Hankkeen termipankki

Tähän blogitekstiin on listattu HOT-hankkeeseen liittyviä termejä ja niiden selityksiä. HOT-hanke on erittäin laaja-alainen, ja teksteissä vilahtelee paljon sanoja, jotka eivät ole välttämättä kaikille tuttuja. Termipankista voi tarkistaa, mitä mitäkin asia tarkoittaa.

Digipalvelulaki
Katso kohta ”Saavutettavuusdirektiivi”.

Etäyhteys
Henkilö ei ole fyysisesti samassa paikassa muiden kanssa vaan osallistuminen tapahtuu verkon välityksellä. Etäyhteyteen tarvitaan verkkoyhteyden lisäksi ohjelma, jonka kautta osallistujat pystyvät keskustelemaan ja mahdollisesti näkemään toisensa. Tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi Zoom, Teams ja Jitsi.

HOT-hanke
Lyhenne hankkeen nimestä “Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat”.

Hybridimalli
Tarkoittaa työskentelymallia, jossa lähi- ja etätyöskentely on yhdistetty. Osa opiskelijoista tai työntekijöistä on paikan päällä ja osa porukasta osallistuu työskentelyyn etäyhteyden kautta. Tässä hankkeessa etsitään erilaisia työkaluja ja -tapoja, joiden avulla hybridimallinen työskentely olisi sulavaa.

HyFlex
Koostuu sanoista hybrid ja flexible. Opiskelu- tai työryhmä kokoontuu samanaikaisesti sekä etänä että läsnä. Henkilölle annetaan mahdollisuus valita itselleen mieluisin tapa olla mukana. Erittäin joustava toteutusmalli, joka vaatii nykyaikaista teknologiaa ja uusia toimintamalleja.

Lähityöskentely
Henkilöt ovat samassa fyysisessä paikassa opiskelemassa tai tekemässä työtä, esimerkiksi luokkahuoneessa tai toimistolla.

Opetusteknologia
Teknologiset ratkaisut kuten ohjelmat ja laitteet, joita käytetään opetuksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset opetukseen tarkoitetut verkkopelit ja verkko-oppimisympäristöt.

Saavutettavuus
Tarkoittaa mahdollisimman monen erilaisen ihmisen ja käyttötilanteen huomioimista verkkopalveluiden rakentamisessa. Ihmisillä voi olla värisokeus, kuulovamma tai käsi kipsissä, mikä vaikuttaa hänen verkon käyttöönsä. Saavutettavuuden huomioimisella edistetään ihmisten tasa-arvoa. Saavutettavuuden huomioiminen on esimerkiksi sitä, että verkkopalveluissa käytetään riittäviä värikontrastia, eri otsikkotasoja ja kuvien vaihtoehtoisia tekstejä.

Saavutettavuusdirektiivi
Direktiivi on Euroopan unionin antama lainsäädäntöohje jäsenvaltioilleen. EU:n saavutettavuusdirektiivi vaatii tiettyjä organisaatioita tekemään verkkopalveluistaan saavutettavia. Suomessa direktiivin pohjalta on pantu täytäntöön Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta eli digipalvelulaki. Suomen laki on joiltain osin tiukempi kuin EU:n direktiivi: digipalvelulaki koskee Suomessa julkishallintojen lisäksi muun muassa vakuutusyhtiöitä, sähkö- ja vesilaitoksia.

Työpaja
Yhdessä työskentelyä ja keskustelemista ratkaisujen löytämiseksi. Työpajoihin voi kuulua asiantuntijoiden puheenvuoroja.

Universal Design for Learning (UDL)
Viitekehys, jolla etsitään parhaita kaikille sopivia vaihtoehtoja opetukseen ja oppimiseen. Se perustuu tutkittuun tietoon siitä, miten ihmiset oppivat. UDL Guidelines on työkalu, jolla voidaan toteuttaa Universal Design for Learning:in ideaa.

WCAG (Web Content Accessibility Guidelines)
Verkkosisältöjen saavutettavuusohjeet. Verkkosisällöistä tehdään saavutettavia tämän ohjeistuksen mukaan. Ohjeistusta ylläpitää ja kehittää World Wide Web Consortium (W3C). Ohjeistuksen neljä pääperiaatetta ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus. Näiden pääperiaatteiden alta löytyvät ohjeet esimerkiksi tekstityksistä ja värien kontrastivaatimuksista. (Lähde: Saavutettavasti.fi)

Webinaari
Verkossa järjestetty seminaari, johon osallistutaan etäyhteydellä. Yksi tai useampi alansa ammattilainen jakaa tietoa ajankohtaisesta aiheesta.

#HOThybridi
Aihetunniste, jota hankkeesta käytetään sosiaalisessa mediassa. Aihetunnistetta käyttämällä kaikki hankkeeseen liittyvät julkaisut löytyvät helposti.

Puuttuiko jokin sana tai mietityttääkö joku termi? Kerro se meille, niin päivitämme termipankkia.

Hybridisti hybridiopetuksesta ja -työtavoista

Maanantaina 11.4.2022 eOppimiskeskuksen, Tavastian ja HAMKin edustajat kokoontuivat työpajaan keskustelemaan HOT -hankkeesta. Työpaja järjestettiin asiaan kuuluvasti hybridimallilla: osallistujia oli paikan päällä Hämeenlinnassa ja muutama osallistui etänä Zoom-palvelun kautta. Työpajassa hyödynnettiin Miro-alustaa ja pienryhmäkeskusteluita.

Kuvakaappaus HOT-suunnittelupalaverin muistiinpanoista Miro-työtilassa.
Miro-alustalle oli helppo heitellä ideoita.

Hybridityöskentely on käytössä monessa eri opetus- ja työtilanteessa, ja siitä nousi paljon erilaisia huomioita ja kokemuksia. Keskusteluissa käytiin läpi muun muassa vuorovaikutuksen, moniosaamisen, oman ajankäytön ja teknologian merkityksiä hybridimallin toteutumisessa. Myös sattuman mahdollisuuden vähentyminen, digivihreys ja kestävä kehitys vilahtivat puheenvuoroissa.

Esiin nousi myös muistutus siitä, että kaikki työt eivät taivu hybridimalliin. Esimerkiksi HAMKin Mustialan toimipisteen lehmät on lypsettävä, vaikka vahva etäopetussuositus olisikin voimassa. Jotta hybridimahdollisuus voidaan tarjota työskentelyssä ja opiskelussa, tarvitaan ihmisiä hoitamaan hybridimallin lähiominaisuudet.

Yhteistä keskustelua olisi riittänyt pidemmäksikin aikaa, joten aihe oli selvästi kaikkia osallistujia lähellä ja omakohtaista kokemusta löytyy.

Paikalla läsnäolleet pääsivät tutustumaan Ammattiopisto Tavastian pintakäsittelyosaston hybridiopetuksen työkaluihin. Tavastian striimilaitteisto oli vaikuttava: katossa olevalla kameralla sai hämmästyttävän tarkkaan kuvaa ja pystyi seuraamaan opiskelijoiden työskentelyä helposti. Kierrokseen kuului myös ruiskumaalisimulaattorin testaaminen. Simulaattorin avulla maalausta voi harjoitella ilman kalliiden maalien tuhlaamista. Tuli todettua, että osa porukasta oli luontaisia ruiskumaalareita ja toiset tarvitsevat ehkä vielä toisenkin harjoituskerran.

Nainen ruiskumaalisimulaattorin vr-lasit päässä ja ohjaimet kädessä. Taustalla tietokoneen näyttö, jossa vr-todellisuuden näkymä näkyy muille.
Ruiskumaalisimulaattorin testailua

Loppupäivästä keskityttiin tulevaisuuden ja viestinnän suunnitteluun. Hankkeen aikajanalle piirtyi määräaikojen ja webinaarien ajankohtia. Aikajanan hahmottamisella pystytään ennakoimaan muun muassa tarvittavien kilpailutusten tekoa sekä materiaalien valmistumisaikatauluja.

Tämän työpajan hedelmillä on hyvä edistää Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hankkeen valmistumista.