HOT-työpaja Tampereella 31.8.2022

Syksyn 2022 ensimmäinen HOT-työpaja vietettiin Tampereella Crazy Townin työskentelytiloissa. Kuten hankkeeseen kuuluu, osa oli paikan päällä ja osa Zoom-palvelun kautta hybridifiiliksen takaamiseksi.

Yhteisen aamupalan jälkeen siirryttiin heti asiaan. Keskustelu syveni nopeasti ja mietimme yhdessä mm. mitä taitoja hyvän hybriditilaisuuden toteuttamiseen tarvitaan. Vaatimuslista kasvoikin melkoiseksi: tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja, osallistujien aktivoimista, tietoteknisiä taitoja, esiintymistaitoja, läsnäoloa yms…

Neljä henkilöä tietokoneilla kokoushuoneessa. Taustalla iso tietokoneruutu.

Erilaisten osallistujien aktivoiminen aiheutti paljon jatkokeskustelua. Mikkien aukaiseminen tuppaa olemaan hankalaa diginatiiveillekin, joten kuinka saada henkilö, joka ei ole päivittäinen tietokoneen käyttäjä, avaamaan Zoomissa mikkinsä yleisön edessä. Hybriditilaisuuden vetäjän pitäisi onnistua luomaan turvallinen tila, jotta kaikki osallistujat uskaltaisivat osallistua omalla äänellään. Tämä ei ole mikään helppo tehtävä.

Näitä kaikkia ideoita ja ohjeita kerätään hankkeen tuloksena syntyvään koulutuspakkiin. Koulutuspakin runko on jo alkanut muodostua ja sisällöt rakentuvat rungon ympärille. Koulutuspakin muotoa ei ole vielä kiveen hakattu, koska vaihtoehtoja on niin monia. Kotitehtäväksi tuli kaikille miettiä, mikä muoto olisi juuri tälle hankkeelle paras.

Elovalkeat 2022 torstaina 18.8.

Torstaina 18.8.2022 pidetään hankkeeseen liittyvä tapahtuma Elovalkeat 2022. Tapahtumassa kuullaan kiinnostavia yritysten osaamistarinoita hybridityöhön liittyen.

Milloin: torstaina 18.8.2022 klo 13-17
Missä: Howspace-alusta

Tapahtuma on ilmainen ja avoin kaikille, joten tervetuloa mukaan!

IlmoittautuminenLinkki avautuu uuteen ikkunaan.

Tapahtuman ohjelma

13.00 Avaussanat
– Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry
13.10 Hybridityö – utopiaa vai dystopiaa?
– Jukka Lehtoranta, Suomen eOppimiskeskus ry
13.40 Osaksi organisaatiota, sisälle kulttuuriin – miten perehdytys sujuu hybridiaikana
– Jenni Laurikainen, People Operations & Culture co-lead, Howspace Oy
14.10 TAUKO
14.30 Hybridityö on luottamusharjoitus
– Katri Viippola, johtaja, HR ja viestintä, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
15.00 Hybridityö tuli jäädäkseen: teesit tulevaisuuden työelämään
– Hanna Vuorikoski, HR-johtaja, Tietoevry Suomi
15.30 Hybridimalli digioppimisessa – Case Meyer Turku
– Riikka Hagman, toimitusjohtaja, Xoompoint Oy
16.00 Miten hauska voi olla hyödyllistä? – Pelillisyys osana hybridikoulutusta
– Sarri Kukkonen, Customer Success Manager, Seppo.io
16.30 Keskustelua ja verkostoitumista nuotiopiirin äärellä

Voit osallistua kaikkiin tai vain osaan puheenvuoroista. Kaikilla osallistujilla on mahdollista palata Howspace-alustalle keskusteluihin ja tallenteisiin kolmen kuukauden ajan tapahtuman jälkeen. Voit siis katsoa puheenvuorot silloin kun sinulle sopii ja osallistua keskusteluun myös jälkikäteen.

Toivottavasti nähdään Elovalkeilla!

HOT-hanke mukana ITK-konferenssissa

Olemme mukana Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa – eli ITK-konferenssissa! Konferenssi järjestetään Hämeenlinnassa 5.-7.10.2022.

Pidämme muutamankin eri puheenvuoron ja tässä pienet maistiaiset siitä, mitä on luvassa.

HyFlexin haasteet ja niiden ratkaisemisen mahdollisuudet UDL-näkökulmasta

Ajankohta: 6.10.2022 12.45 – 14.00
Kohderyhmä: Ammattikorkeakoulujen opettajat
Puhujat: Jaana Kullaslahti ja Tarjaleena Tuukkanen

Millaisina HyFlex-mallilla suunnitellun opetuksen haasteet näyttäytyvät opiskelijan ja opettajan näkökulmista? Entä millaisia mahdollisuuksia UDL-viitekehys tarjoaa haasteiden ratkaisemiseksi? Näiden aiheiden lisäksi esityksessä esitellään Hybridiopetuksen ja -työskentelyn tavat ja taidot -hankkeessa koottuja hyviä käytänteitä.

Toimintasessioon osallistujat pääsevät myös jakamaan Hybridi Learning Cafessa (HLC) omia kokemuksiaan ja hyviä vinkkejä, joilla HyFlex -opetuksen haasteita on ratkottu. Tulokset kootaan Hybridiopetuksen työkalupakkiin, joka on kaikkien hyödynnettävissä.

Lisätietoja tästä puheenvuorosta löydät täältäLinkki avautuu uuteen ikkunaan.


Opi ammatti hybridikoulutuksena työpaikalla

Ajankohta: 6.10.2022 14.15 – 14.45
Kohderyhmä: Ammatillisen oppilaitoksen opettajat
Puhujat: Tanja Törnqvist ja Jari Välkkynen

ESR-hankkeessa kehitetään mallia, jossa opettaja käy työpaikalla ainoastaan 3-4 kk välein, ja opiskelija hankkii osaamista oppilaitoksen tiloissa vain niissä henkilökohtaistetuissa sisällöissä, joita ei ole mahdollista viedä hänen työpaikalleen.

ITK-foorumiesityksen aikana toteutetaan demo, jossa ITK:ssa paikalla oleva opettaja simuloi työpaikkaohjaajan roolia ja oppilaitoksessa striimaava opettaja toimii oppilaitoksen roolissa.

Lisätietoja tästä esityksestä löydät täältäLinkki avautuu uuteen ikkunaan.


Kaikilla on oikeus oppia – opetusteknologiat saavutettavaksi

Ajankohta: 6.10.2022 15.45 – 16.15
Kohderyhmä: ICT järjestelmä- ja tukihenkilöt
Puhujat: Kaisa Honkonen ja Piia Keihäs

Nykypäivänä erilaiset digitaaliset palvelut ovat isossa roolissa opetuksessa kaikilla kouluasteilla lapsista aikuisiin. Tuottamalla saavutettavia opetusteknologiaratkaisuja edistetään oppijoiden tasavertaista mahdollisuutta osallistua oppimiseen. Oppimismahdollisuuden esteenä ei saa olla heikentynyt kuulo, värisokeus, motoriset haasteet tai muut vastaavat vaikeudet.

Esityksessä esitellään saavutettavuuskyselyn ja -haastatteluiden tuloksia. Kysely on toteutettu kevään 2022 aikana ja siihen ovat vastanneet suomalaiset opetusteknologiaa kehittävät yritykset ja muut tahot.

Lisätietoja tästä esityksestä löydät täältäLinkki avautuu uuteen ikkunaan.


Hybridit työskentelytavat -posteri

Kohderyhmä: Kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijat
Posterin esittelijät: Kaisa Honkonen ja Piia Keihäs

Paluu työpaikoille korona-ajan jälkeen on tapahtunut kokeillen ja luoden uusia yhdistelmiä toteuttaa monipaikkaista työskentelyä. Muutos ei koske vain yrityksiä vaan myös oppilaitosten toimintaa.

Hybridityöskentelyssä on usein vaarana, että verkossa läsnäolevat unohtuvat ja vain fyysisesti paikallaolijat työskentelevät yhdessä. Tarvitaan aukikirjoitettuja rutiineja, yhteisiä selkeitä toimintamalleja sekä toimivaa teknologiaa, jotta kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua.

Posterissa kuvataan hybridityöskentelyn onnistumisen avainkohtia sekä tuodaan esiin erilaisia hybridityön yhdistelmiä. Sisältö perustuu hanketyössä toteutettujen työpajojen ideoihin ja tuloksiin. Tavoitteena on tarjota avaimia oman hybridityöympäristön kehittämiseen sekä avata keskustelua erilaisista hybridityöskentelyn hyvistä käytänteistä.

Posteri tulee esille sekä messuille että ITK-konferenssin verkkosivuille.

Lisätietoja tästä esityksestä löydät täältäLinkki avautuu uuteen ikkunaan.

Hankkeen termipankki

Tähän blogitekstiin on listattu HOT-hankkeeseen liittyviä termejä ja niiden selityksiä. HOT-hanke on erittäin laaja-alainen, ja teksteissä vilahtelee paljon sanoja, jotka eivät ole välttämättä kaikille tuttuja. Termipankista voi tarkistaa, mitä mitäkin asia tarkoittaa.

Digipalvelulaki
Katso kohta ”Saavutettavuusdirektiivi”.

Etäyhteys
Henkilö ei ole fyysisesti samassa paikassa muiden kanssa vaan osallistuminen tapahtuu verkon välityksellä. Etäyhteyteen tarvitaan verkkoyhteyden lisäksi ohjelma, jonka kautta osallistujat pystyvät keskustelemaan ja mahdollisesti näkemään toisensa. Tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi Zoom, Teams ja Jitsi.

HOT-hanke
Lyhenne hankkeen nimestä “Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat”.

Hybridimalli
Tarkoittaa työskentelymallia, jossa lähi- ja etätyöskentely on yhdistetty. Osa opiskelijoista tai työntekijöistä on paikan päällä ja osa porukasta osallistuu työskentelyyn etäyhteyden kautta. Tässä hankkeessa etsitään erilaisia työkaluja ja -tapoja, joiden avulla hybridimallinen työskentely olisi sulavaa.

HyFlex
Koostuu sanoista hybrid ja flexible. Opiskelu- tai työryhmä kokoontuu samanaikaisesti sekä etänä että läsnä. Henkilölle annetaan mahdollisuus valita itselleen mieluisin tapa olla mukana. Erittäin joustava toteutusmalli, joka vaatii nykyaikaista teknologiaa ja uusia toimintamalleja.

Lähityöskentely
Henkilöt ovat samassa fyysisessä paikassa opiskelemassa tai tekemässä työtä, esimerkiksi luokkahuoneessa tai toimistolla.

Opetusteknologia
Teknologiset ratkaisut kuten ohjelmat ja laitteet, joita käytetään opetuksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset opetukseen tarkoitetut verkkopelit ja verkko-oppimisympäristöt.

Saavutettavuus
Tarkoittaa mahdollisimman monen erilaisen ihmisen ja käyttötilanteen huomioimista verkkopalveluiden rakentamisessa. Ihmisillä voi olla värisokeus, kuulovamma tai käsi kipsissä, mikä vaikuttaa hänen verkon käyttöönsä. Saavutettavuuden huomioimisella edistetään ihmisten tasa-arvoa. Saavutettavuuden huomioiminen on esimerkiksi sitä, että verkkopalveluissa käytetään riittäviä värikontrastia, eri otsikkotasoja ja kuvien vaihtoehtoisia tekstejä.

Saavutettavuusdirektiivi
Direktiivi on Euroopan unionin antama lainsäädäntöohje jäsenvaltioilleen. EU:n saavutettavuusdirektiivi vaatii tiettyjä organisaatioita tekemään verkkopalveluistaan saavutettavia. Suomessa direktiivin pohjalta on pantu täytäntöön Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta eli digipalvelulaki. Suomen laki on joiltain osin tiukempi kuin EU:n direktiivi: digipalvelulaki koskee Suomessa julkishallintojen lisäksi muun muassa vakuutusyhtiöitä, sähkö- ja vesilaitoksia.

Työpaja
Yhdessä työskentelyä ja keskustelemista ratkaisujen löytämiseksi. Työpajoihin voi kuulua asiantuntijoiden puheenvuoroja.

Universal Design for Learning (UDL)
Viitekehys, jolla etsitään parhaita kaikille sopivia vaihtoehtoja opetukseen ja oppimiseen. Se perustuu tutkittuun tietoon siitä, miten ihmiset oppivat. UDL Guidelines on työkalu, jolla voidaan toteuttaa Universal Design for Learning:in ideaa.

WCAG (Web Content Accessibility Guidelines)
Verkkosisältöjen saavutettavuusohjeet. Verkkosisällöistä tehdään saavutettavia tämän ohjeistuksen mukaan. Ohjeistusta ylläpitää ja kehittää World Wide Web Consortium (W3C). Ohjeistuksen neljä pääperiaatetta ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus. Näiden pääperiaatteiden alta löytyvät ohjeet esimerkiksi tekstityksistä ja värien kontrastivaatimuksista. (Lähde: Saavutettavasti.fi)

Webinaari
Verkossa järjestetty seminaari, johon osallistutaan etäyhteydellä. Yksi tai useampi alansa ammattilainen jakaa tietoa ajankohtaisesta aiheesta.

#HOThybridi
Aihetunniste, jota hankkeesta käytetään sosiaalisessa mediassa. Aihetunnistetta käyttämällä kaikki hankkeeseen liittyvät julkaisut löytyvät helposti.

Puuttuiko jokin sana tai mietityttääkö joku termi? Kerro se meille, niin päivitämme termipankkia.

Ammatin oppiminen hybridikoulutuksena työpaikalla

Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö on mahdollistanut yksilölliset polut jo vuodesta 2018. Lain mukaan jopa koko ammatillinen tutkinto on mahdollista oppia työpaikalla työtehtävien ohessa. Siitä huolimatta iso osa opetuksesta tapahtuu edelleen ammatillisissa oppilaitoksissa, joiden on muutosten pyörteissä ollut helpompi säätää omissa tiloissa tapahtuvaa koulutusta kuin tutkia syvällisesti teknologian tuomia mahdollisuuksia työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteuttamiseksi virtaviivaisesti.

Toki digitaalisuutta on hyödynnetty jo yksilöllisten polkujen seurannassa ja opiskelijoiden ohjaamisessa. Tavastiassa yleistyy koko ajan Moodlen etenemisen seurannan palkiston käyttö sekä teoriatehtävien että käytännön työn harjaannuttamisen edistymisen seurannassa. Viimeistään koronavuodet saivat kaikki oppimaan Teams-ohjauspuheluiden ja -keskustelun käytön.

Hybridiopetuksen taidot ja tavat -hankkeessamme meillä on viimein aikaa täysin uuden pedagogisen ratkaisun rakentamiseen. Olemme kehittämässä mallia, jossa opettaja käy työpaikalla ainoastaan 3-4 kk välein, ja opiskelija hankkii osaamista oppilaitoksen tiloissa vain niissä henkilökohtaistetuissa sisällöissä, joita ei ole mahdollista viedä hänen työpaikalleen. Uutena tärkeänä osana näemme työpaikkaohjaajan kouluttamisen ohjaus- ja vuorovaikutustaitojen lisäksi uuden teknologian hyödyntämiseen sekä työpaikkakohtaisen sopimisen siitä, milloin ja miten opiskelija osallistuu oppilaitoksen järjestämään hybridikoulutukseen omalta työpaikaltaan.

Hybriditoteutusten aikana syntyy myös YouTube-kanavalle kirjasto tutkinnon perusteen mukaisista sisällöistä entistä itsenäisemmän osaamisen hankkimisen mahdollistamiseksi. Mallina on Pintakillassa aiemmin hankituilla laitteilla tehdyt käytännön taitojen opettamisen stream-tallenteet, joita uudestaan tehdessä pyritään tiivistämään asiat mahdollisimman lyhyiksi videoiksi. Tässä Pintakillan työsalissa kattokameralla kuvattu autokorikorjaukseen liittyvä opetusvideo:

Tässä hankkeessa on tarkoitus sekä tiivistää että testata salkkumallia, jonka avulla myös käytännön työn koulutus saadaan striimattua ja tallennettua työpaikoilta.

Pidimme ensimmäisen työpaikalta striimatun opetuksen webinaarin aiheesta toukokuussa 2022. Työsalissa tarkasti sijoiteltuun kattokameraan verrattuna työpaikalla järjestelyt ovatkin vaativampia. Laaja katsojakuntamme pääsi kokemaan, mikä kaikki pitää huomioida, kun tässä demossa yksi sun toinen asia meni toisin kuin suunnitelmassa.

  1. Internet-yhteys toimi lähes koko ajan, vaikka se oli jännittänyt meitä eniten. Ennen suuria suunnitelmia on hyvä varmistaa yrityksen tiloissa parhaiten toimiva operaattori ja käyttää sen palveluita.
  2. Työpaikan työympäristö oli meluisa. Jotta kouluttajat kuulisivat myös etäosallistujien puheen, heillä pitäisi olla todennäköisesti vastamelukuulokkeet ääniyhteydellä. Vähemmän meluisissa ympäristöissä saattaisi riittää korvanappi. Jos tämä ei ole mahdollista, etäosallistujien kommentit ja kysymykset pitäisi käsikirjoittaa katsottavaksi chatista sopivin väliajoin.
  3. Kameran sijoittelu oli haastavaa: Osa koulutussisällöstä jäi pylvään taakse.
  4. Kattokameraan verrattuna omilla jaloilla seisovan kameran kuvasta näki vähemmän työnopastajan kädenliikkeitä.
  5. Koska tältä työpaikalta ei ollut striimattu aiemmin, varoaluetta ei ollut ilmaistu opiskelijoille – ja muille kouluttajille – riittävän tarkasti, joten hyvin helposti joku seisoi edessä estäen näkymän. Otamme jatkossa toisen kuvakulman kouluttajan GoPro-kameralle.
  6. Ja se klassinen: Molempien kouluttajien kaulassa roikkuvat mikit olivat toimineet soundchekissä, mutta toinen niistä ei toiminut käytännön tilanteessa. Tämä tosin saattoi olla osin hyväkin asia, koska kouluttajat eivät meluisassa ympäristössä kuulleet toisiaan ja olisivat siten saattaneet puhua toistensa päälle.
  7. Kameran suojaamiseksi roiskeilta matkaopettajan olisi hyvä olla omilla jaloilla seisova läpinäkyvä seinämä, joka kuitenkaan ei heijasta valoa tai taita kameran linssille vääristyvää kuvaa.

Yleisesti ottaen kovin pitkiä videoita / striimejä toisten suorituksista on puuduttavaa katsella, jos ei itse saman tien pääse kokeilemaan omaa suoritusta. Tässä kohtaa työpaikkaohjaajan rooli ja hänen rauhalliset opastajan taitonsa nousevat jälleen suureen rooliin.

Tässä vielä käytännön työn opetuksen striimauksen järjestelyistä ennen – aikana – jälkeen palvelupolun tämänhetkinen versio. Virallinen julkistetaan ensi lukuvuoden opeilla tuunattuna.

Ruudunkaappaus Miro-työtilasta. Keltaisia ja valkoisia kirjoitettuja muistilappuja vihreällä, oranssilla ja mustalla taustalla.

Suurin haaste lienee kulttuurin muuttaminen ja opiskelijoiden aktiivisen osallistumisen varmistelun keinojen keksiminen. Tekniset ratkaisut kyllä saadaan järjestymään siinä sivussa.

Kirjoittajana kehittämiskoordinaattori Anu Konkarikoski Ammattiopisto Tavastiasta. Kirjoitus perustuu yhdessä tehtävään kehittämiseen yrityskoulutusyksikön kouluttajien Jari Välkkysen, Tanja Törnqvistin ja Petri Pohjolan kanssa.

Hybridisti hybridiopetuksesta ja -työtavoista

Maanantaina 11.4.2022 eOppimiskeskuksen, Tavastian ja HAMKin edustajat kokoontuivat työpajaan keskustelemaan HOT -hankkeesta. Työpaja järjestettiin asiaan kuuluvasti hybridimallilla: osallistujia oli paikan päällä Hämeenlinnassa ja muutama osallistui etänä Zoom-palvelun kautta. Työpajassa hyödynnettiin Miro-alustaa ja pienryhmäkeskusteluita.

Kuvakaappaus HOT-suunnittelupalaverin muistiinpanoista Miro-työtilassa.
Miro-alustalle oli helppo heitellä ideoita.

Hybridityöskentely on käytössä monessa eri opetus- ja työtilanteessa, ja siitä nousi paljon erilaisia huomioita ja kokemuksia. Keskusteluissa käytiin läpi muun muassa vuorovaikutuksen, moniosaamisen, oman ajankäytön ja teknologian merkityksiä hybridimallin toteutumisessa. Myös sattuman mahdollisuuden vähentyminen, digivihreys ja kestävä kehitys vilahtivat puheenvuoroissa.

Esiin nousi myös muistutus siitä, että kaikki työt eivät taivu hybridimalliin. Esimerkiksi HAMKin Mustialan toimipisteen lehmät on lypsettävä, vaikka vahva etäopetussuositus olisikin voimassa. Jotta hybridimahdollisuus voidaan tarjota työskentelyssä ja opiskelussa, tarvitaan ihmisiä hoitamaan hybridimallin lähiominaisuudet.

Yhteistä keskustelua olisi riittänyt pidemmäksikin aikaa, joten aihe oli selvästi kaikkia osallistujia lähellä ja omakohtaista kokemusta löytyy.

Paikalla läsnäolleet pääsivät tutustumaan Ammattiopisto Tavastian pintakäsittelyosaston hybridiopetuksen työkaluihin. Tavastian striimilaitteisto oli vaikuttava: katossa olevalla kameralla sai hämmästyttävän tarkkaan kuvaa ja pystyi seuraamaan opiskelijoiden työskentelyä helposti. Kierrokseen kuului myös ruiskumaalisimulaattorin testaaminen. Simulaattorin avulla maalausta voi harjoitella ilman kalliiden maalien tuhlaamista. Tuli todettua, että osa porukasta oli luontaisia ruiskumaalareita ja toiset tarvitsevat ehkä vielä toisenkin harjoituskerran.

Nainen ruiskumaalisimulaattorin vr-lasit päässä ja ohjaimet kädessä. Taustalla tietokoneen näyttö, jossa vr-todellisuuden näkymä näkyy muille.
Ruiskumaalisimulaattorin testailua

Loppupäivästä keskityttiin tulevaisuuden ja viestinnän suunnitteluun. Hankkeen aikajanalle piirtyi määräaikojen ja webinaarien ajankohtia. Aikajanan hahmottamisella pystytään ennakoimaan muun muassa tarvittavien kilpailutusten tekoa sekä materiaalien valmistumisaikatauluja.

Tämän työpajan hedelmillä on hyvä edistää Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hankkeen valmistumista.

Hybridi on kaikkialla – mitä se tarkoittaakaan opetuksessa?

Viime aikoina hybridi-sana on tullut vastaan yhä useammin. Puhutaan hybridiautoista, hybridityöstä, hybridivaikuttamisesta, hybridikokouksista ja varmasti monesta muusta hybridi-alkuisesta asiasta, josta en ole vielä kuullutkaan. Selkeä muotisana siis, joten se on löytänyt tiensä myös opetuksen pariin. Puhutaan paljon hybridiopetuksesta ja hybrideistä opetustoteutuksista, mutta mitä hybridi oikeasti opetuksessa tarkoittaa?

Jouduin kaivamaan sanakirjasta määritelmän sanalle hybridi ja luin, että se tarkoittaa yhden tai useamman asian risteymää tai sekoitusta. Suomalaisessa opetuksessa hybridiin näyttäisi liittyvän melko yleisen käsityksen mukaan kontaktiopetus ja jokin etä-/digiulottuvuus. Suomessa hybridiopetustilanteella käsitetään melko yleisesti samanaikaisopetusta, jossa osa oppilaista on läsnä ja osa mukana verkon välityksellä.

Tällaisia samanaikaisopetuksen hybridimuotoja voivat olla esimerkiksi:

Luento-opetus
Opettajavetoisessa opetustilanteessa opettaja käy läpi sisältöjä vahvistaen tietoperustaa, näyttää mediaa tietokoneella ja fasilitoi keskustelua aiheesta. Tilanteessa vuorovaikutus lähi- ja etäosallistujien välillä on vähäistä ja opettaja rytmittää keskustelua. Keskustelua saattaa kuitenkin syntyä chatissa myös fasilitoidun keskustelun ulkopuolella.

Osaamisen näyttäminen
Usein opintojakson lopussa toteutettava tilaisuus, jossa opiskelijat esittelevät opintoon liittyvän projektin tai tiimityön tulokset. → esitys tietokoneelta

Vierailevat asiantuntijat ja työelämäedustajat
Vierailevan osallistujan tuominen tunnille verkon välityksellä.

Työpajatyöskentely
Opettaja alustaa ryhmätyön aiheen, fasilitoi ryhmätyöskentelyä ja lopuksi vetää työpajan tulokset yhteen. Opiskelijat saattavat esitellä ryhmätyön tuloksia työpajan aikana. Pienryhmän voi muodostaa kahdella tapaa: etänä osallistuvat opiskelijat muodostavat oman ryhmän / omat ryhmät tai paikalla olevat opiskelijat käyttävät läppäreitä ja ottavat etäopiskelijat mukaan pienryhmiin.

Hands On / Käytännön harjoittelu / Simulaatiot
Opettaja demonstroi työtavan tai prosessin tai esittelee muuten tunnin aiheen, jonka jälkeen opiskelijat harjoittelevat itsenäisesti, opettajan tukemana. → esitys tietokoneelta

Samanaikaisopetus hybridisti toteutettuna vaatii opettajalta vahvaa tuntemusta teknisistä ratkaisuista ja korkeaa teknisen minäpystyvyyden tunnetta. Tekniikoita ja teknologioita ei tarvitse olla paljoa käytössä, mutta ne joita käyttää on hyvä tuntea läpikotaisin, jotta pystyy reagoimaan muuttuviin opetustilanteisiin ja mahdollisiin haasteisiin. Samanaikaisuus vaatii opettajalta / ohjaajalta myös vahvaa pedagogista suunnittelua (esim. tavoitteiden näkyväksi tekemistä, osallistumistilanteiden ja -kohtien suunnittelua, oppimistilanteen rytmitystä ja tauotusta, hyvää ohjeistusta).

Samanaikaisopetus voi tuntua opettajasta ja oppijasta kuormittavalta, koska huomio hajaantuu moneen eri kohteeseen, kuten asian opettamiseen tai oppimiseen, materiaalin jakamiseen ja siihen perehtymiseen, ohjeistamiseen ja ohjeiden sisäistämiseen, chatin seuraamiseen ja vuorovaikutukseen etänä ja läsnä.

Ratkaisuksi opettajan näkökulmasta on esitetty pariopettajuutta ja jaettua vastuuta, jolloin toinen opettaja ohjaa etäilijät ja toinen lähioppijat, toinen opettamisen ja toinen tekniikan. Vastuunjakomalleja voi olla varmasti muitakin.

Samanaikaisopetus on kuitenkin vain yksi hybriopetuksen malli. Hybridiopetuksen kontekstissa puhutaan myös rikastetun verkko-oppimisen käsitteestä, monimuoto-opiskelusta, joustavista oppimispoluista, monipaikkaisista oppimismahdollisuuksista, jne.

Kokonaisuudessaan vaikuttaa siltä, että hybridiopetuksen ja hybridisti järjestettävien oppimistilantilanteiden saralla on vielä paljon selvitettävää niin hybridiopetuksen toteuttamisen mallien, opetuksen suunnittelun, hyvien käytänteiden, pedagogiseen soveltamisen ja teknisten valintojenkin osalta. Oman mausteensa soppaan tuovat uudet teknologiat, jotka mahdollistavat virtuaaliset, 3D-maailmaan nojaavat immersiiviset oppimiskokemukset.

Tässä hankkeessa olemme onnekkaita, kun saamme lähteä tutkimaan, kehittämään ja jalostamaan hybrideitä oppimisen ja työskentelyn tapoja. Kertyneet opit ja havainnot kokoamme avoimeen koulutuspakkiin. Koulutuspakin sisällöissä huomioimme mm. koulutuksen tulevaisuuden trendit, opetuksen saavutettavuuden, laadukkaan hybriditoteutuksen osaamisen lähtökohdat, oppimis- ja opetusprosessin suunnittelun, pedagogiset ratkaisut, vuorovaikutteisuuden ja yhteisöllisyyden tukemisen sekä käytännön toteutuksen ja siihen liittyvät tekniset valinnat. Tavoitteemme on kehittää hyviä käytänteitä ja testattuja ratkaisuja hybridiopetuksen sekä hybridityöskentelyn tarpeisiin.

Teksti: Piia Keihäs, Suomen eOppimiskeskus ry