Hankkeen termipankki

Tähän blogitekstiin on listattu HOT-hankkeeseen liittyviä termejä ja niiden selityksiä. HOT-hanke on erittäin laaja-alainen, ja teksteissä vilahtelee paljon sanoja, jotka eivät ole välttämättä kaikille tuttuja. Termipankista voi tarkistaa, mitä mitäkin asia tarkoittaa.

Digipalvelulaki
Katso kohta ”Saavutettavuusdirektiivi”.

Etäyhteys
Henkilö ei ole fyysisesti samassa paikassa muiden kanssa vaan osallistuminen tapahtuu verkon välityksellä. Etäyhteyteen tarvitaan verkkoyhteyden lisäksi ohjelma, jonka kautta osallistujat pystyvät keskustelemaan ja mahdollisesti näkemään toisensa. Tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi Zoom, Teams ja Jitsi.

HOT-hanke
Lyhenne hankkeen nimestä “Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat”.

Hybridimalli
Tarkoittaa työskentelymallia, jossa lähi- ja etätyöskentely on yhdistetty. Osa opiskelijoista tai työntekijöistä on paikan päällä ja osa porukasta osallistuu työskentelyyn etäyhteyden kautta. Tässä hankkeessa etsitään erilaisia työkaluja ja -tapoja, joiden avulla hybridimallinen työskentely olisi sulavaa.

HyFlex
Koostuu sanoista hybrid ja flexible. Opiskelu- tai työryhmä kokoontuu samanaikaisesti sekä etänä että läsnä. Henkilölle annetaan mahdollisuus valita itselleen mieluisin tapa olla mukana. Erittäin joustava toteutusmalli, joka vaatii nykyaikaista teknologiaa ja uusia toimintamalleja.

Lähityöskentely
Henkilöt ovat samassa fyysisessä paikassa opiskelemassa tai tekemässä työtä, esimerkiksi luokkahuoneessa tai toimistolla.

Opetusteknologia
Teknologiset ratkaisut kuten ohjelmat ja laitteet, joita käytetään opetuksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset opetukseen tarkoitetut verkkopelit ja verkko-oppimisympäristöt.

Saavutettavuus
Tarkoittaa mahdollisimman monen erilaisen ihmisen ja käyttötilanteen huomioimista verkkopalveluiden rakentamisessa. Ihmisillä voi olla värisokeus, kuulovamma tai käsi kipsissä, mikä vaikuttaa hänen verkon käyttöönsä. Saavutettavuuden huomioimisella edistetään ihmisten tasa-arvoa. Saavutettavuuden huomioiminen on esimerkiksi sitä, että verkkopalveluissa käytetään riittäviä värikontrastia, eri otsikkotasoja ja kuvien vaihtoehtoisia tekstejä.

Saavutettavuusdirektiivi
Direktiivi on Euroopan unionin antama lainsäädäntöohje jäsenvaltioilleen. EU:n saavutettavuusdirektiivi vaatii tiettyjä organisaatioita tekemään verkkopalveluistaan saavutettavia. Suomessa direktiivin pohjalta on pantu täytäntöön Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta eli digipalvelulaki. Suomen laki on joiltain osin tiukempi kuin EU:n direktiivi: digipalvelulaki koskee Suomessa julkishallintojen lisäksi muun muassa vakuutusyhtiöitä, sähkö- ja vesilaitoksia.

Työpaja
Yhdessä työskentelyä ja keskustelemista ratkaisujen löytämiseksi. Työpajoihin voi kuulua asiantuntijoiden puheenvuoroja.

Universal Design for Learning (UDL)
Viitekehys, jolla etsitään parhaita kaikille sopivia vaihtoehtoja opetukseen ja oppimiseen. Se perustuu tutkittuun tietoon siitä, miten ihmiset oppivat. UDL Guidelines on työkalu, jolla voidaan toteuttaa Universal Design for Learning:in ideaa.

WCAG (Web Content Accessibility Guidelines)
Verkkosisältöjen saavutettavuusohjeet. Verkkosisällöistä tehdään saavutettavia tämän ohjeistuksen mukaan. Ohjeistusta ylläpitää ja kehittää World Wide Web Consortium (W3C). Ohjeistuksen neljä pääperiaatetta ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus. Näiden pääperiaatteiden alta löytyvät ohjeet esimerkiksi tekstityksistä ja värien kontrastivaatimuksista. (Lähde: Saavutettavasti.fi)

Webinaari
Verkossa järjestetty seminaari, johon osallistutaan etäyhteydellä. Yksi tai useampi alansa ammattilainen jakaa tietoa ajankohtaisesta aiheesta.

#HOThybridi
Aihetunniste, jota hankkeesta käytetään sosiaalisessa mediassa. Aihetunnistetta käyttämällä kaikki hankkeeseen liittyvät julkaisut löytyvät helposti.

Puuttuiko jokin sana tai mietityttääkö joku termi? Kerro se meille, niin päivitämme termipankkia.

Työpaja, johon pystyi osallistumaan avaamatta mikkiä

7.6.2022 järjestettiin työpaja aiheesta “Hybridityö – dystopiaa vai utopiaa”. Työpajan pitäjä Jukka Lehtoranta aloitti pajan kertomalla lähimenneisyyden esimerkkejä eri suuryritysten asenteista hybridityötä kohtaan. Yritysten nimet Jukka jätti alkuun sanomatta, jotta osallistujilla oli mahdollisuus arvailla, mille organisaatiolle mikäkin mielipide kuului. Paljastus: muun muassa Twitter ja Tesla mainittiin.

Kouluttajalla oli paljon omakohtaista kokemusta erilaisista työpaikoista ja -malleista. Jukka jakoi myös tuttavapiirinsä värikkäitä työkokemuksia, joita oli kiinnostava kuulla. Käytännön esimerkkejä tuli runsaasti.

Innovatiivista alustojen käyttöä

Yllättävää kyllä, työpajassa kaikki pääsivät kertomaan omia kokemuksiaan – ilman mikrofonin avaamista! Ensin osallistujat pääsivät vastaamaan Mentimeter-kyselyyn, joissa väittämiä arvioitiin asteikolla 1-5. Väittämiä olivat mm. hybridityö on ympäristöystävällistä ja että hybridityö on vain akateemisille ihmisille. Vastaukset jakaantuivat yllättävänkin paljon.

Mentimeterin lisäksi Jukka hyödynsi hienosti niinkin yksinkertaista alustaa kuin Google Slidesiä. Kaikki osallistujat pääsivät yhteiseen dokumenttiin kirjoittamaan ruudukkoon omia kokemuksiaan hybridityön hyvistä sekä huonoista puolista. Jotkin oivallukset ja hyvät käytänteet jäivät varmasti mieleen seuraavaa työpaikan kehityskeskustelua varten.

Rohkeimmat osallistujat avasivat mikrofonin jakaakseen kokemuksiaan. Myös chattiä käytettiin ahkerasti oman työpaikan käytäntöjen kertomiseen. Kävi selväksi, että joissain organisaatiossa oltiin edelläkävijöitä hybridityössä jo ennen koronaa.

Ruudunkaappaus työpajan Google slidestä. Keltaisia tekstiruutuja ruudukkona.
Työpajassa sai kirjoittaa parhaita kuulemiaan hybridityön käytänteitä nimettömänä.

Tarkoittaako hybridityö vapautta vai tuottavuuden laskua?

Lopuksi Jukka kävi vielä läpi, miltä hybridityö voi näyttää erilaisille työntekijölle ja työnantajalle. Jokainen osallistuja tunnisti varmasti itsensä yhdestä tai useammasta näkökulmasta.

Jukan ammattitaito aiheesta tuli hyvin ilmi monipuolisesta lähestymistavasta hybridityötä kohtaan. Työpajan aikana muisti, että me ihmiset olemme erilaisia. Se mikä toimii meille, ei välttämättä ole paras ratkaisu työkaverillemme.

Joillekin hybridityö voi tarkoittaa enemmän vapaa-aikaa, kun taas jotkut saattavat livetä työajoista ja tehdä jatkuvasti ylitöitä. Työnantajan taas pitäisi pystyä luomaan työkulttuuria etänä ja samalla luottaa työntekijöiden tuottavuuteen.

Osallistujien kokemuksista ja Jukan puheista kävi selväksi, että kultaisen keskitien löytäminen on oleellista hybridityön onnistumisessa.

Seuraavaa työpajaa odotellessa!

Mahdollisuuksia vai potentiaalisia ongelmia – kumpaan suuntaan hybridityö kallistuu?

Neljä ihmistä sovittamassa neljää palapelin palaa yhteen kuvattuna ylhäältä päin.

Hybridityö on jatkuvaa ja säännöllistä etä- ja läsnätyön vaihtelua. Hybridityö on yhdelle työntekijälle pelastus – mahdollisuus tasapainottaa tehokkaasti työtä ja vapaa-aikaa, ottaa vastuuta, osallistua ja tuoda lisäarvoa organisaatiolle itselleen sopivimmalle tavalla. Toiselle työntekijälle se on turhautumisen huippu – oma osaaminen ei tunnu riittävältä, itselleen sopiva vuorovaikutus loistaa poissaolollaan ja raamittomuus luo tunteen oman potentiaalin piiloon jäämisestä. Hybridityö on osalle dystopiaa ja osalle utopiaa. Kumpi kuvauksista tuntuu enemmän omalta? Millaisin keinoin voi vaikuttaa hybrityön tuottamaan kokemukseen?

Työnantajan näkökulmasta hybridityössä on paljon huomioitavaa, toimivien käytäntöjen organisoinnista viestintään ja tasapuoliseen osallistamiseen. Parhaillaan mahdollisuus hybridityöhön on kuitenkin osoitus joustavuudesta ja jopa rekrytointivaltti. Toimivien käytäntöjen ja luottamuksellisen työnteon mallin rakentaminen kuitenkin haastaa kaikkia osapuolia koko organisaatiossa.

Neljä ihmistä sovittamassa neljää palapelin palaa yhteen kuvattuna ylhäältä päin.

Monista hybridityöhön liittyvistä näkökulmista on vaikea löytää yleistä yksimielisyyttä, poikkeuksena on näkemys erilaisten työntekijöiden huomioimisesta. Mahdollisuus hybridityöhön ja sen erilaisiin toteutusmalleihin sopii monenlaisille työntekijöille ja tekee työnteosta näin saavutettavampaa. Omalla asuinpaikkakunnalla, luonteenpiirteillä tai erilaisilla rajoitteilla on huomattavasti vähemmän merkitystä, kun työnteko on mahdollista monipuolisesti eri ympäristöissä.

Hybridityöhön liittyy paljon mahdollisuuksia, toki myös potentiaalia ongelmiin. Hybiridityön tuomat kokemukset työstä, sosiaalisuudesta ja organisaatiosta vaikuttavat paljon asiantuntijan työhön ja työnantajaa kohtaan tunnettuun luottamukseen. Näihin kokemuksiin voidaan vaikuttaa luottamusta, työn käytäntöjä ja työkaluja kehittämällä.

Suomen eOppimiskeskus ry:n ja #HOThybridi-hankkeen järjestämässä webinaarissa Hybridityö – dystopiaa vai utopiaa? kootaan kokemuksia hybridityöstä ja mietitään yhdessä keinoja sen kehittämiseen.

Työpaja järjestetään 7.6.2022 klo 14.00-15.30 Ilmoittautumaan pääset tästä linkistä: https://forms.gle/AxKnjj4ptRRwVqVz8

Ilmoittautuminen on auki 31.5.2022 asti.

Kuva: Pexels.com