Avainsana-arkisto: saavutettavuus

Laadukkaalla tekstityksellä videosi tavoittavat yleisösi paremmin

Ajankohtaista, Blogi, , ,

Yksi osa-alue saavutettavuuden edistämisessä on videoiden tekstittäminen. Tekstittäminen on erittäin aikaa vievää, mitä on turha kieltää, mutta työ on kaikkea muuta kuin turhaa.

Jotkut ihmiset, joiden kuulo on heikentynyt iän, onnettomuuden tai muun syyn takia, tarvitsevat tekstityksiä joka päivä. Jokaiselle meistä tulee kuitenkin hetkiä, jolloin tekstitykset ovat hyödyksi. Jos olet ikinä katsonut puhetta sisältävää videota kovassa melussa tai hälyisässä ympäristössä, olisit varmasti hyötynyt tekstityksistä. Onhan se kuormittavaakin yrittää saada selvää puheesta, jos ympäristössä on kauhea meteli.

Organisaation näkökulmasta tekstittämisellä on useita hyötyjä:

  • haluttu viesti menee varmemmin perille,
  • viesti tavoittaa useamman ihmisen,
  • videota katsovien ihmisten kuormitus vähenee, mikä on tärkeää erityisesti oppilaitosmaailmassa.

Digipalvelulaki velvoittaa tiettyjä organisaatioita tekstittämään kaikki videot. Tämä koskee myös someen pysyvästi tulevia videoita, mitä ei välttämättä tule ajattelleeksi.

Tekoälyn luomat tekstitykset ovat hyvä pohja jatkotyöstölle

Tekoälyllä tekstitysten luonti on nopeaa. Esimerkiksi Teams-sovelluksessa pystyy luomaan automaattiset tekstitykset suomeksi myös livelähetykseen, mikä helpottaa varmasti livelähetyksen seuraamista tekstitystä tarvitseville.

Tekoälyn luomat tekstitykset täytyy aina tarkistaa ihmissilmällä. Teksteihin hyppää usein suomen kieleen kuulumattomia sanoja tai suoranaisia käännöskukkasia. Näin käy varsinkin niissä tapauksissa, joissa videolla puhuvalla ei ole huippulaatuista mikrofonia tai verkkoyhteyttä.

Lisäksi tekoälyn luomat tekstitykset ovat usein suoraan puheesta otettuja. Puheessa tulee sanottua ylimääräisiä täytesanoja, lauseiden sanajärjestys ei ole aivan kohdallaan ja asioita tulee toistettua eri tavalla kuin kirjoitetussa tekstissä. Tällainen teksti on melko raskasta luettavaa, vaikkei sitä kuunnellessa huomaisikaan.

Joskus tekoälyllä luodut tekstitykset ovat riittävät eivätkä vaadi sen tarkempaa muotoilua. Esimerkiksi rentoihin somejulkaisuihin sopii puhetyylinen kieli. Joissain tapauksissa tekstitys kuitenkin vaatii hiomisen ymmärrettävämpään muotoon.

Käytä selkeä kielistä tekstitystä opetusvideoissa

Videota saattaa katsoa vaikkapa henkilö, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jolla on muita kognitiivisia vaikeuksia ymmärtää kieltä. Tällöin selkeä kielisestä tekstitystä on enemmän hyötyä. Esimerkiksi opetuskäyttöön tulevat videoiden ja luentotallenteiden tekstitykset kannattaa tehdä selkeällä kielellä.

Selkeä kieli määritellään olevan ymmärrettävää yleiskieltä, joka ei sisällä erikoista sanastoa tai vaikeaselkoisia rakenteita. Opetusvideoissa saattaa hyvinkin olla mukana erikoista sanastoa aiheesta riippuen, mutta tekstitysten rakenteisiin on hyvä kiinnittää huomiota.

Selkeä tekstittäminen onkin oikeastaan aikamoinen taitolaji. Tekstittäjän täytyy hallita suomen kielioppisäännöt ja osata riisua puheesta epäolennaisuudet, kuitenkin pitäen punaisesta langasta kiinni. Muun muassa sanajärjestystä joutuu muuttelemaan, jotta tekstitys on selkeää ja lukukelpoista lyhyiden repliikkien aikana. Suomenkielisissä tekstityksissä lukunopeudeksi suositellaan enintään 10–12 merkkiä sekunnissa, mihin kuuluvat myös välilyönnit. Siihen ei paljoa tekstiä mahdu.

Vinkkilista ymmärrettävämpään tekstitykseen

Vinkit on koottu Kieliasiantuntijat ry:n ohjelmatekstityksen laatusuositukset -oppaasta. Repliikillä tarkoitetaan yksittäistä, korkeintaan kahden rivin mittaista ruututekstiä.

  1. Kirjoita yhdyssanat aina mieluiten yhteen. Älä jaa yhdyssanoja eri repliikkeihin.
  2. Lisää välimerkit suomen kielioppisääntöjen mukaisesti.
  3. Kiinnitä huomioon tekstityksen jaotteluun, mikä tarkoittaa sekä repliikin sisäistä että repliikkien välistä jaottelua. Jaottelu tukee tekstityksen luettavuutta. Jaotteluun vaikuttavat käytettävissä oleva aika, repliikin tarkoitus, aiheiden esittely ja kehittely, henkilöiden keskinäinen vuorovaikutus sekä kuvakieli (eritoten kuvaleikkaukset).
  4. Luontevin kohta rivinvaihdolle kaksirivisessä repliikissä on lauseraja. 
    • esim.
      “Kissa ylitti kadun, 
      mutta koira ei sitä huomannut.”
      Pilkku päättää ensimmäisen lauseen ja virke jatkuu seuraavalla rivillä.
  5. Käytä suositeltua lukunopeutta eli 10-12 merkkiä sekunnissa. 
    • Eli, jos repliikki olisi 
      ”Ulkona on oikea koiranilma,
      mutta onneksi toin sateenvarjoni.”
      Repliikki sisältää 61 merkkiä (välilyöntien kanssa), jolloin sen lukemiseen tarvitaan kolme sekuntia.
  6. Jos videolla on useampi puhuja, merkitse sen hetkisen puhujan ensimmäiseen repliikkiin, kuka puhuu. Tämä on tärkeää varsinkin niissä tapauksissa, joissa puhujat eivät näy kuvaruudussa.
    esim. 
    (Katri:) Pidätkö kissoista?
    (Tiina:) Rakastan kissoja! Minulla on niitä neljä.
  7. Kirjoita numerot 1-9 sekä luvut kymmenen, sata ja tuhat kirjaimin. Poikkeuksen voi tehdä, jos repliikin merkkimäärä ei riitä.

Noudattamalla edes muutamaa ohjetta varmistat, etteivät tekstitystyösi mene kankkulan kaivoon.

Jos haluat oikein huolella hioa tekstitystä, voit katsoa kaikki Kieliasiantuntijat ry:n  ohjelmatekstityksen laatusuositukset. Ne löytyvät osoitteesta https://kieliasiantuntijat.fi/ohjelmatekstityksille-laatusuositukset/

Teksti: Sara Vihinen
Kuvat: Unsplash.com ja Pexels.com

Lähteet:

https://www.saavutettavasti.fi/kuva-ja-aani/videot-ja-aanitteet/
https://www.saavutettavasti.fi/verkkosisaltojen-saavutettavuus/selkea-kieli/
https://kieliasiantuntijat.fi/ohjelmatekstityksille-laatusuositukset/
https://support.microsoft.com/fi-fi/office/live-tekstityksen-k%C3%A4ytt%C3%A4minen-live-tapahtumassa-microsoft-teamsissa-1d6778d4-6c65-4189-ab13-e2d77beb9e2a

Uusia hybridiopetuksen kirjoituksia HAMKilta

Ajankohtaista, Blogi, , ,

Hämeen ammattikorkeakoulun HAMKin Tarjaleena Tuukkainen, Eeva Niemelä, Jaana Kullaslahti ja Merja Saarela ovat ahkerasti tehneet tuotoksia hankkeeseen. Tässä uusimmat tuotokset:

Artikkeli: Läsnäolo ja vuorovaikutus asiantuntijaverkoston hybridityöskentelyssä

Työnteon ja opiskelun muodot ovat muutoksessa, ja monen toiveena on joustavuus niin työssä kuin opiskelussa. Toimimme tulevaisuudessa entistä enemmän etänä, hybridisti ja monipaikkaisesti. Miten silloin varmistamme vuorovaikutuksen, yhteisen työskentelyn ja läsnäolon kokemuksen?

Lue koko artikkeli: https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/lasnaolo-ja-vuorovaikutus-asiantuntijaverkoston-hybridityoskentelyssa/#.ZHbvbHZBy5c

Ohjeistus: Kamera ja näköyhteys hybriditilanteessa

Osallistujien näkeminen hybriditilanteessa edistää läsnäolon ja yhteisöllisyyden tunnetta. Paikan päällä olevien kuva välittyy etänä läsnä oleville tilan kameroiden tai oman koneen kameran ja sovelluksen profiilikuvan kautta. Vastaavasti etänä olevien kuva välittyy kameran välityksellä ja henkilön profiilikuvana sovelluksessa. Ole mukana omana itsenäsi, käytä tunnistettavaa nimeä ja kuvaa.

Lue koko ohjeistus: https://digipedaohjeet.hamk.fi/ohje/kamera-ja-nakoyhteys-hybriditilanteessa/

Ohjeistus: HyFlex-laatukriteerit

Laatukriteerit on laadittu tukemaan joustavaa opetusta ja oppimista. HyFlex eli Hybrid Flexible toteutuksella opiskelija voi vaihdellen oman valintansa mukaan osallistua opetukseen läsnä, etänä samanaikaisesti tai etänä eriaikaisesti. Kriteerit sisältävät eAMK-hankkeessa luodut verkkototeutuksen kriteerit muokattuna.

Lue koko ohjeistus: https://digipedaohjeet.hamk.fi/ohje/hyflex-laatukriteerit/

HAMKin muut kirjoitukset löytyvät näiden sivujen lisäksi HAMKin omilta sivuilta osoitteesta: https://digipedaohjeet.hamk.fi/ohje/blogikirjoituksia-hybridiopetuksen-ja-tyoskentelyn-aihepiirista/

Tekoäly hybridiopetuksen eri vaiheissa

Ajankohtaista, Blogi, , , , ,

Tekoälysovellusten pitkä historia on saavuttanut pisteen, jossa tekoälystä käytävä keskustelu värittää ja saturoi lähes jokaista oppimiseen linkittyvää keskustelua. Bill Gatesin artikkelin sanoja lainatakseni tekoälyn aikakausi on alkanut ja se tulee mullistamaan opetuksen samalla tavalla kuin internet ja älypuhelimet.

Edelliset mullistukset muuttivat oppimisen fokuksen muistamisesta kohti tiedon hakemista. Tapahtuuko nyt muutos kohti analysoinnin ja lukutaidon aikakautta, jossa monilukutaitoinen ihminen tunnistamaa itsestään ihmisyyden piirteitä ja ulkoistaa tekemisen ajattelun sijaan? Vai ei-mitään-osaava ihminen luo loputonta puppua ulkoistettuine ajatuksineen?

Tekoälyn aikakausi luo uhkia ja tarjoaa mahdollisuuksia, varmasti ainakin vaikuttaa meihin monella tavalla. Tässä artikkelissa kurkataan näihin vaikutuksiin hybridiopetuksen näkökulmasta. Erityistä huomiota kiinnitetään hybridiopetuksen suurimman haasteen, vaaditun ajan, helpottamiseen.

Ennen hybridiopetuksen alkua suunnitellaan ja valmistellaan opetusta, haetaan lähteitä ja oppimateriaaleja, luodaan dioja ja tehtäviä, huolehditaan niiden monipuolisuudesta ja saavutettavuudesta sekä tuotetaan erilaista lisämateriaalia. Tämä vaihe on usein hybridiopetuksessa työläs. Alla on lueteltuna muutamia vaihtoehtoja näiden vaiheiden tueksi.

  • Ideointi ja kuvitteelliset tekstimateriaalit
    • Chatgpt tai gpt4 Pyydä luomaan materiaalia tehtävien pohjaksi tai keksimään ideoita eri aiheisiin. Myös kysymysten luonti aineiston perusteella onnistuu tai jopa kokonaiset tuntisuunnitelmat.
Esimerkkikeskustelu ChatGPT:n kanssa. Jukka on pyytänyt ChatGPT:tä keksimään kuvitteelisen tilanteen, jossa on jokin eettinen ongelma.
Esimerkkikeskustelu ChatGPT:n kanssa ammattikoulun kurssin sisällöstä.
  • Visuaaliset elementit
    • Scribble diffusion -luo kuvia oman luonnoksen perusteella
    • Autodraw – automaattisesti täydentävä piirustusohjelma
    • Craiyon – luo kuvia tekstin perusteella (heikkolaatuinen, mutta toimii ilman kirjautumista
    • Dall-e 2 – luo korkealaatuisia kuvia (ilmainen käyttörajoituksella, vaatii kirjautumisen)
    • Midjourney 5 – erittäin korkealaatuisia kuvia (maksullinen, vaatii kirjautumisen)
    • Draw things – generation ai -sovellus, luo kuvia omalla laitteella (ios, k17)
    • Beautiful AI – tekoälypohjainen diageneraattori
    • Canva – luo visuaalisia esityksiä tekoälytyökalujen avulla
Tekoälyllä luotuja kuvia. Viisi kuvaa ihmisistä. Yksi kuva, jossa lentokone lentää ison padan yli.

Oppitunnin aikana tekoälyä hyödyntävät palvelut voivat olla opetuksen kohteena, oppijoiden välineenä tai hybridiopetuksen laatua parantamassa. Tärkeää on myös esitellä erilaisia työvälineitä osana opetusta ja näin mahdollistaa oppijoille modernia teknologiaa hyödyntävien palveluiden käyttäminen.

  • Äänenlaadun parantaminen
    • Krisp -parantaa tekoälyn avulla mikrofonin äänenlaatua ja poistaa taustamelua
    • Monissa etäyhteystövälineissä on erilaisia äänenlaatua parantavia asetuksia
  • Työvälineet

Oppitunnin jälkeen edellä mainittua GPT4-tekoälyä voi käyttää esim. avointen vastausten nopeaan analysointiin ja tehtävien tarkistamiseen. Alla on vielä muutamia vinkkejä GPT4 -tekoälyn hyödyntämiseen opetustyön helpottamiseksi ja listaus erilaisista palveluista eri oppiaineisiin.

Ajatuskartta. Aiheena GPT4 Opettajan ajan säästäjänä.
Muita palveluita, joissa voi hyödyntää tekoälyä.

Kirjoittanut: Jukka Lehtoranta

ITK 2023 -logo. HOT-hankkeen logo.

Olemme mukana ITK-konferenssissa 19.-21.4.2023

Ajankohtaista, Blogi, Tapahtumat, , , ,

ITK-konferenssi järjestetään jälleen Hämeenlinnan Aulangolla huhtikuun 19.-21. päivä. Olemme mukana posterinäyttelyssä

Vuorovaikutuksen ja opetuksen rikastamiskeinoja HyFlex -toteutuksissa

Milloin:
perjantaina 21.4.2023 klo 11.15 – 11.45

Puhujat:
Eeva Niemelä, Opetusteknologia-asiantuntija, HAMK
Saarela Merja, Tutkijayliopettaja, tutkimuspäällikkö, HAMK Smart

Kenelle:
Ammattikorkeakoulun työntekijöille: Asiantuntijat, suunnittelijat, ohjaajat, koordinaattorit

HyFlex toteutus on opiskelijalähtöisestä näkökulmasta pedagogisesti muotoiltu multimodaalinen oppimiskokemus. Oppimistavoitteisiin pääsemiseksi opiskelijalle mahdollistetaan joustava osallistuminen erilaisten toteutusten ja hybridien oppimistapahtumien välillä. Hybridit vaihtoehdot voivat muodostua osallistumisesta oppimistapahtumaan fyysisesti läsnä, samanaikaisesti etänä läsnä tai eriaikaisesti verkossa.

Esittelemme erilaisia piloteissa testattuja vuorovaikutuksen rikastamiskeinoja ja digipedagogisen monipuolistamisen keinoja, joilla HyFlex -toteutuksissa oppimistapahtumien yhdenmukaisuutta voidaan monipuolisesti edistää, etätiimien vuorovaikutusta vahvistaa ja opetuksen joustavuutta teknisesti tukea.

Saavutettavan hybridiopetuksen työkalupakki -posteri

Milloin:
Posteri on esillä koko ITK-konferenssin ajan. Posteriesittelijät on tavattavissa torstaina klo 13.30-14.30 ja perjantaina klo 10.30 – 11.30.

Kohderyhmä: 
Ammattikorkeakoulujen opettajat

Posterimme esittelee hybridiopetuksen ja -työskentelyn ”työkalupakkia”, joka kattaa mm. pedagogiset valinnat, tekniset ratkaisut sekä osaamiset saavutettavien hybriditilantaiden onnistumiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään mm. läsnäolon tunteen vahvistamiseen sekä toimivan vuorovaikutuksen luomiseen.

Työkalupakin sisältöä on testattu ammatillisen koulutuksen sekä ammattikokeakoulun piloteissa todellisten käyttäjien kanssa. Työkalupakki on koostettu piloteista saatujen kokemusten sekä niissä opittujen hyvien käytänteiden perusteella.

Työkalupakin materiaaleja voi hyödyntää oman hybriditilanteiden suunnitteluun sekä kehittämiseen.

Lue lisää ITK-konferenssista ja ilmoittaudu mukaan!Linkki avautuu uuteen ikkunaan.

HAMKin kootut esitykset

Julkaisut, Muut julkaisut, , , ,

Tälle sivulle on koottu Hämeen ammattikorkeakoulun Tarjaleena Tuukkasen, Eeva Niemelän, Jaana Kullaslahden ja Merja Saarelan tuotoksia hankkeeseen.

Saarela, M. & Tuukkanen, T. (2022). Systemaattista saavutettavuuden kehittämistä HAMKssa. Etäopetuksen päivä 4.11.2022.

saavutettavuuden-kehittamista-hamkssaLataa

Kullaslahti, J. & Niemelä, E. (2022). Näkökulmia hybridiopetukseen

nakokulmia-hybridiopetukseenLataa

Saarela, M. (2022). Saavutettavat oppimateriaalit

saavutettava-oppimateriaali-1Lataa

Saarela, M. (2022). Opiskelijoiden moninaisuus ja UDHL pedagogisen kehittämisen lähteenä

Infograafi Opiskelijoiden moninaisuus ja UDHL pedagogisen kehittämisen lähteenä.

Infograafin asiat tekstimuodossa löydät osoitteesta https://digipedaohjeet.hamk.fi/ohje/opiskelijoiden-moninaisuus-ja-udhl-pedagogisen-kehittamisen-lahteena/

Hybriditapaamisen suunnittelu

HAMKissa on tehty taulukko hybriditapaamisen suunnittelua varten.

”Vuorovaikutteisen ja yhdenvertaisen hybriditilanteen onnistumisen varmistamiseksi suunnittele eri ryhmien toiminta etukäteen. Voit käyttää apuna helposti silmäiltävää taulukkoa, joka etenee aiheittain ja eri osallistumistapojen toiminta on näkyvissä. Voit myös halutessasi lisätä yhden sarakkeen, johon kokoat tarvittavat työkalut.”

Osittainen kuva taulukosta.

Katso taulukko kokonaisuudessa osoitteesta https://digipedaohjeet.hamk.fi/ohje/hybriditapaamisen-suunnittelu/Linkki avautuu uuteen ikkunaan.

Tuotokset löytyvät myös HAMKin omilta sivuilta.Linkki avautuu uuteen ikkunaan.

Oppiminen kuuluu kaikille – saavutettavuuskyselyn tuloksia

Artikkelit, Julkaisut, ,

Toteutimme keväällä 2022 saavutettavuuskyselyn opetusteknologioita kehittäville organisaatioille. Kyselyllä kartoitettiin, miten saavutettavuus on huomioitu teknologiaratkaisuissa sekä organisaatioiden saavutettavuusasenteita. Kyselyyn vastasi 16 organisaatiota.

Saavutettavuudella tarkoitetaan yleisesti sitä, että verkkosivut ja muut digitaaliset sisällöt ovat kaikkien käytettävissä riippumatta henkilön fyysisistä, henkisistä tai muista rajoitteista. Tällöin verkkopalvelua tai sisältöä voidaan käyttää monella erilaisella päätelaitteella ja verkkoselaimella, sekä tarvittaessa myös apuvälineiden avulla. Saavutettava palvelu on myös sisällöllisesti ymmärrettävä ja helposti omaksuttava.

Kyselymme mukaan saavutettavuus huomioidaan organisaatioissa vaihtelevasti. Osassa saavutettavuusvaatimukset pidettiin AA-tasolla, kun taas osassa oli keskitytty vain joihinkin saavutettavuuden osa-alueisiin. Osalla organisaatioista oli tarkat suunnitelmat saavutettavuuden suhteen ja he käyttivät ulkopuolista apua saavutettavuuden toteuttamisessa. Reilusti yli puolet vastaajaorganisaatioista kertoi pilotoineensa tuotteensa saavutettavuutta aitojen käyttäjien kanssa. Saman verran kertoi tuotteensa olevan saavutettavuusarvioitu. Enemmistö oli kerännyt palautetta tuotteensa saavutettavuudesta.

Saavutettavuustyö on siis pitkäjänteistä digipalvelujen parantamista, uudenlaista ajattelutapaa ja yhteistyötä, jossa voittajia ovat sekä toimijat että käyttäjät. Työ tuskin tulee koskaan kokonaan valmiiksi, kehitettävää löytyy aina. Siksi onkin tärkeää päästä alkuun ja saavutettavuuspalautteen kerääminen, saavutettavuustestaus sekä saavutettavuuden suunnittelu ovat hyviä lähtökohtia.

Hiukan yli puolet kyselymme vastaajista koki saavutettavuuden jonkin verran merkitykselliseksi tämän hetken liiketoiminnassa. Vastaajat näkivät tilanteen muuttuvan 5-10 vuoden kuluttua ja saavutettavuudesta tulevan erittäin merkityksellistä tulevaisuudessa.

Digipalvelulaki velvoittaa vain osaa toimijoista. Saavutettavuuden merkitys on kuitenkin kasvussa myös yrityksissä, joita laki ei velvoita. Saavutettavuus tuo digipalvelujen ääreen uusia asiakkaita eli heitä, joille digipalvelujen käyttö on aiemmin ollut vaikeaa tai mahdotonta. Myös hakukoneet löytävät tiedon paremmin saavutettavilta sivuilta. Yli miljoona suomalaista tarvitsee saavutettavuuden huomioimista päivittäin, mutta sen lisäksi lähes kaikille tulee elämässään tilanteita, joissa siitä on hyötyä (esimerkiksi tekstitys auttaa, kun videon ääniä ei kuule hälyisässä tilassa).

Kyselyssä saavutettavuuden soveltamisen esteiksi nähtiin osaamisvaje, puutteelliset taloudelliset resurssit, tai muut syyt kuten aikataulupaineet ja asiakkaiden ymmärtämättömyys saavutettavuuden hyödyistä. Ilahduttavasti osa vastaajista totesi myös, etteivät he tunnista esteitä soveltamiselle. Enemmistö vastaajista arvioi, että heidän henkilöstöllään on jonkin verran osaamista saavutettavuuteen liittyen. Saavutettavuuskoulutusta tai -osaamista toivotaan eniten saavutettavuustyökaluista ja -arvioinnista sekä saavutettavuuden huomioimisesta tuotekehityksessä. Vastaajat kaipaisivat tietoa myös eri käyttäjäryhmien tarpeiden huomioimisesta, saavutettavuuden velvoittavuudesta ja uusista lakipykälistä.

Erilaiset digitaaliset palvelut ovat isossa roolissa opetuksessa kaikilla kouluasteilla lapsista aikuisiin. Tuottamalla saavutettavia opetusteknologiaratkaisuja edistetään oppijoiden tasavertaista mahdollisuutta osallistua oppimiseen. Esteenä ei saa olla heikentynyt kuulo, värisokeus, motoriset haasteet tai muut vastaavat vaikeudet. Siksi onkin ensisijaisen tärkeää, että opetusteknologioiden kehittäjille tarjotaan mahdollisuuksia lisätä osaamista saavutettavuuteen liittyen.

Kirjoittajat
Piia Keihäs ja Sara Vihinen, Suomen eOppimiskeskus ry

Artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran SeOppi-lehdessä 1/22

Hankkeen ITK-esitys: Kaikilla on oikeus oppia – opetusteknologiat saavutettavaksi

Julkaisut, Muut julkaisut, , ,

Nykypäivänä erilaiset digitaaliset palvelut ovat isossa roolissa opetuksessa kaikilla kouluasteilla lapsista aikuisiin. Tuottamalla saavutettavia opetusteknologiaratkaisuja edistetään oppijoiden tasavertaista mahdollisuutta osallistua oppimiseen. Oppimismahdollisuuden esteenä ei saa olla heikentynyt kuulo, värisokeus, motoriset haasteet tai muut vastaavat vaikeudet.

Esityksessä esiteltiin saavutettavuuskyselyn ja -haastatteluiden tuloksia. Kysely on toteutettu kevään 2022 aikana ja siihen ovat vastanneet suomalaiset opetusteknologiaa kehittävät yritykset ja muut tahot.

Esityksen diapakan voit katsoa alta.

itk_-oppiminen-kuuluu-kaikille-esitys.pptxLataa

Hybridit työskentelytavat -juliste

Julkaisut, Muut julkaisut, , , ,

HOT-hankkeen juliste oli esillä vuoden 2022 ITK-konferenssin posteri-osastolla. Konferenssivierailijat pääsivät katsomaan julisteita vapaasti ja tiettyinä kellonaikoina hanketyöntekijöitä oli paikalla vastaamassa kysymyksiin. Konferenssi järjestettiin Hämeenlinnassa 5.-7.10.2022.

Juliste tähän mennessä löydetyistä hybrideistä työtavoista.

Tähän mennessä tehtyjen löydösten mukaan hybridityöskentelyssä tulee ottaa huomioon seuraavia asioita, jotta työyhteisö voisi hyvin:

  • Tekniikka ja ympäristö
  • Synkroninen/asynkroninen, saavutettavuus
  • Suunnittelu ja sopiminen (tavoitteet, roolit ja tulokset)
  • Tiedon avoimuus, kulttuuri, kohtaaminen
  • Tunteet ja luottamus
  • Minäpystyvyys, yhteistyö, oppiminen

Resilienssi, tuki ja luottamus luovat jatkuvan kehän näiden aiheiden ympärille. Resilienssi luo tukea. Tuki taas luo luottamusta, mikä taas luo resilienssiä.

HOT-hanke mukana ITK-konferenssissa

Ajankohtaista, Blogi, Tapahtumat, , , , ,

Olemme mukana Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa – eli ITK-konferenssissa! Konferenssi järjestetään Hämeenlinnassa 5.-7.10.2022.

Pidämme muutamankin eri puheenvuoron ja tässä pienet maistiaiset siitä, mitä on luvassa.

HyFlexin haasteet ja niiden ratkaisemisen mahdollisuudet UDL-näkökulmasta

Ajankohta: 6.10.2022 12.45 – 14.00
Kohderyhmä: Ammattikorkeakoulujen opettajat
Puhujat: Jaana Kullaslahti ja Tarjaleena Tuukkanen

Millaisina HyFlex-mallilla suunnitellun opetuksen haasteet näyttäytyvät opiskelijan ja opettajan näkökulmista? Entä millaisia mahdollisuuksia UDL-viitekehys tarjoaa haasteiden ratkaisemiseksi? Näiden aiheiden lisäksi esityksessä esitellään Hybridiopetuksen ja -työskentelyn tavat ja taidot -hankkeessa koottuja hyviä käytänteitä.

Toimintasessioon osallistujat pääsevät myös jakamaan Hybridi Learning Cafessa (HLC) omia kokemuksiaan ja hyviä vinkkejä, joilla HyFlex -opetuksen haasteita on ratkottu. Tulokset kootaan Hybridiopetuksen työkalupakkiin, joka on kaikkien hyödynnettävissä.

Lisätietoja tästä puheenvuorosta löydät täältäLinkki avautuu uuteen ikkunaan.

Opi ammatti hybridikoulutuksena työpaikalla

Ajankohta: 6.10.2022 14.15 – 14.45
Kohderyhmä: Ammatillisen oppilaitoksen opettajat
Puhujat: Tanja Törnqvist ja Jari Välkkynen

ESR-hankkeessa kehitetään mallia, jossa opettaja käy työpaikalla ainoastaan 3-4 kk välein, ja opiskelija hankkii osaamista oppilaitoksen tiloissa vain niissä henkilökohtaistetuissa sisällöissä, joita ei ole mahdollista viedä hänen työpaikalleen.

ITK-foorumiesityksen aikana toteutetaan demo, jossa ITK:ssa paikalla oleva opettaja simuloi työpaikkaohjaajan roolia ja oppilaitoksessa striimaava opettaja toimii oppilaitoksen roolissa.

Lisätietoja tästä esityksestä löydät täältäLinkki avautuu uuteen ikkunaan.

Kaikilla on oikeus oppia – opetusteknologiat saavutettavaksi

Ajankohta: 6.10.2022 15.45 – 16.15
Kohderyhmä: ICT järjestelmä- ja tukihenkilöt
Puhujat: Kaisa Honkonen ja Piia Keihäs

Nykypäivänä erilaiset digitaaliset palvelut ovat isossa roolissa opetuksessa kaikilla kouluasteilla lapsista aikuisiin. Tuottamalla saavutettavia opetusteknologiaratkaisuja edistetään oppijoiden tasavertaista mahdollisuutta osallistua oppimiseen. Oppimismahdollisuuden esteenä ei saa olla heikentynyt kuulo, värisokeus, motoriset haasteet tai muut vastaavat vaikeudet.

Esityksessä esitellään saavutettavuuskyselyn ja -haastatteluiden tuloksia. Kysely on toteutettu kevään 2022 aikana ja siihen ovat vastanneet suomalaiset opetusteknologiaa kehittävät yritykset ja muut tahot.

Lisätietoja tästä esityksestä löydät täältäLinkki avautuu uuteen ikkunaan.

Hybridit työskentelytavat -posteri

Kohderyhmä: Kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijat
Posterin esittelijät: Kaisa Honkonen ja Piia Keihäs

Paluu työpaikoille korona-ajan jälkeen on tapahtunut kokeillen ja luoden uusia yhdistelmiä toteuttaa monipaikkaista työskentelyä. Muutos ei koske vain yrityksiä vaan myös oppilaitosten toimintaa.

Hybridityöskentelyssä on usein vaarana, että verkossa läsnäolevat unohtuvat ja vain fyysisesti paikallaolijat työskentelevät yhdessä. Tarvitaan aukikirjoitettuja rutiineja, yhteisiä selkeitä toimintamalleja sekä toimivaa teknologiaa, jotta kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua.

Posterissa kuvataan hybridityöskentelyn onnistumisen avainkohtia sekä tuodaan esiin erilaisia hybridityön yhdistelmiä. Sisältö perustuu hanketyössä toteutettujen työpajojen ideoihin ja tuloksiin. Tavoitteena on tarjota avaimia oman hybridityöympäristön kehittämiseen sekä avata keskustelua erilaisista hybridityöskentelyn hyvistä käytänteistä.

Posteri tulee esille sekä messuille että ITK-konferenssin verkkosivuille.

Lisätietoja tästä esityksestä löydät täältäLinkki avautuu uuteen ikkunaan.