Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja näin on myös tulossa päätökseensä tämäkin hanke.
Tervetuloa 14.9. hankkeen loppuseminaariin, jossa mm. esittelemme hybridityövälineiden pakkia. Lisäksi tiedossa on upea keynote-puheenvuoro (jonka paljastamme myöhemmin) sekä sadonkorjuutori, jossa pääset keskustelemaan ja verkostoitumaan muiden kanssa.
Tapahtuma järjestetään Tampereella MOW Supernovalla sekä verkossa. Verkko-osallistujatkin huomioidaan tapahtuman aikana, eikä heitä jätetä linjoille tyhjään roikkumaan.
Aika: torstai 14.9.2023 klo 13-16 Paikka: verkossa sekä MOW Supernovassa, Ratinankuja 1, 33100 Tampere
Hämeen ammattikorkeakoulun HAMKin Tarjaleena Tuukkainen, Eeva Niemelä, Jaana Kullaslahti ja Merja Saarela ovat ahkerasti tehneet tuotoksia hankkeeseen. Tässä uusimmat tuotokset:
Työnteon ja opiskelun muodot ovat muutoksessa, ja monen toiveena on joustavuus niin työssä kuin opiskelussa. Toimimme tulevaisuudessa entistä enemmän etänä, hybridisti ja monipaikkaisesti. Miten silloin varmistamme vuorovaikutuksen, yhteisen työskentelyn ja läsnäolon kokemuksen?
Osallistujien näkeminen hybriditilanteessa edistää läsnäolon ja yhteisöllisyyden tunnetta. Paikan päällä olevien kuva välittyy etänä läsnä oleville tilan kameroiden tai oman koneen kameran ja sovelluksen profiilikuvan kautta. Vastaavasti etänä olevien kuva välittyy kameran välityksellä ja henkilön profiilikuvana sovelluksessa. Ole mukana omana itsenäsi, käytä tunnistettavaa nimeä ja kuvaa.
Laatukriteerit on laadittu tukemaan joustavaa opetusta ja oppimista. HyFlex eli Hybrid Flexible toteutuksella opiskelija voi vaihdellen oman valintansa mukaan osallistua opetukseen läsnä, etänä samanaikaisesti tai etänä eriaikaisesti. Kriteerit sisältävät eAMK-hankkeessa luodut verkkototeutuksen kriteerit muokattuna.
Viime vuosien pandemia muutti ikiaikaisia kouluttautumiseen liittyviä toimintamalleja pysyvästi hybriditoteutuksia suosivaan suuntaan. Koulutuksiin osallistujat oppivat koronan aikaan, että pienessäkään flunssassa ei tulla kouluun, mutta silti ei tarvitse jäädä kokonaan paitsi opetuksesta.
Pitämissäni koulutuspäivissä tietokone on joka tapauksessa käytössä, ja kokousmikrofoni kulkee aina mukana repussa. Olisi hyvin ylimielistä olla avaamatta Teams-yhteys kotisohvan suuntaan. Tämä taas herättää opiskelijoissa halun etäillä muistakin syistä. Sitten iskeekin vähän kunnianhimoisempi ajatus: Mitä teknistä välineistöä ja osaamista sekä pedagogista suunnittelua päivä vaatisi, jos etäosallistujien oppimista haluaisi vielä tehostaa? Tässä kirjoituksessa analysoin maaliskuussa 2023 toteuttamani hybridipäivän taustat ja kulun sekä käytän HAMK:n mainiota suunnittelutaulukkoa Hybriditapaamisen suunnittelu – Digipedaohjeet (hamk.fi).
Hybridiopetuksen kevyt toteutus luokkahuoneessa ei näytä juurikaan erilaiselta kuin tavallinen lähipäivä. Kuvasta puuttuu vain pieni kokousmikrofoni. Langaton hiiri mahdollistaa opettajan istumisen vaihtelevasti eri puolilla luokkaa. Lähivuosina luokkien perusvarustukseen alkaa kuulua lisäksi kokouskamera etäosallistujien kokemusta helpottamassa. Varustukseen voi kuulua myös toinen näyttö etäosallistujien videokuvan näkemiseen.
Taustatietoa
Vastaan Ammattiopisto Tavastiassa Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon pakollisesta tutkinnon osasta Proaktiivinen kehittäminen. Valinnaisista tutkinnon osista vastaa kaksi muuta lehtoria. Olen kehittänyt sivutoimisesti asiaan liittyvää koulutusta heti tutkinnon tultua käyttöön v. 2017.
Opiskelijat ovat työssäkäyviä aikuisia, joilla on paljon työ- ja elämänkokemusta. Kaikki ovat jo aiemmin kehittäneet monenlaisia asioita, ja muodollisen koulutuksen tehtävänä on sekä tuoda olemassa oleva osaaminen esiin että täydentää sitä tarvittavin osin.
Lähipäiviä koko tutkinnossa on on kymmenkunta 3-4 viikon välein.Tämän lisäksi on tarjolla oman kehittämisprojektin ohjausta useita kertoja opintojen aikana. Valintahaastattelussa varmistamme, että opiskelijalla on mahdollista tehdä näyttö todellisessa työelämän tai vapaa-ajan yhteisön kehittämisprojektissa.
Vuosien varrella hioutuneen järjestyksen mukaisesti ensimmäisinä lähipäivinä opiskelijat ottavat haltuun palvelumuotoilua, sitten tuotteistamista, innovointia ja/tai brändin rakentamista. Itse tapaan opiskelijat vasta opintojen loppumetreillä, jolloin varmistetaan kokonaisuuden hallinta. Tutkinnon osissa on paljon päällekkäisyyksiä, joita emme tietenkään kouluta moneen kertaan: pidän vain kaksi lähipäivää 90 osaamispisteen tutkinnon osaan.
Vaikka olen kokenut etäyhteyksien käyttäjä, olen viime aikoihin saakka suositellut vahvasti tulemaan paikan päälle lähipäiviin saamaan kaiken irti toiminnallisista pienryhmätehtävistä. Nyt teknologia alkaa olla niin helppokäyttöistä, että koen itse pystyväni osallistamaan sekä lähi- että etäosallistujat.
Hybriditoteutus on tarpeen juuri niistä syistä, joiden vuoksi hybridikoulutusta yleisestikin kehitetään:
Ihmisten kynnys tulla paikan päälle pienessä flunssassa on noussut, ja tuntuisi äärimmäisen tylyltä sanoa, että lähipäivään ei voisi tulla kuulolle kotisohvalta, vaan joutuu jättämään tilaisuuden väliin.
Aikuisilla työssäkäyvillä opiskelijoilla on toisinaan välttämättömiä läsnäoloa vaativia kokouksia työpaikalla kesken lähipäivän.
Koulutusta halutaan tarjota isolle maantieteelliselle alueelle, mutta ei haluta siirtyä kokonaan verkko-opetukseen. Pelkän luento-opetuksen vuoksi tuntuisi järjettömältä ajattaa ihmisiä paikan päälle. Pienryhmätyöskentelyyn verkon työkalut ovat jo varsin hyvät, vaikka osa opiskelijoista kokeekin live-tilanteen antavan paljon hyödyllisempää oppia.
Valinnanvapauden puolesta puhuu se, että opiskelijamme ovat motivoituneita kehittymään ja saamaan koulutuksen tukea siihen. He itsekin tietävät kuormittuvansa keskittymisen puutteesta ja mahdollisesta monen asian tekemisestä yhtä aikaa. Moni myös tietää, että he hyötyvät paikan päälle tulemisesta etäilyä enemmän. Huomattavasti hankalampaa laadukas hybriditoteutus olisi, jos opiskelijat olisi määrätty koulutukseen. Tällöin valinnanvapautta saatettaisiin käyttää enemmän lintsaamiseen tai juuri ja juuri riman yli menemiseen. Näin käy myös silloin, kun elämäntilanne on kuormittava tai kaikenlaista kiinnostavaa tekemistä on tullut haalittua yli omien voimavarojen – tuttu tilanne monelle tämäkin.
Hybridipäivän suunnittelu ja testaus
Oma oppimiskäsitykseni ohjaa pedagogista suunnittelua siihen suuntaan, että pyrin tiivistämään luento-osuudet todella pieniksi johdannoiksi ja aktivoimaan opiskelijat itse käsittelemään opittavaa asiaa. Kun lähipäivien yhteistä aikaa muiden opiskelijoiden kanssa on koulutuksen aikana hyvin niukasti, haluan aktivoida opiskelijat vuorovaikuttamaan keskenään ja kuulemaan toistensa ajatuksia. Itsenäiset tehtävät jätän välitehtäviksi, vaikka vuorovaikutus muiden kanssa seitsemän tunnin lähipäivän ajan voi olla osalle kuormittavaa. Opiskelijaryhmä tulee päiviini valmiiksi toisensa tuntevana, joten esittäytymiskierros on lähinnä itseäni varten, enkä varaa aikaa varsinaiseen ryhmäyttämiseen.
Ryhmätyö projekti vs. tutkinnon kriteerit eli “Liplappus-ryhmätyö”
Ensimmäisenä päivistäni koitetaan saada kullekin selvyys, mitä osaamisia vielä pitää tutkinnon läpäisyä varten hankkia. Tässä käytän apuna v. 2017 itseäni ja silloisia opiskelijoita varten tekemiäni värillisiä kortteja, joissa jokainen ammattitaitovaatimus ja sen hyväksytyn suorituksen kriteerit ovat aina yhdellä värillä.
Ensimmäinen tehtävä on järjestää 2-3 hengen ryhmissä kortit projektin aikajanalle. Etäosallistujille olen luonut Miro-version kopioimalla korttipohjista tekstit taannoin valitsemieni värien mukaisille lappusille. Huokasin helpotuksesta, kun Miron perusvärit osoittautuivat yhteneväisiksi taannoin valitsemieni paperien värien kanssa.
Ensimmäisen pilotin jälkeen lisäsin Miron Master-pohjaani vielä ohjetekstin, koska linjoilla olevat ovat usein yhden näytön varassa, eivätkä katso samaan aikaan Miroa ja päivän dioilla olevaa ohjetekstiä, jolloin pelkkä linjojen kautta kuunneltu ohjeistus voi jäädä epäselväksi.
Ryhmätyöskentelyn ajaksi vaimennan linjoilla työskentelevien äänen tosi hiljaiselle, jotta se ei täytä luokan äänimaailmaa. Tämän haittapuolena linjoilla työskentelevien voi toistaiseksi olla hieman vaikea saada kiinnitettyä minun huomiotani, kun olen syventynyt luokassa tehtävän työn ohjaamiseen. Toki käyn välillä heidänkin luonaan, mutta vaikkapa taskussa värähtelevä puhelin voisi toimia hyvänä opettajan kutsuvälineenä etäryhmille. (Tässä kohtaa vinosti hymyileviä terveisiä kaikille heille, jotka ajattelevat ryhmätyön olevan kouluttajan vapaahetki. Todellisuudessa keskustelun kuuntelu ja siihen liittyvien tunteiden aistiminen on oiva tilaisuus päästä koulutettavien korvien väliin ja ymmärtää, mistä narusta vetää, jotta ajattelun muutos edistyy.)
Jos linjoilla olisi useampi pienryhmä, joutuisin vaimentamaan pienryhmät kaiuttimista kokonaan ja pyytämään minua paikalle esim. Teamsin chatin kautta, jota minun pitäisi myös joltakin näytöltä muistaa seurata samalla tavalla kuin luokassa olevia ja käydä vierailemassa pienryhmissä. Koen kuitenkin menettäväni aidon tilaisuuden ymmärtää opiskelijaa, kun en voi koko ajan kuulla otteita kaikkien puheesta ja spontaanisti vaihtaa kuunneltavaa tai ohjattavaa ryhmää.
Ryhmätehtävän purku on tehty perinteisesti kokoontumalla katsomaan kaikkien pöydälle asettelemaa lappujen järjestystä ja kuulemaan perusteluita valinnoille. Tässä huomioin etäosallistujat avaamalla Teamsin kännykällä, poistamalla lähtevästä videokuvasta taustatehosteet ja striimaamalla kuvaa kulloinkin selitettävästä asiasta kännykän avulla. Kuvauksen laatua voisi parantaa antamalla videostriimaus aina kulloisenkin selittäjän tehtäväksi, jolloin kuva ehkä varmemmin olisi juuri selitettävästä asiasta. Seuraavalla kerralla taidan testata päähän sijoitettavaa RealWear-kameraa tähän tarkoitukseen. Toinen vaihtoehto olisi kuvata pöytien tuotokset ja ladata kuvat Miro-alustalle, josta ryhmät voisivat niiden tausta-ajattelua selostaa. Etäosallistujien tehtävän purku puolestaan sujui helposti, ja muut pystyivät seuraamaan sitä luokan isolta näytöltä, vaikka itse pidänkin enemmän pöytien ympärille kokoontumisen tunnelmasta.
Kun seuraavassa vaiheessa luokkatehtävissä on vaihe kääntää jo osattavia teemoja korteilla nurin päin ja jäljelle jäävät kortit antavat suuntaa projektin ja oppimisen viimeistelyyn, linjoilla olevat keksivät raahata puuttuvat osiot/taidot itse piirtämiinsä laatikoihin.
Tämän kerran etäosallistujat kertoivat kuormittuvansa ja oppimistaan vähentävän se, että he eivät kunnolla näe ja kuule luokassa työskenteleviä. Tähän kokouskamera voisi tuoda ainakin helpotusta.
Videon jakaminen sekä luokkaan että linjoille
Iltapäivä on varattu tulevaisuuden trendien tarkasteluun. Siinä käytän verkossa olevaa videota, jonka äänten jakaminen tuottikin ensimmäisellä kerralla pulman, kun tietokoneeni oli kytkettynä luokan näyttöön ja kaiuttimiin, eikä “Jaa sisältö / Sisällytä tietokoneen ääni”-painike ollut käytettävissä. Hätäpäissäni muistin vanhan kikan jakaa videon linkki ja pyytää käydä katsomassa video itsenäisesti. Harmitti, kun tässä ratkaisussa en voinut pysäytellä videota keskusteluja varten, mutta kävimme keskustelut etäosallistujien palattua paikalle.
Ensimmäisen testin mukaan oma laite ei kuitenkaan voi olla puhelin, koska näytöillämme puhelimen video näkyy luokassa oleville todella pienenä.
Fläppitaulu-ryhmätyö
Iltapäivän ohjelmaan kuuluva, fläppitauluilla tehtävä PESTE-analyysi oli ainoa päivän tehtävistä, jossa luokassa olevienkin tuotokset olisi ehkä seuraavalla kerralla järkevämpi pyytää suoraan Miroon tai muulle muutenkin käytössä olevalle yhteisölliselle alustalle. Näin opiskelijoille ei mene liikaa ajatustyötä eri ohjelmistojen opetteluun, mikä vie kaistaa itse asian oppimiselta. Tämä helpottaisi etäosallistujienkin ymmärrystä tehtävänannosta ja siirtymistä teemasta toiseen.
Teknologisiin yllätyksiin varautuminen
Suurin ongelma päivän aikana oli luokan näytön katonrajassa olleen liittimen kontaktihäiriön kanssa, johon sain nopean avun IT-palveluista. Toinen ratkaisu olisi ollut pyytää luokassa olevat katsomaan diojani Teamsin kautta, jos luokan näytön ajoittaista pimenemistä ei olisi saatu ratkottua. Nykytekniikalla on aina mahdollista löytää jokin toimiva ratkaisu.
Päivän suunnittelu taulukkomuodossa
Suunnittelutaulukon kokeilu toi kaikki toteutusvaihtoehdot rinnakkain näkyville ja pakotti ottamaan kantaa kaikkiin. Näkyviin tuli erityisesti etänä eriaikaisesti -sarakkeeseen kohtia, joiden parantaminen ei olisi työlästä. Pitkä kokemus kaikenlaisista toteutuksista erikseen auttoi ajattelussa.
Ilmoitus opettajalle poissaolosta (sisältää usein kysymyksen korvaavista tehtävistä)
Aamulla 8.30-9
Pöytien järjestys, tarvittavat materiaalit ja välineet Teams-yhteys kokousmikrofonilla (ja -kameralla) auki.
saapuminen
Teams-linjan avaaminen äänten ja videoyhteyden toimivuuden tarkistus
Esittäytymis- ja kuulumiskierros + odotukset päivälle
Esittäytyminen + päivän ohjelman esittely Kierroksen ohjeistus Älä tee kardinaalimokaa jo tässä unohtamalla etäosallistujat vaikka live-tilanne houkuttaa mennessään!!
Esittäytyminen ja kuulumiset sekä odotukset päivälle
Esittäytyminen ja kuulumiset sekä odotukset päivälle (mielellään myös kamera, mutta flunssaisilta ei tätä vaadita)
Kuulumisten vaihto opettajan kanssa sähköpostilla tai puhelimitse
Ryhmätyö projekti vs. tutkinnon kriteerit
Ryhmätyön ohjeistus Kiireettömyyden ja dialogin painottaminen Miro-linkkien jako etäryhmille. Kokousmikrofonin vaimennus pienelle
Kaikkien ryhmien huomoiminen Etäryhmien saatavilla olon varmistaminen käymällä aika ajoin kurkkaamassa ja kuuntelemassa
Kriteeri-liplappusten sisällön ihmettely ryhmässä ja jäsentely aikajärjestykseen ryhmän pöydille
Miron kriteeri-liplappusten sisällön ihmettely ryhmässä ja jäsentely aikajärjestykseen Mirossa
Tässä versiossa vielä asiasta kartalle pääseminen Moodlesta löytyvien diojen ja valokuvien kautta + palaaminen asiaan ohjauskeskustelussa.
Usean eriaikaisen osallistujan tapauksessa voisi olla parin viikon aikana toteutettava 2-3 hlön itsenäinen + tois(t)en kommentointi
Purku
Ryhmät kertomaan perustelut aikajärjestyksilleen Teams-striimaus puhelimesta etäosallistujille pöydistä Etäryhmät kaikki katsovat luokan näytöltä
Oman ryhmän ajattelun kertominen muille, muiden ryhmien ajatusten peilaaminen omiin, muilta oppiminen.
Oman ryhmän ajattelun kertominen muille, muiden ryhmien ajatusten peilaaminen omiin, muilta oppiminen.
Ks. yllä
Nopea kokeilu -teoria + nopsa hahmottelu käytännöstä
Nopea kokeilu canvas-pohjien ja ajattelun esittely
Teoria + esimerkin keksiminen pienryhmässä
Teoria + esimerkin keksiminen pienryhmässä
Dioihin tutustuminen Moodlessa
Kirjallisuuskatsaus
Esittely
Esittelyn kuuntelu + kirjojen selailu
Esittelyn kuuntelu
Kirjallisuuslista Moodlessa
Lounastauko
Luentopätkä + video
Johdattelu tulevaisuuden trendeihin ja niiden seuraamiseen
Kuuntelu + osallistuminen keskusteluun
Kuuntelu + osallistuminen keskusteluun
Peste-analyysi
Purku
Ohjestus ja vuorojen jako, kommentointi
Selostus fläpiltä + muiden kommentointi. Kannattaisi olla Mirossa tms.
Selostus Mirosta, muiden kuuntelu ja kommentointi
Muiden tuotosten katsominen Moodlesta
Päivän päätös
check-out kierros
check-out kierros
check-out kierros
voisi olla palautelomakkeeseen vastaaminen
Loppukoonti ja reflektio
Verkon kautta osallistuneet opiskelijat antoivat palautetta, että yllättävän hyvin ja vähillä demoefekteillä päivä sujui. Molemmat tulevat kuitenkin seuraavalla kerralla mieluummin paikan päälle, joten itselle jäi vielä hybridikokemukseen kehitettävää. Toki molemmilla etäosallistujilla oli kuormitusta lisäävä muu syy jättäytyä etäosallistujaksi.
Lähiosallistujat suhtautuivat ymmärtäväisesti ajoittaiseen tekniikan aiheuttamaan säätöön, ja itsekin koen sen omaa rytmiä rikkovana, mutta jokaiseen päivään väistämättä kuuluvana asiana.
Omaan työskentelyyn arvioin pitkän ja moninaisen Teams- ym. opetusteknologiakokemuksen auttaneen, erityisesti nopeiden ratkaisuiden tekemisessä. Päivän sisältö ja järjestys ovat lukuisten toistojen jälkeen vakiintuneet, joten minun ei tarvinnut – ja toisaalta en parin päivän varoitusajalla olisi pystynytkään – suunnitella sitä alun alkaen hybridiversioksi. Minun ei myöskään tarvinnut enää käyttää kapasiteettiani seuraamaan jo monta kertaa hyväksi toteamani luokkatoteutuksen onnistumista, vaan saatoin keskittyä ratkomaan hybridin kannalta tärkeitä asioita.
Kuvausta tehdessä on selvinnyt, kuinka monessa asiassa kokonaisuuteemme liittyvät ohjauskeskustelut auttavat. Myös väliin jäänyttä lähipäivää voidaan siinä melko hyvin paikata, vaikka ryhmän ajatuksia ei tällöin saakaan suoraan opiskelijan hyödyksi.
Seuraava haaste on pohtia päivän kulku taulukon oikeanpuoleiseen sarakkeeseen: mitä osioita on tarkoituksenmukaista tallentaa, kun kuitenkin ajattelen, että eri aikaan verkossa opiskeleville olisi järkevintä suunnitella puhdas etätoteutus aivan alusta alkaen. Mutta taas iskee se kunnianhimo: Entä ne tämän ryhmän opiskelijat, jotka olivat täysin estyneitä osallistumaan juuri tähän päivään?
Teksti ja kuvat: Anu Konkarikoski, Tavastian koulutuskuntayhtymä
ITK- eli Interaktiivinen tietotekniikka koulutuksessa -konferenssi järjestettiin jälleen 19.-21.4.2023. Tällä kertaa HOT-hanke oli konferenssissa mukana mm. posterilla sekä HyFlexiin liittyvällä esityksellä.
Piia Keihäs ja Kaisa Honkonen Suomen eOppimiskeskus ry:ltä kävivät esittelemässä Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hankkeen posteria. Ihmiset olivat selvästi kiinnostuneita aiheesta ja moni jäikin juttelemaan aiheesta pidemmäksikin aikaa.
Keskusteluista jäivät erityisesti mieleen, että hybridiopetuksen käsiteelle ei ole yhtä vakiintunutta määritelmää. Osa opetus- ja koulutusalan ihmisistä kertoivat, että hybridiopetus on jopa kiellettyä heidän työpaikallaan.
Monelle hybridiopetus-sana toi mieleen, että kyseessä on samanaikaisopetus, joka tapahtuu yhtäaikaa verkossa sekä lähinä luokkahuoneessa. Tämä koettiin yleisesti haastavana ja raskaana toteutusmallina, koska siinä huomio jakautuu moneen eri kanavaan yhtäaikaisesti. Tällainen opetustilanteen ad-hoc-striimaus on kuitenkin eri asia kuin hybridiopetus.
Hybridiopetus vaatii suunnittelua ja pohdintaa siitä, miten oppiminen ja opittava sisältö menee varmasti jokaiselle perille. Pedagoginen näkökulma on pidettävä koko ajan mukana. Samanaikaisopetuksen lisäksi materiaalien tulisi palvella myös eriaikaista osallistumista.
Keskusteluissa nousi myös esille, että hybridiopetukseen ja siihen liittyvään suunniteluun varatut resurssit ovat yleisesti melko niukat. Usein myös mielletään että hybridiopetus vaatii kalliita luokkahuoneratkaisuja, joissa opetus tapahtuu huipputeknologioita hyödyntäen.
Hankkessa olemme havainnoineet, että yksi hybridiopetuksen onnistumisen edellytys on oppilaitosten johdon tuki. Johdolla ei välttämättä ole oman työnsä ohella aikaa perehtyä hybridiopetuksen pedagogisiin lähtökohtiin, jotta hybridiopetuksen hyödyt ja siitä saatava kilpailuetu kirkastuisivat. Esimerkiksi MOOTTORI-hankkeessa hybridiopetusta on jo pilotoitu ja johto on onnistuttu vakuuttamaan aiheesta. Voit kuulla lisää MOOTTORI-hankkeesta täältä maaliskuun Teknologiailtapäivän tallenteista.
Oppiminen itsessään kuitenkin tapahtuu vuorovaikutuksessa. HOTissa vuorovaikutuksen kietominen opetukseen on yksi hankkeen kulmakivistä. Mielenkiintoisesti aihe nousi myös koko ITK:n päätöspuheenvuorossa, jossa Olli-Pekka Heinonen pohti aikakauden muutosta. Hänen mukaansa olemme siirtymässä tietoyhteiskunnasta (information society) vuorovaikutuksen yhteiskuntaa (interaction society).
Tekoäly tulee hoitamaan monet sellaiset tehtävät, jotka ovat olleet tietoyhteiskunnassa ihmisen hommia, mutta aika pitkä tovi menee ennen kuin kone pystyisi virheettömästi havainnoimaan ihmisen tavalla sanatonta viestintää. Heinonen nostikin esiin alkuperäiskansojen taidot elää luonnon kanssa sopusoinnussa ja havainnoida ympäristöään.
On paljon sellaista intuitiivistä toimintaa, jota emme pysty selittämään emmekä koneellistamaan – ainakaan vielä. Hybridiys antaa meille yhden mahdollisuuden olla toistemme kanssa vuorovaikutuksessa – omien mahdollisuuksien mukaan.
Tekoälysovellusten pitkä historia on saavuttanut pisteen, jossa tekoälystä käytävä keskustelu värittää ja saturoi lähes jokaista oppimiseen linkittyvää keskustelua. Bill Gatesin artikkelin sanoja lainatakseni tekoälyn aikakausi on alkanut ja se tulee mullistamaan opetuksen samalla tavalla kuin internet ja älypuhelimet.
Edelliset mullistukset muuttivat oppimisen fokuksen muistamisesta kohti tiedon hakemista. Tapahtuuko nyt muutos kohti analysoinnin ja lukutaidon aikakautta, jossa monilukutaitoinen ihminen tunnistamaa itsestään ihmisyyden piirteitä ja ulkoistaa tekemisen ajattelun sijaan? Vai ei-mitään-osaava ihminen luo loputonta puppua ulkoistettuine ajatuksineen?
Tekoälyn aikakausi luo uhkia ja tarjoaa mahdollisuuksia, varmasti ainakin vaikuttaa meihin monella tavalla. Tässä artikkelissa kurkataan näihin vaikutuksiin hybridiopetuksen näkökulmasta. Erityistä huomiota kiinnitetään hybridiopetuksen suurimman haasteen, vaaditun ajan, helpottamiseen.
Ennen hybridiopetuksen alkua suunnitellaan ja valmistellaan opetusta, haetaan lähteitä ja oppimateriaaleja, luodaan dioja ja tehtäviä, huolehditaan niiden monipuolisuudesta ja saavutettavuudesta sekä tuotetaan erilaista lisämateriaalia. Tämä vaihe on usein hybridiopetuksessa työläs. Alla on lueteltuna muutamia vaihtoehtoja näiden vaiheiden tueksi.
scholarcy.com Tiivistä lähdemateriaalit ja luo kysymyksiä
Ideointi ja kuvitteelliset tekstimateriaalit
Chatgpt tai gpt4 Pyydä luomaan materiaalia tehtävien pohjaksi tai keksimään ideoita eri aiheisiin. Myös kysymysten luonti aineiston perusteella onnistuu tai jopa kokonaiset tuntisuunnitelmat.
Oppitunnin aikana tekoälyä hyödyntävät palvelut voivat olla opetuksen kohteena, oppijoiden välineenä tai hybridiopetuksen laatua parantamassa. Tärkeää on myös esitellä erilaisia työvälineitä osana opetusta ja näin mahdollistaa oppijoille modernia teknologiaa hyödyntävien palveluiden käyttäminen.
Äänenlaadun parantaminen
Krisp -parantaa tekoälyn avulla mikrofonin äänenlaatua ja poistaa taustamelua
Monissa etäyhteystövälineissä on erilaisia äänenlaatua parantavia asetuksia
Oppitunnin jälkeen edellä mainittua GPT4-tekoälyä voi käyttää esim. avointen vastausten nopeaan analysointiin ja tehtävien tarkistamiseen. Alla on vielä muutamia vinkkejä GPT4 -tekoälyn hyödyntämiseen opetustyön helpottamiseksi ja listaus erilaisista palveluista eri oppiaineisiin.
Hybriditoteutusten tekniset järjestelyt on aina syytä miettiä – myös siltä kantilta, että ei tee niistä liian monimutkaisia.
Ammattiopisto Tavastian autoalan lehtori Teemu Nurmella on korimekaanikoksi opiskelevia oppisopimusopiskelijoita pitkin Suomea, eikä heidän ole mahdollista tai kannattavaa matkustaa Hämeenlinnaan yksittäisten lähipäivien vuoksi. Ryhmällä on aika-ajoin intensiivijaksoja koululla, mutta osa käytännön opetuksestakin striimataan työsalista Hämeenlinnasta. Opetus toimii samalla toisen ryhmän opiskelijoiden lähipäivänä.
Koska autohallissa ei ole mitään perusmelua aiheuttavia laitteita, hybridipäivän striimissä ei tarvitse konstailla laitteiden kanssa. Nurmella on käytössään joustava matkapuhelinteline, jonka klipsillä hän kiinnittää älypuhelimensa siirreltävään työkalutasoon. Työpuhelimesta on auki Teams-kokous ryhmän kanavalla, jonne striimin tallennekin syntyy samalla. Muutaman metrinkin päästä ääni kuuluu linjoille mainiosti ja kokemuksen myötä kameran osaa asetella niin, ettei itse peitä osaa opastettavista työvaiheista seisomalla kameran ja työn välissä. Tarvittaessa kameraa voi siirtää lähemmäksi työvaihetta.
Työpaikan kanssa järjestelyitä auttaa, jos Teams-opetus toistuu säännöllisesti samaan aikaan viikosta. Teoriatallenteet ja tehtävät oppisopimusopiskelijoille ovat aiemminkin olleet Moodlessa, ja niiden opiskelua kukin voi sovittaa työpaikan aikatauluun sopivaksi. Alan työtehtävistä löytyy myös yllin kyllin valmiita opasvideoita verkosta, ja niitäkin on Moodlen kokonaisuuksiin upotettuna ja linkitettynä. Yksinkertaisuus ja teknologian monipuolinen, mutta simppelinä pidetty hyödyntäminen tekevät opiskelusta joustavaa.
Keskiviikkona 8.3.2023 kokoonnuimme hanketyöntekijöiden kesken Hämeenlinnaan Koulutuskuntayhtymä Tavastialle pitämään hankkeen työpajaa.
Työpajassa käytiin läpi, mitä kaikkea vielä on tehtävää ennen syksyn loppuseminaaria. Vaikka aikaa onkin vielä puolisen vuotta, kaikki olemme tietoisia, että aika menee kuitenkin kuin siivillä.
Toukokuussa on tulossa vielä yksi Teknologiailtapäivä, jonka teemaksi sovittiin tässä työpajassa tekoäly. Ajankohtaisena aiheena tekoäly vaikuttaa myös hybridiopiskeluun ja -työskentelyyn. Toukokuun teknologiailtapäivän jälkeen olemme varmasti astetta viisaampia aiheesta.
Työskentelyn ohessa pääsimme testaamaan Tavastialle juuri tulleita Realwear Navigator 500 -älylaseja. Laseilla pystyy ottamaan kuvia sekä kuvaamaan videolle toimintaansa helposti äänikomennoilla. Saamme varmaankin kuulla lisää lasien toiminnasta, kunhan Tavastialla on niitä ehditty testata tositoimissa.
Blogista löytyvät mm. kirjoitukset, infograafit ja esitykset, joita HAMKin hanketyöntekijät ovat tuottaneet tähän hankkeeseen. Tuotokset löytyvät myös hajautetusti näiltä verkkosivuilta.
Eeva Niemelä kirjoitti helmikuussa HAMKin blogiin gimbaalin käytöstä.
”Vuoden 2022 aikana LeaD+ -asiantuntijaverkosto kokoontui hybridisti useilla eri Hämeen ammattikorkeakoulun kampuksilla. Verkostoon kuuluvat LeaD-ydintiimin asiantuntijoiden lisäksi koulutus- ja tutkimusyksiköiden digitukihenkilöt ja digipedamentorit. Osana tapaamisia päästiin tutustumaan monipuolisiin kampusalueisiin opastettujen kävelykierrosten merkeissä. Tavoitteena oli tarjota mahdollisimman yhdenvertainen osallistumiskokemus paikan päällä ja etänä sekä jälkikäteen tapaamisen materiaaleihin tutustuville. Mainio apu kierroksia kuvatessa olikin puhelimeen liitettävä gimbaali, jonka käyttöä testasimme Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hankkeen puitteissa.”
Artikkelissa käydään läpi
Mikä on gimbaali ja miksi siitä on hyötyä?
Kokemuksia kierroksista ja useita käyttötapoja
Mitä kampuskierroksista opittiin – vinkkilista gimbaalin käyttöön verkkotapahtumissa
Maaliskuussa iltapäivän teemana oli Monimuotoiset hybriditoteutukset – mitä muuta hybridi on kun samanaikaisopetusta.
Puhujiksi saimme:
Taru Koivisto, joka työskentelee Kiipulasäätiöllä ja toimii projektipäällikkönä UFO-hankkeessa
Janne Torvikoski, joka toimii asiantuntijana ja projektipäällikkönä MOOTTORI-hankkeessa Centria-ammattikorkeakoulussa
Sara Käkönen3DBear Oy:stä. Yritys on toteuttanut paljon erilaisia vr- ja ar-teknologioita hyödyntäviä oppimisympäristöjä.
Taru Koivisto kertoi meille aiheesta Virtuaaliset oppimisympäristöt vaativan erityisen tuen opiskelijoille ammatillisessa koulutuksessa.
Janne Torvikosken puheenvuoron aiheena oli HyFlex-mallin kehittäminen Centria-ammattikorkeakoulussa
Sara Käkösen aiheena oli Virtuaaliset oppimisympäristöt hybridiopetuksen mahdollistajina. Hän kertoi 3Dbearin case-esimerkkejä ja miten erilaiset hybridiopetuksen muodot ovat näissä caseissa näkyneet.
Alta voit katsoa iltapäivän tallenteet.
Iltapäivän tallenteet
Virtuaaliset oppimisympäristöt vaativan erityisen tuen opiskelijoille ammatillisessa koulutuksessa – Taru Koivisto
HyFlex-mallin kehittäminen Centria-ammattikorkeakoulussa – Janne Torvikoski
Virtuaaliset oppimisympäristöt hybridiopetuksen mahdollistajina – Sara Käkönen
#HOThybridi 