HOT-työpaja Tampereella 31.8.2022

Syksyn 2022 ensimmäinen HOT-työpaja vietettiin Tampereella Crazy Townin työskentelytiloissa. Kuten hankkeeseen kuuluu, osa oli paikan päällä ja osa Zoom-palvelun kautta hybridifiiliksen takaamiseksi.

Yhteisen aamupalan jälkeen siirryttiin heti asiaan. Keskustelu syveni nopeasti ja mietimme yhdessä mm. mitä taitoja hyvän hybriditilaisuuden toteuttamiseen tarvitaan. Vaatimuslista kasvoikin melkoiseksi: tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja, osallistujien aktivoimista, tietoteknisiä taitoja, esiintymistaitoja, läsnäoloa yms…

Neljä henkilöä tietokoneilla kokoushuoneessa. Taustalla iso tietokoneruutu.

Erilaisten osallistujien aktivoiminen aiheutti paljon jatkokeskustelua. Mikkien aukaiseminen tuppaa olemaan hankalaa diginatiiveillekin, joten kuinka saada henkilö, joka ei ole päivittäinen tietokoneen käyttäjä, avaamaan Zoomissa mikkinsä yleisön edessä. Hybriditilaisuuden vetäjän pitäisi onnistua luomaan turvallinen tila, jotta kaikki osallistujat uskaltaisivat osallistua omalla äänellään. Tämä ei ole mikään helppo tehtävä.

Näitä kaikkia ideoita ja ohjeita kerätään hankkeen tuloksena syntyvään koulutuspakkiin. Koulutuspakin runko on jo alkanut muodostua ja sisällöt rakentuvat rungon ympärille. Koulutuspakin muotoa ei ole vielä kiveen hakattu, koska vaihtoehtoja on niin monia. Kotitehtäväksi tuli kaikille miettiä, mikä muoto olisi juuri tälle hankkeelle paras.

Elovalkeat 2022 torstaina 18.8.

Torstaina 18.8.2022 pidetään hankkeeseen liittyvä tapahtuma Elovalkeat 2022. Tapahtumassa kuullaan kiinnostavia yritysten osaamistarinoita hybridityöhön liittyen.

Milloin: torstaina 18.8.2022 klo 13-17
Missä: Howspace-alusta

Tapahtuma on ilmainen ja avoin kaikille, joten tervetuloa mukaan!

IlmoittautuminenLinkki avautuu uuteen ikkunaan.

Tapahtuman ohjelma

13.00 Avaussanat
– Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry
13.10 Hybridityö – utopiaa vai dystopiaa?
– Jukka Lehtoranta, Suomen eOppimiskeskus ry
13.40 Osaksi organisaatiota, sisälle kulttuuriin – miten perehdytys sujuu hybridiaikana
– Jenni Laurikainen, People Operations & Culture co-lead, Howspace Oy
14.10 TAUKO
14.30 Hybridityö on luottamusharjoitus
– Katri Viippola, johtaja, HR ja viestintä, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
15.00 Hybridityö tuli jäädäkseen: teesit tulevaisuuden työelämään
– Hanna Vuorikoski, HR-johtaja, Tietoevry Suomi
15.30 Hybridimalli digioppimisessa – Case Meyer Turku
– Riikka Hagman, toimitusjohtaja, Xoompoint Oy
16.00 Miten hauska voi olla hyödyllistä? – Pelillisyys osana hybridikoulutusta
– Sarri Kukkonen, Customer Success Manager, Seppo.io
16.30 Keskustelua ja verkostoitumista nuotiopiirin äärellä

Voit osallistua kaikkiin tai vain osaan puheenvuoroista. Kaikilla osallistujilla on mahdollista palata Howspace-alustalle keskusteluihin ja tallenteisiin kolmen kuukauden ajan tapahtuman jälkeen. Voit siis katsoa puheenvuorot silloin kun sinulle sopii ja osallistua keskusteluun myös jälkikäteen.

Toivottavasti nähdään Elovalkeilla!

HOT-hanke mukana ITK-konferenssissa

Olemme mukana Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa – eli ITK-konferenssissa! Konferenssi järjestetään Hämeenlinnassa 5.-7.10.2022.

Pidämme muutamankin eri puheenvuoron ja tässä pienet maistiaiset siitä, mitä on luvassa.

HyFlexin haasteet ja niiden ratkaisemisen mahdollisuudet UDL-näkökulmasta

Ajankohta: 6.10.2022 12.45 – 14.00
Kohderyhmä: Ammattikorkeakoulujen opettajat
Puhujat: Jaana Kullaslahti ja Tarjaleena Tuukkanen

Millaisina HyFlex-mallilla suunnitellun opetuksen haasteet näyttäytyvät opiskelijan ja opettajan näkökulmista? Entä millaisia mahdollisuuksia UDL-viitekehys tarjoaa haasteiden ratkaisemiseksi? Näiden aiheiden lisäksi esityksessä esitellään Hybridiopetuksen ja -työskentelyn tavat ja taidot -hankkeessa koottuja hyviä käytänteitä.

Toimintasessioon osallistujat pääsevät myös jakamaan Hybridi Learning Cafessa (HLC) omia kokemuksiaan ja hyviä vinkkejä, joilla HyFlex -opetuksen haasteita on ratkottu. Tulokset kootaan Hybridiopetuksen työkalupakkiin, joka on kaikkien hyödynnettävissä.

Lisätietoja tästä puheenvuorosta löydät täältäLinkki avautuu uuteen ikkunaan.


Opi ammatti hybridikoulutuksena työpaikalla

Ajankohta: 6.10.2022 14.15 – 14.45
Kohderyhmä: Ammatillisen oppilaitoksen opettajat
Puhujat: Tanja Törnqvist ja Jari Välkkynen

ESR-hankkeessa kehitetään mallia, jossa opettaja käy työpaikalla ainoastaan 3-4 kk välein, ja opiskelija hankkii osaamista oppilaitoksen tiloissa vain niissä henkilökohtaistetuissa sisällöissä, joita ei ole mahdollista viedä hänen työpaikalleen.

ITK-foorumiesityksen aikana toteutetaan demo, jossa ITK:ssa paikalla oleva opettaja simuloi työpaikkaohjaajan roolia ja oppilaitoksessa striimaava opettaja toimii oppilaitoksen roolissa.

Lisätietoja tästä esityksestä löydät täältäLinkki avautuu uuteen ikkunaan.


Kaikilla on oikeus oppia – opetusteknologiat saavutettavaksi

Ajankohta: 6.10.2022 15.45 – 16.15
Kohderyhmä: ICT järjestelmä- ja tukihenkilöt
Puhujat: Kaisa Honkonen ja Piia Keihäs

Nykypäivänä erilaiset digitaaliset palvelut ovat isossa roolissa opetuksessa kaikilla kouluasteilla lapsista aikuisiin. Tuottamalla saavutettavia opetusteknologiaratkaisuja edistetään oppijoiden tasavertaista mahdollisuutta osallistua oppimiseen. Oppimismahdollisuuden esteenä ei saa olla heikentynyt kuulo, värisokeus, motoriset haasteet tai muut vastaavat vaikeudet.

Esityksessä esitellään saavutettavuuskyselyn ja -haastatteluiden tuloksia. Kysely on toteutettu kevään 2022 aikana ja siihen ovat vastanneet suomalaiset opetusteknologiaa kehittävät yritykset ja muut tahot.

Lisätietoja tästä esityksestä löydät täältäLinkki avautuu uuteen ikkunaan.


Hybridit työskentelytavat -posteri

Kohderyhmä: Kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijat
Posterin esittelijät: Kaisa Honkonen ja Piia Keihäs

Paluu työpaikoille korona-ajan jälkeen on tapahtunut kokeillen ja luoden uusia yhdistelmiä toteuttaa monipaikkaista työskentelyä. Muutos ei koske vain yrityksiä vaan myös oppilaitosten toimintaa.

Hybridityöskentelyssä on usein vaarana, että verkossa läsnäolevat unohtuvat ja vain fyysisesti paikallaolijat työskentelevät yhdessä. Tarvitaan aukikirjoitettuja rutiineja, yhteisiä selkeitä toimintamalleja sekä toimivaa teknologiaa, jotta kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua.

Posterissa kuvataan hybridityöskentelyn onnistumisen avainkohtia sekä tuodaan esiin erilaisia hybridityön yhdistelmiä. Sisältö perustuu hanketyössä toteutettujen työpajojen ideoihin ja tuloksiin. Tavoitteena on tarjota avaimia oman hybridityöympäristön kehittämiseen sekä avata keskustelua erilaisista hybridityöskentelyn hyvistä käytänteistä.

Posteri tulee esille sekä messuille että ITK-konferenssin verkkosivuille.

Lisätietoja tästä esityksestä löydät täältäLinkki avautuu uuteen ikkunaan.

Hankkeen termipankki

Tähän blogitekstiin on listattu HOT-hankkeeseen liittyviä termejä ja niiden selityksiä. HOT-hanke on erittäin laaja-alainen, ja teksteissä vilahtelee paljon sanoja, jotka eivät ole välttämättä kaikille tuttuja. Termipankista voi tarkistaa, mitä mitäkin asia tarkoittaa.

Digipalvelulaki
Katso kohta ”Saavutettavuusdirektiivi”.

Etäyhteys
Henkilö ei ole fyysisesti samassa paikassa muiden kanssa vaan osallistuminen tapahtuu verkon välityksellä. Etäyhteyteen tarvitaan verkkoyhteyden lisäksi ohjelma, jonka kautta osallistujat pystyvät keskustelemaan ja mahdollisesti näkemään toisensa. Tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi Zoom, Teams ja Jitsi.

HOT-hanke
Lyhenne hankkeen nimestä “Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat”.

Hybridimalli
Tarkoittaa työskentelymallia, jossa lähi- ja etätyöskentely on yhdistetty. Osa opiskelijoista tai työntekijöistä on paikan päällä ja osa porukasta osallistuu työskentelyyn etäyhteyden kautta. Tässä hankkeessa etsitään erilaisia työkaluja ja -tapoja, joiden avulla hybridimallinen työskentely olisi sulavaa.

HyFlex
Koostuu sanoista hybrid ja flexible. Opiskelu- tai työryhmä kokoontuu samanaikaisesti sekä etänä että läsnä. Henkilölle annetaan mahdollisuus valita itselleen mieluisin tapa olla mukana. Erittäin joustava toteutusmalli, joka vaatii nykyaikaista teknologiaa ja uusia toimintamalleja.

Lähityöskentely
Henkilöt ovat samassa fyysisessä paikassa opiskelemassa tai tekemässä työtä, esimerkiksi luokkahuoneessa tai toimistolla.

Opetusteknologia
Teknologiset ratkaisut kuten ohjelmat ja laitteet, joita käytetään opetuksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset opetukseen tarkoitetut verkkopelit ja verkko-oppimisympäristöt.

Saavutettavuus
Tarkoittaa mahdollisimman monen erilaisen ihmisen ja käyttötilanteen huomioimista verkkopalveluiden rakentamisessa. Ihmisillä voi olla värisokeus, kuulovamma tai käsi kipsissä, mikä vaikuttaa hänen verkon käyttöönsä. Saavutettavuuden huomioimisella edistetään ihmisten tasa-arvoa. Saavutettavuuden huomioiminen on esimerkiksi sitä, että verkkopalveluissa käytetään riittäviä värikontrastia, eri otsikkotasoja ja kuvien vaihtoehtoisia tekstejä.

Saavutettavuusdirektiivi
Direktiivi on Euroopan unionin antama lainsäädäntöohje jäsenvaltioilleen. EU:n saavutettavuusdirektiivi vaatii tiettyjä organisaatioita tekemään verkkopalveluistaan saavutettavia. Suomessa direktiivin pohjalta on pantu täytäntöön Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta eli digipalvelulaki. Suomen laki on joiltain osin tiukempi kuin EU:n direktiivi: digipalvelulaki koskee Suomessa julkishallintojen lisäksi muun muassa vakuutusyhtiöitä, sähkö- ja vesilaitoksia.

Työpaja
Yhdessä työskentelyä ja keskustelemista ratkaisujen löytämiseksi. Työpajoihin voi kuulua asiantuntijoiden puheenvuoroja.

Universal Design for Learning (UDL)
Viitekehys, jolla etsitään parhaita kaikille sopivia vaihtoehtoja opetukseen ja oppimiseen. Se perustuu tutkittuun tietoon siitä, miten ihmiset oppivat. UDL Guidelines on työkalu, jolla voidaan toteuttaa Universal Design for Learning:in ideaa.

WCAG (Web Content Accessibility Guidelines)
Verkkosisältöjen saavutettavuusohjeet. Verkkosisällöistä tehdään saavutettavia tämän ohjeistuksen mukaan. Ohjeistusta ylläpitää ja kehittää World Wide Web Consortium (W3C). Ohjeistuksen neljä pääperiaatetta ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus. Näiden pääperiaatteiden alta löytyvät ohjeet esimerkiksi tekstityksistä ja värien kontrastivaatimuksista. (Lähde: Saavutettavasti.fi)

Webinaari
Verkossa järjestetty seminaari, johon osallistutaan etäyhteydellä. Yksi tai useampi alansa ammattilainen jakaa tietoa ajankohtaisesta aiheesta.

#HOThybridi
Aihetunniste, jota hankkeesta käytetään sosiaalisessa mediassa. Aihetunnistetta käyttämällä kaikki hankkeeseen liittyvät julkaisut löytyvät helposti.

Puuttuiko jokin sana tai mietityttääkö joku termi? Kerro se meille, niin päivitämme termipankkia.

Ammatin oppiminen hybridikoulutuksena työpaikalla

Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö on mahdollistanut yksilölliset polut jo vuodesta 2018. Lain mukaan jopa koko ammatillinen tutkinto on mahdollista oppia työpaikalla työtehtävien ohessa. Siitä huolimatta iso osa opetuksesta tapahtuu edelleen ammatillisissa oppilaitoksissa, joiden on muutosten pyörteissä ollut helpompi säätää omissa tiloissa tapahtuvaa koulutusta kuin tutkia syvällisesti teknologian tuomia mahdollisuuksia työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteuttamiseksi virtaviivaisesti.

Toki digitaalisuutta on hyödynnetty jo yksilöllisten polkujen seurannassa ja opiskelijoiden ohjaamisessa. Tavastiassa yleistyy koko ajan Moodlen etenemisen seurannan palkiston käyttö sekä teoriatehtävien että käytännön työn harjaannuttamisen edistymisen seurannassa. Viimeistään koronavuodet saivat kaikki oppimaan Teams-ohjauspuheluiden ja -keskustelun käytön.

Hybridiopetuksen taidot ja tavat -hankkeessamme meillä on viimein aikaa täysin uuden pedagogisen ratkaisun rakentamiseen. Olemme kehittämässä mallia, jossa opettaja käy työpaikalla ainoastaan 3-4 kk välein, ja opiskelija hankkii osaamista oppilaitoksen tiloissa vain niissä henkilökohtaistetuissa sisällöissä, joita ei ole mahdollista viedä hänen työpaikalleen. Uutena tärkeänä osana näemme työpaikkaohjaajan kouluttamisen ohjaus- ja vuorovaikutustaitojen lisäksi uuden teknologian hyödyntämiseen sekä työpaikkakohtaisen sopimisen siitä, milloin ja miten opiskelija osallistuu oppilaitoksen järjestämään hybridikoulutukseen omalta työpaikaltaan.

Hybriditoteutusten aikana syntyy myös YouTube-kanavalle kirjasto tutkinnon perusteen mukaisista sisällöistä entistä itsenäisemmän osaamisen hankkimisen mahdollistamiseksi. Mallina on Pintakillassa aiemmin hankituilla laitteilla tehdyt käytännön taitojen opettamisen stream-tallenteet, joita uudestaan tehdessä pyritään tiivistämään asiat mahdollisimman lyhyiksi videoiksi. Tässä Pintakillan työsalissa kattokameralla kuvattu autokorikorjaukseen liittyvä opetusvideo:

Tässä hankkeessa on tarkoitus sekä tiivistää että testata salkkumallia, jonka avulla myös käytännön työn koulutus saadaan striimattua ja tallennettua työpaikoilta.

Pidimme ensimmäisen työpaikalta striimatun opetuksen webinaarin aiheesta toukokuussa 2022. Työsalissa tarkasti sijoiteltuun kattokameraan verrattuna työpaikalla järjestelyt ovatkin vaativampia. Laaja katsojakuntamme pääsi kokemaan, mikä kaikki pitää huomioida, kun tässä demossa yksi sun toinen asia meni toisin kuin suunnitelmassa.

  1. Internet-yhteys toimi lähes koko ajan, vaikka se oli jännittänyt meitä eniten. Ennen suuria suunnitelmia on hyvä varmistaa yrityksen tiloissa parhaiten toimiva operaattori ja käyttää sen palveluita.
  2. Työpaikan työympäristö oli meluisa. Jotta kouluttajat kuulisivat myös etäosallistujien puheen, heillä pitäisi olla todennäköisesti vastamelukuulokkeet ääniyhteydellä. Vähemmän meluisissa ympäristöissä saattaisi riittää korvanappi. Jos tämä ei ole mahdollista, etäosallistujien kommentit ja kysymykset pitäisi käsikirjoittaa katsottavaksi chatista sopivin väliajoin.
  3. Kameran sijoittelu oli haastavaa: Osa koulutussisällöstä jäi pylvään taakse.
  4. Kattokameraan verrattuna omilla jaloilla seisovan kameran kuvasta näki vähemmän työnopastajan kädenliikkeitä.
  5. Koska tältä työpaikalta ei ollut striimattu aiemmin, varoaluetta ei ollut ilmaistu opiskelijoille – ja muille kouluttajille – riittävän tarkasti, joten hyvin helposti joku seisoi edessä estäen näkymän. Otamme jatkossa toisen kuvakulman kouluttajan GoPro-kameralle.
  6. Ja se klassinen: Molempien kouluttajien kaulassa roikkuvat mikit olivat toimineet soundchekissä, mutta toinen niistä ei toiminut käytännön tilanteessa. Tämä tosin saattoi olla osin hyväkin asia, koska kouluttajat eivät meluisassa ympäristössä kuulleet toisiaan ja olisivat siten saattaneet puhua toistensa päälle.
  7. Kameran suojaamiseksi roiskeilta matkaopettajan olisi hyvä olla omilla jaloilla seisova läpinäkyvä seinämä, joka kuitenkaan ei heijasta valoa tai taita kameran linssille vääristyvää kuvaa.

Yleisesti ottaen kovin pitkiä videoita / striimejä toisten suorituksista on puuduttavaa katsella, jos ei itse saman tien pääse kokeilemaan omaa suoritusta. Tässä kohtaa työpaikkaohjaajan rooli ja hänen rauhalliset opastajan taitonsa nousevat jälleen suureen rooliin.

Tässä vielä käytännön työn opetuksen striimauksen järjestelyistä ennen – aikana – jälkeen palvelupolun tämänhetkinen versio. Virallinen julkistetaan ensi lukuvuoden opeilla tuunattuna.

Ruudunkaappaus Miro-työtilasta. Keltaisia ja valkoisia kirjoitettuja muistilappuja vihreällä, oranssilla ja mustalla taustalla.

Suurin haaste lienee kulttuurin muuttaminen ja opiskelijoiden aktiivisen osallistumisen varmistelun keinojen keksiminen. Tekniset ratkaisut kyllä saadaan järjestymään siinä sivussa.

Kirjoittajana kehittämiskoordinaattori Anu Konkarikoski Ammattiopisto Tavastiasta. Kirjoitus perustuu yhdessä tehtävään kehittämiseen yrityskoulutusyksikön kouluttajien Jari Välkkysen, Tanja Törnqvistin ja Petri Pohjolan kanssa.

Työpaja, johon pystyi osallistumaan avaamatta mikkiä

7.6.2022 järjestettiin työpaja aiheesta “Hybridityö – dystopiaa vai utopiaa”. Työpajan pitäjä Jukka Lehtoranta aloitti pajan kertomalla lähimenneisyyden esimerkkejä eri suuryritysten asenteista hybridityötä kohtaan. Yritysten nimet Jukka jätti alkuun sanomatta, jotta osallistujilla oli mahdollisuus arvailla, mille organisaatiolle mikäkin mielipide kuului. Paljastus: muun muassa Twitter ja Tesla mainittiin.

Kouluttajalla oli paljon omakohtaista kokemusta erilaisista työpaikoista ja -malleista. Jukka jakoi myös tuttavapiirinsä värikkäitä työkokemuksia, joita oli kiinnostava kuulla. Käytännön esimerkkejä tuli runsaasti.

Innovatiivista alustojen käyttöä

Yllättävää kyllä, työpajassa kaikki pääsivät kertomaan omia kokemuksiaan – ilman mikrofonin avaamista! Ensin osallistujat pääsivät vastaamaan Mentimeter-kyselyyn, joissa väittämiä arvioitiin asteikolla 1-5. Väittämiä olivat mm. hybridityö on ympäristöystävällistä ja että hybridityö on vain akateemisille ihmisille. Vastaukset jakaantuivat yllättävänkin paljon.

Mentimeterin lisäksi Jukka hyödynsi hienosti niinkin yksinkertaista alustaa kuin Google Slidesiä. Kaikki osallistujat pääsivät yhteiseen dokumenttiin kirjoittamaan ruudukkoon omia kokemuksiaan hybridityön hyvistä sekä huonoista puolista. Jotkin oivallukset ja hyvät käytänteet jäivät varmasti mieleen seuraavaa työpaikan kehityskeskustelua varten.

Rohkeimmat osallistujat avasivat mikrofonin jakaakseen kokemuksiaan. Myös chattiä käytettiin ahkerasti oman työpaikan käytäntöjen kertomiseen. Kävi selväksi, että joissain organisaatiossa oltiin edelläkävijöitä hybridityössä jo ennen koronaa.

Ruudunkaappaus työpajan Google slidestä. Keltaisia tekstiruutuja ruudukkona.
Työpajassa sai kirjoittaa parhaita kuulemiaan hybridityön käytänteitä nimettömänä.

Tarkoittaako hybridityö vapautta vai tuottavuuden laskua?

Lopuksi Jukka kävi vielä läpi, miltä hybridityö voi näyttää erilaisille työntekijölle ja työnantajalle. Jokainen osallistuja tunnisti varmasti itsensä yhdestä tai useammasta näkökulmasta.

Jukan ammattitaito aiheesta tuli hyvin ilmi monipuolisesta lähestymistavasta hybridityötä kohtaan. Työpajan aikana muisti, että me ihmiset olemme erilaisia. Se mikä toimii meille, ei välttämättä ole paras ratkaisu työkaverillemme.

Joillekin hybridityö voi tarkoittaa enemmän vapaa-aikaa, kun taas jotkut saattavat livetä työajoista ja tehdä jatkuvasti ylitöitä. Työnantajan taas pitäisi pystyä luomaan työkulttuuria etänä ja samalla luottaa työntekijöiden tuottavuuteen.

Osallistujien kokemuksista ja Jukan puheista kävi selväksi, että kultaisen keskitien löytäminen on oleellista hybridityön onnistumisessa.

Seuraavaa työpajaa odotellessa!

Mahdollisuuksia vai potentiaalisia ongelmia – kumpaan suuntaan hybridityö kallistuu?

Neljä ihmistä sovittamassa neljää palapelin palaa yhteen kuvattuna ylhäältä päin.

Hybridityö on jatkuvaa ja säännöllistä etä- ja läsnätyön vaihtelua. Hybridityö on yhdelle työntekijälle pelastus – mahdollisuus tasapainottaa tehokkaasti työtä ja vapaa-aikaa, ottaa vastuuta, osallistua ja tuoda lisäarvoa organisaatiolle itselleen sopivimmalle tavalla. Toiselle työntekijälle se on turhautumisen huippu – oma osaaminen ei tunnu riittävältä, itselleen sopiva vuorovaikutus loistaa poissaolollaan ja raamittomuus luo tunteen oman potentiaalin piiloon jäämisestä. Hybridityö on osalle dystopiaa ja osalle utopiaa. Kumpi kuvauksista tuntuu enemmän omalta? Millaisin keinoin voi vaikuttaa hybrityön tuottamaan kokemukseen?

Työnantajan näkökulmasta hybridityössä on paljon huomioitavaa, toimivien käytäntöjen organisoinnista viestintään ja tasapuoliseen osallistamiseen. Parhaillaan mahdollisuus hybridityöhön on kuitenkin osoitus joustavuudesta ja jopa rekrytointivaltti. Toimivien käytäntöjen ja luottamuksellisen työnteon mallin rakentaminen kuitenkin haastaa kaikkia osapuolia koko organisaatiossa.

Neljä ihmistä sovittamassa neljää palapelin palaa yhteen kuvattuna ylhäältä päin.

Monista hybridityöhön liittyvistä näkökulmista on vaikea löytää yleistä yksimielisyyttä, poikkeuksena on näkemys erilaisten työntekijöiden huomioimisesta. Mahdollisuus hybridityöhön ja sen erilaisiin toteutusmalleihin sopii monenlaisille työntekijöille ja tekee työnteosta näin saavutettavampaa. Omalla asuinpaikkakunnalla, luonteenpiirteillä tai erilaisilla rajoitteilla on huomattavasti vähemmän merkitystä, kun työnteko on mahdollista monipuolisesti eri ympäristöissä.

Hybridityöhön liittyy paljon mahdollisuuksia, toki myös potentiaalia ongelmiin. Hybiridityön tuomat kokemukset työstä, sosiaalisuudesta ja organisaatiosta vaikuttavat paljon asiantuntijan työhön ja työnantajaa kohtaan tunnettuun luottamukseen. Näihin kokemuksiin voidaan vaikuttaa luottamusta, työn käytäntöjä ja työkaluja kehittämällä.

Suomen eOppimiskeskus ry:n ja #HOThybridi-hankkeen järjestämässä webinaarissa Hybridityö – dystopiaa vai utopiaa? kootaan kokemuksia hybridityöstä ja mietitään yhdessä keinoja sen kehittämiseen.

Työpaja järjestetään 7.6.2022 klo 14.00-15.30 Ilmoittautumaan pääset tästä linkistä: https://forms.gle/AxKnjj4ptRRwVqVz8

Ilmoittautuminen on auki 31.5.2022 asti.

Kuva: Pexels.com

Hybridityö – dystopiaa vai utopiaa?

Millaisena näet tulevaisuuden hybridityöskentelyn? Luoko hybridityö uusia mahdollisuuksia työntekoon vai näetkö hybridimallin kauhuskenaariona, joka ottaa enemmän kuin antaa? Osallistu 7.6.2022 järjestettävään työpajaan ja pääset kertomaan oman mielipiteesi!

Työpajassa jaetaan kokemuksia, kehitetään toimintatapoja ja keskustellaan yleisesti aiheesta. Myös saavutettavuuden näkökulmaa tuodaan esille. Työpajaan kannattaa ehdottomasti osallistua, jos saavutettavuus tuntuu vielä olevan vain kadulla vastaan tuleva puolituttu, jota moikataan kohteliaisuudesta sen kummempia höpisemättä.

Saavutettavuuden lisäksi päivän aikana pohditaan, mitä hybridityöskentelyssä pitää erityisesti ottaa huomioon organisaation ja työntekijän näkökulmasta. Jokaisella on varmasti omakohtaista kokemusta aiheesta, joten tule kertomaan omastasi!

Työpaja järjestetään 7.6.2022 klo 14.00-15.30.