytää suoraan Miroon tai muulle muutenkin käytössä olevalle yhteisölliselle alustalle. Näin opiskelijoille ei mene liikaa ajatustyötä eri ohjelmistojen opetteluun, mikä vie kaistaa itse asian oppimiselta. Tämä helpottaisi etäosallistujienkin ymmärrystä tehtävänannosta ja siirtymistä teemasta toiseen.
Teknologisiin yllätyksiin varautuminen
Suurin ongelma päivän aikana oli luokan näytön katonrajassa olleen liittimen kontaktihäiriön kanssa, johon sain nopean avun IT-palveluista. Toinen ratkaisu olisi ollut pyytää luokassa olevat katsomaan diojani Teamsin kautta, jos luokan näytön ajoittaista pimenemistä ei olisi saatu ratkottua. Nykytekniikalla on aina mahdollista löytää jokin toimiva ratkaisu.
Päivän suunnittelu taulukkomuodossa
Suunnittelutaulukon kokeilu toi kaikki toteutusvaihtoehdot rinnakkain näkyville ja pakotti ottamaan kantaa kaikkiin. Näkyviin tuli erityisesti etänä eriaikaisesti -sarakkeeseen kohtia, joiden parantaminen ei olisi työlästä. Pitkä kokemus kaikenlaisista toteutuksista erikseen auttoi ajattelussa.
Ilmoitus opettajalle poissaolosta (sisältää usein kysymyksen korvaavista tehtävistä)
Aamulla 8.30-9
Pöytien järjestys, tarvittavat materiaalit ja välineet Teams-yhteys kokousmikrofonilla (ja -kameralla) auki.
saapuminen
Teams-linjan avaaminen äänten ja videoyhteyden toimivuuden tarkistus
Esittäytymis- ja kuulumiskierros + odotukset päivälle
Esittäytyminen + päivän ohjelman esittely Kierroksen ohjeistus Älä tee kardinaalimokaa jo tässä unohtamalla etäosallistujat vaikka live-tilanne houkuttaa mennessään!!
Esittäytyminen ja kuulumiset sekä odotukset päivälle
Esittäytyminen ja kuulumiset sekä odotukset päivälle (mielellään myös kamera, mutta flunssaisilta ei tätä vaadita)
Kuulumisten vaihto opettajan kanssa sähköpostilla tai puhelimitse
Ryhmätyö projekti vs. tutkinnon kriteerit
Ryhmätyön ohjeistus Kiireettömyyden ja dialogin painottaminen Miro-linkkien jako etäryhmille. Kokousmikrofonin vaimennus pienelle
Kaikkien ryhmien huomoiminen Etäryhmien saatavilla olon varmistaminen käymällä aika ajoin kurkkaamassa ja kuuntelemassa
Kriteeri-liplappusten sisällön ihmettely ryhmässä ja jäsentely aikajärjestykseen ryhmän pöydille
Miron kriteeri-liplappusten sisällön ihmettely ryhmässä ja jäsentely aikajärjestykseen Mirossa
Tässä versiossa vielä asiasta kartalle pääseminen Moodlesta löytyvien diojen ja valokuvien kautta + palaaminen asiaan ohjauskeskustelussa.
Usean eriaikaisen osallistujan tapauksessa voisi olla parin viikon aikana toteutettava 2-3 hlön itsenäinen + tois(t)en kommentointi
Purku
Ryhmät kertomaan perustelut aikajärjestyksilleen Teams-striimaus puhelimesta etäosallistujille pöydistä Etäryhmät kaikki katsovat luokan näytöltä
Oman ryhmän ajattelun kertominen muille, muiden ryhmien ajatusten peilaaminen omiin, muilta oppiminen.
Oman ryhmän ajattelun kertominen muille, muiden ryhmien ajatusten peilaaminen omiin, muilta oppiminen.
Ks. yllä
Nopea kokeilu -teoria + nopsa hahmottelu käytännöstä
Nopea kokeilu canvas-pohjien ja ajattelun esittely
Teoria + esimerkin keksiminen pienryhmässä
Teoria + esimerkin keksiminen pienryhmässä
Dioihin tutustuminen Moodlessa
Kirjallisuuskatsaus
Esittely
Esittelyn kuuntelu + kirjojen selailu
Esittelyn kuuntelu
Kirjallisuuslista Moodlessa
Lounastauko
Luentopätkä + video
Johdattelu tulevaisuuden trendeihin ja niiden seuraamiseen
Kuuntelu + osallistuminen keskusteluun
Kuuntelu + osallistuminen keskusteluun
Peste-analyysi
Purku
Ohjestus ja vuorojen jako, kommentointi
Selostus fläpiltä + muiden kommentointi. Kannattaisi olla Mirossa tms.
Selostus Mirosta, muiden kuuntelu ja kommentointi
Muiden tuotosten katsominen Moodlesta
Päivän päätös
check-out kierros
check-out kierros
check-out kierros
voisi olla palautelomakkeeseen vastaaminen
Loppukoonti ja reflektio
Verkon kautta osallistuneet opiskelijat antoivat palautetta, että yllättävän hyvin ja vähillä demoefekteillä päivä sujui. Molemmat tulevat kuitenkin seuraavalla kerralla mieluummin paikan päälle, joten itselle jäi vielä hybridikokemukseen kehitettävää. Toki molemmilla etäosallistujilla oli kuormitusta lisäävä muu syy jättäytyä etäosallistujaksi.
Lähiosallistujat suhtautuivat ymmärtäväisesti ajoittaiseen tekniikan aiheuttamaan säätöön, ja itsekin koen sen omaa rytmiä rikkovana, mutta jokaiseen päivään väistämättä kuuluvana asiana.
Omaan työskentelyyn arvioin pitkän ja moninaisen Teams- ym. opetusteknologiakokemuksen auttaneen, erityisesti nopeiden ratkaisuiden tekemisessä. Päivän sisältö ja järjestys ovat lukuisten toistojen jälkeen vakiintuneet, joten minun ei tarvinnut – ja toisaalta en parin päivän varoitusajalla olisi pystynytkään – suunnitella sitä alun alkaen hybridiversioksi. Minun ei myöskään tarvinnut enää käyttää kapasiteettiani seuraamaan jo monta kertaa hyväksi toteamani luokkatoteutuksen onnistumista, vaan saatoin keskittyä ratkomaan hybridin kannalta tärkeitä asioita.
Kuvausta tehdessä on selvinnyt, kuinka monessa asiassa kokonaisuuteemme liittyvät ohjauskeskustelut auttavat. Myös väliin jäänyttä lähipäivää voidaan siinä melko hyvin paikata, vaikka ryhmän ajatuksia ei tällöin saakaan suoraan opiskelijan hyödyksi.
Seuraava haaste on pohtia päivän kulku taulukon oikeanpuoleiseen sarakkeeseen: mitä osioita on tarkoituksenmukaista tallentaa, kun kuitenkin ajattelen, että eri aikaan verkossa opiskeleville olisi järkevintä suunnitella puhdas etätoteutus aivan alusta alkaen. Mutta taas iskee se kunnianhimo: Entä ne tämän ryhmän opiskelijat, jotka olivat täysin estyneitä osallistumaan juuri tähän päivään?
Teksti ja kuvat: Anu Konkarikoski, Tavastian koulutuskuntayhtymä
ITK- eli Interaktiivinen tietotekniikka koulutuksessa -konferenssi järjestettiin jälleen 19.-21.4.2023. Tällä kertaa HOT-hanke oli konferenssissa mukana mm. posterilla sekä HyFlexiin liittyvällä esityksellä.
Piia Keihäs ja Kaisa Honkonen Suomen eOppimiskeskus ry:ltä kävivät esittelemässä Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hankkeen posteria. Ihmiset olivat selvästi kiinnostuneita aiheesta ja moni jäikin juttelemaan aiheesta pidemmäksikin aikaa.
Keskusteluista jäivät erityisesti mieleen, että hybridiopetuksen käsiteelle ei ole yhtä vakiintunutta määritelmää. Osa opetus- ja koulutusalan ihmisistä kertoivat, että hybridiopetus on jopa kiellettyä heidän työpaikallaan.
Monelle hybridiopetus-sana toi mieleen, että kyseessä on samanaikaisopetus, joka tapahtuu yhtäaikaa verkossa sekä lähinä luokkahuoneessa. Tämä koettiin yleisesti haastavana ja raskaana toteutusmallina, koska siinä huomio jakautuu moneen eri kanavaan yhtäaikaisesti. Tällainen opetustilanteen ad-hoc-striimaus on kuitenkin eri asia kuin hybridiopetus.
Hybridiopetus vaatii suunnittelua ja pohdintaa siitä, miten oppiminen ja opittava sisältö menee varmasti jokaiselle perille. Pedagoginen näkökulma on pidettävä koko ajan mukana. Samanaikaisopetuksen lisäksi materiaalien tulisi palvella myös eriaikaista osallistumista.
Keskusteluissa nousi myös esille, että hybridiopetukseen ja siihen liittyvään suunniteluun varatut resurssit ovat yleisesti melko niukat. Usein myös mielletään että hybridiopetus vaatii kalliita luokkahuoneratkaisuja, joissa opetus tapahtuu huipputeknologioita hyödyntäen.
Hankkessa olemme havainnoineet, että yksi hybridiopetuksen onnistumisen edellytys on oppilaitosten johdon tuki. Johdolla ei välttämättä ole oman työnsä ohella aikaa perehtyä hybridiopetuksen pedagogisiin lähtökohtiin, jotta hybridiopetuksen hyödyt ja siitä saatava kilpailuetu kirkastuisivat. Esimerkiksi MOOTTORI-hankkeessa hybridiopetusta on jo pilotoitu ja johto on onnistuttu vakuuttamaan aiheesta. Voit kuulla lisää MOOTTORI-hankkeesta täältä maaliskuun Teknologiailtapäivän tallenteista.
Oppiminen itsessään kuitenkin tapahtuu vuorovaikutuksessa. HOTissa vuorovaikutuksen kietominen opetukseen on yksi hankkeen kulmakivistä. Mielenkiintoisesti aihe nousi myös koko ITK:n päätöspuheenvuorossa, jossa Olli-Pekka Heinonen pohti aikakauden muutosta. Hänen mukaansa olemme siirtymässä tietoyhteiskunnasta (information society) vuorovaikutuksen yhteiskuntaa (interaction society).
Tekoäly tulee hoitamaan monet sellaiset tehtävät, jotka ovat olleet tietoyhteiskunnassa ihmisen hommia, mutta aika pitkä tovi menee ennen kuin kone pystyisi virheettömästi havainnoimaan ihmisen tavalla sanatonta viestintää. Heinonen nostikin esiin alkuperäiskansojen taidot elää luonnon kanssa sopusoinnussa ja havainnoida ympäristöään.
On paljon sellaista intuitiivistä toimintaa, jota emme pysty selittämään emmekä koneellistamaan – ainakaan vielä. Hybridiys antaa meille yhden mahdollisuuden olla toistemme kanssa vuorovaikutuksessa – omien mahdollisuuksien mukaan.
Maaliskuussa iltapäivän teemana oli Monimuotoiset hybriditoteutukset – mitä muuta hybridi on kun samanaikaisopetusta.
Puhujiksi saimme:
Taru Koivisto, joka työskentelee Kiipulasäätiöllä ja toimii projektipäällikkönä UFO-hankkeessa
Janne Torvikoski, joka toimii asiantuntijana ja projektipäällikkönä MOOTTORI-hankkeessa Centria-ammattikorkeakoulussa
Sara Käkönen3DBear Oy:stä. Yritys on toteuttanut paljon erilaisia vr- ja ar-teknologioita hyödyntäviä oppimisympäristöjä.
Taru Koivisto kertoi meille aiheesta Virtuaaliset oppimisympäristöt vaativan erityisen tuen opiskelijoille ammatillisessa koulutuksessa.
Janne Torvikosken puheenvuoron aiheena oli HyFlex-mallin kehittäminen Centria-ammattikorkeakoulussa
Sara Käkösen aiheena oli Virtuaaliset oppimisympäristöt hybridiopetuksen mahdollistajina. Hän kertoi 3Dbearin case-esimerkkejä ja miten erilaiset hybridiopetuksen muodot ovat näissä caseissa näkyneet.
Alta voit katsoa iltapäivän tallenteet.
Iltapäivän tallenteet
Virtuaaliset oppimisympäristöt vaativan erityisen tuen opiskelijoille ammatillisessa koulutuksessa – Taru Koivisto
HyFlex-mallin kehittäminen Centria-ammattikorkeakoulussa – Janne Torvikoski
Virtuaaliset oppimisympäristöt hybridiopetuksen mahdollistajina – Sara Käkönen
HOT-hankkeen juliste oli esillä vuoden 2022 ITK-konferenssin posteri-osastolla. Konferenssivierailijat pääsivät katsomaan julisteita vapaasti ja tiettyinä kellonaikoina hanketyöntekijöitä oli paikalla vastaamassa kysymyksiin. Konferenssi järjestettiin Hämeenlinnassa 5.-7.10.2022.
Tähän mennessä tehtyjen löydösten mukaan hybridityöskentelyssä tulee ottaa huomioon seuraavia asioita, jotta työyhteisö voisi hyvin:
Tekniikka ja ympäristö
Synkroninen/asynkroninen, saavutettavuus
Suunnittelu ja sopiminen (tavoitteet, roolit ja tulokset)
Tiedon avoimuus, kulttuuri, kohtaaminen
Tunteet ja luottamus
Minäpystyvyys, yhteistyö, oppiminen
Resilienssi, tuki ja luottamus luovat jatkuvan kehän näiden aiheiden ympärille. Resilienssi luo tukea. Tuki taas luo luottamusta, mikä taas luo resilienssiä.
7.6.2022 järjestettiin työpaja aiheesta “Hybridityö – dystopiaa vai utopiaa”. Työpajan pitäjä Jukka Lehtoranta aloitti pajan kertomalla lähimenneisyyden esimerkkejä eri suuryritysten asenteista hybridityötä kohtaan. Yritysten nimet Jukka jätti alkuun sanomatta, jotta osallistujilla oli mahdollisuus arvailla, mille organisaatiolle mikäkin mielipide kuului. Paljastus: muun muassa Twitter ja Tesla mainittiin.
Kouluttajalla oli paljon omakohtaista kokemusta erilaisista työpaikoista ja -malleista. Jukka jakoi myös tuttavapiirinsä värikkäitä työkokemuksia, joita oli kiinnostava kuulla. Käytännön esimerkkejä tuli runsaasti.
Innovatiivista alustojen käyttöä
Yllättävää kyllä, työpajassa kaikki pääsivät kertomaan omia kokemuksiaan – ilman mikrofonin avaamista! Ensin osallistujat pääsivät vastaamaan Mentimeter-kyselyyn, joissa väittämiä arvioitiin asteikolla 1-5. Väittämiä olivat mm. hybridityö on ympäristöystävällistä ja että hybridityö on vain akateemisille ihmisille. Vastaukset jakaantuivat yllättävänkin paljon.
Mentimeterin lisäksi Jukka hyödynsi hienosti niinkin yksinkertaista alustaa kuin Google Slidesiä. Kaikki osallistujat pääsivät yhteiseen dokumenttiin kirjoittamaan ruudukkoon omia kokemuksiaan hybridityön hyvistä sekä huonoista puolista. Jotkin oivallukset ja hyvät käytänteet jäivät varmasti mieleen seuraavaa työpaikan kehityskeskustelua varten.
Rohkeimmat osallistujat avasivat mikrofonin jakaakseen kokemuksiaan. Myös chattiä käytettiin ahkerasti oman työpaikan käytäntöjen kertomiseen. Kävi selväksi, että joissain organisaatiossa oltiin edelläkävijöitä hybridityössä jo ennen koronaa.
Työpajassa sai kirjoittaa parhaita kuulemiaan hybridityön käytänteitä nimettömänä.
Tarkoittaako hybridityö vapautta vai tuottavuuden laskua?
Lopuksi Jukka kävi vielä läpi, miltä hybridityö voi näyttää erilaisille työntekijölle ja työnantajalle. Jokainen osallistuja tunnisti varmasti itsensä yhdestä tai useammasta näkökulmasta.
Jukan ammattitaito aiheesta tuli hyvin ilmi monipuolisesta lähestymistavasta hybridityötä kohtaan. Työpajan aikana muisti, että me ihmiset olemme erilaisia. Se mikä toimii meille, ei välttämättä ole paras ratkaisu työkaverillemme.
Joillekin hybridityö voi tarkoittaa enemmän vapaa-aikaa, kun taas jotkut saattavat livetä työajoista ja tehdä jatkuvasti ylitöitä. Työnantajan taas pitäisi pystyä luomaan työkulttuuria etänä ja samalla luottaa työntekijöiden tuottavuuteen.
Osallistujien kokemuksista ja Jukan puheista kävi selväksi, että kultaisen keskitien löytäminen on oleellista hybridityön onnistumisessa.
Kuten muillekin hankkeille, myös Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hankkeelle piti valita brändivärit, joiden avulla hanke erotetaan muista projekteista. Värivalinnoilla on iso merkitys visuaalisessa ilmeessä, ja tekeehän yhtenäinen värimaailma hankkeen viestintämateriaaleista tunnistettavan ensisilmäyksellä.
Valittu väripaletti. Väripaletti ja kuva tehty Coolors.co-sivustolla.
Värien valinta ei ollut mikään helppo nakki. Värien piti miellyttää silmää, minkä lisäksi niiden täytyi olla myös saavutettavia. Eli väreillä tuli olla riittävät kontrastit toisiinsa nähden, jotta niitä pystyisi yhdistelemään. WCAG-ohjeissa eli verkkosisältöjen saavutettavuusohjeissa väreille on annettu alin sallittu kontrastisuhde, joka on 4,5:1. Suhdeluku tarkoittaa siis, kuinka moninkertaisesti valoisampi kahden vertailtavan värin vaaleampi osapuoli on suhteessa tummempaan väriin.
Värien kontrasti tarkistettiin Webaim-sivulla. Värit testattiin vielä myös erilaisten värisokeuksien kannalta siten, että valitut väriyhdistelmät erottuvat myös värisokeille henkilöille.
Punavihersokeille henkilöille värit voivat näkyä oikealla olevan esimerkin tavoin. Lähde: Coolors.co
Logon valinta
Kun väripalettiehdotus oli valikoitunut, värit siirrettiin logoehdotukseen, jotta nähtiin, millainen lopputulos olisi. Saavutettavuuden värikontrastivaatimukset eivät koske logoja, koska logoille laitetaan aina verkkopalveluissa vaihtoehtoinen teksti. Logojen suunnittelussa voi siis käyttää enemmän taiteellisia vapauksia.
Logosta löytyy HOThybridi-sanat, jotka ovat käytössä myös hankkeen #HOThybridi-tunnisteessakin. Tekstin taustalla näkyy tumma, yksittäisistä kuusikulmaisista muodostuva verkosto. Tässä Hybridiopetuksen ja työskentelyn tavat ja taidot -hankkeessa verkostolla on tärkeä osa hankkeen toteutumiseksi. Logon keltainen nuoli kuvastaa hankkeen tulevaisuuteen katsomista ja kehityksen eteenpäin menoa.
Hankkeen logo
Värien yhdistely
Hankkeeseen valikoidussa väripaletissa joitain värejä voi käyttää yhdessä ja osa on tarkoitettu käytettäväksi erillään toisistaan. Selkeyden kannalta on ehkä järkevämpää olla käyttämättä tekstissä liian montaa väriä kerralla.
Väriyhdistelmät, joissa on tarpeeksi suuri kontrasti tekstien erottumiseen.
Väripaletista ja logosta järjestettiin äänestys hankkeen toimijoiden kesken. Äänestyksen jälkeen logo ja paletti lyötiin lukkoon ja lopputulos näkyykin tällä sivustolla.
Millaisena näet tulevaisuuden hybridityöskentelyn? Luoko hybridityö uusia mahdollisuuksia työntekoon vai näetkö hybridimallin kauhuskenaariona, joka ottaa enemmän kuin antaa? Osallistu 7.6.2022 järjestettävään työpajaan ja pääset kertomaan oman mielipiteesi!
Työpajassa jaetaan kokemuksia, kehitetään toimintatapoja ja keskustellaan yleisesti aiheesta. Myös saavutettavuuden näkökulmaa tuodaan esille. Työpajaan kannattaa ehdottomasti osallistua, jos saavutettavuus tuntuu vielä olevan vain kadulla vastaan tuleva puolituttu, jota moikataan kohteliaisuudesta sen kummempia höpisemättä.
Saavutettavuuden lisäksi päivän aikana pohditaan, mitä hybridityöskentelyssä pitää erityisesti ottaa huomioon organisaation ja työntekijän näkökulmasta. Jokaisella on varmasti omakohtaista kokemusta aiheesta, joten tule kertomaan omastasi!
Maanantaina 11.4.2022 eOppimiskeskuksen, Tavastian ja HAMKin edustajat kokoontuivat työpajaan keskustelemaan HOT -hankkeesta. Työpaja järjestettiin asiaan kuuluvasti hybridimallilla: osallistujia oli paikan päällä Hämeenlinnassa ja muutama osallistui etänä Zoom-palvelun kautta. Työpajassa hyödynnettiin Miro-alustaa ja pienryhmäkeskusteluita.
Miro-alustalle oli helppo heitellä ideoita.
Hybridityöskentely on käytössä monessa eri opetus- ja työtilanteessa, ja siitä nousi paljon erilaisia huomioita ja kokemuksia. Keskusteluissa käytiin läpi muun muassa vuorovaikutuksen, moniosaamisen, oman ajankäytön ja teknologian merkityksiä hybridimallin toteutumisessa. Myös sattuman mahdollisuuden vähentyminen, digivihreys ja kestävä kehitys vilahtivat puheenvuoroissa.
Esiin nousi myös muistutus siitä, että kaikki työt eivät taivu hybridimalliin. Esimerkiksi HAMKin Mustialan toimipisteen lehmät on lypsettävä, vaikka vahva etäopetussuositus olisikin voimassa. Jotta hybridimahdollisuus voidaan tarjota työskentelyssä ja opiskelussa, tarvitaan ihmisiä hoitamaan hybridimallin lähiominaisuudet.
Yhteistä keskustelua olisi riittänyt pidemmäksikin aikaa, joten aihe oli selvästi kaikkia osallistujia lähellä ja omakohtaista kokemusta löytyy.
Paikalla läsnäolleet pääsivät tutustumaan Ammattiopisto Tavastian pintakäsittelyosaston hybridiopetuksen työkaluihin. Tavastian striimilaitteisto oli vaikuttava: katossa olevalla kameralla sai hämmästyttävän tarkkaan kuvaa ja pystyi seuraamaan opiskelijoiden työskentelyä helposti. Kierrokseen kuului myös ruiskumaalisimulaattorin testaaminen. Simulaattorin avulla maalausta voi harjoitella ilman kalliiden maalien tuhlaamista. Tuli todettua, että osa porukasta oli luontaisia ruiskumaalareita ja toiset tarvitsevat ehkä vielä toisenkin harjoituskerran.
Ruiskumaalisimulaattorin testailua
Loppupäivästä keskityttiin tulevaisuuden ja viestinnän suunnitteluun. Hankkeen aikajanalle piirtyi määräaikojen ja webinaarien ajankohtia. Aikajanan hahmottamisella pystytään ennakoimaan muun muassa tarvittavien kilpailutusten tekoa sekä materiaalien valmistumisaikatauluja.
Tämän työpajan hedelmillä on hyvä edistää Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hankkeen valmistumista.