Tuotokset

Tältä sivulta löydät erilaisia tuotoksia hybridiopetukseen ja -työskentelyyn liittyen.

Sivun sisältö:

Juliste. Miten koostetaan saavutettava hybridiopetus.
Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -posteri, joka oli esillä vuoden 2023 ITK:ssa.

Saavutettavan hybridiopetuksen työkalupakki

Posterimme esittelee hybridiopetuksen ja -työskentelyn ”työkalupakkia”, joka kattaa mm. pedagogiset valinnat, tekniset ratkaisut sekä osaamiset saavutettavien hybriditilantaiden onnistumiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään mm. läsnäolon tunteen vahvistamiseen sekä toimivan vuorovaikutuksen luomiseen.

Työkalupakin sisältöä on testattu ammatillisen koulutuksen sekä ammattikokeakoulun piloteissa todellisten käyttäjien kanssa. Työkalupakki on koostettu piloteista saatujen kokemusten sekä niissä opittujen hyvien käytänteiden perusteella.

Työkalupakin materiaaleja voi hyödyntää oman hybriditilanteiden suunnitteluun sekä kehittämiseen.

Hybridiopetuksen trendit:

Pedagogiset valinnat

Hybridiopetus vaatii muotoilua – jo itse hybridiopetus-terminä vaatii tarkennusta. Sekä tutkimukset että käytännössä opettajien kanssa keskustellessa on selkeästi tullut esiin, ettei meillä välttämättä ole yhtä yhteistä mallia, johon viittaisimme, kun puhumme hybridiopetuksesta. Yhdelle se on samanaikaisopetusta, jossa opettaja on opiskelijoiden kanssa samassa luokassa ja osa opiskelijoista mukana verkon kautta. Toiselle se voi tarkoittaa tilannetta, jossa opettaja onkin etänä ja opiskelijat kaikki yhdessä toisessa paikassa. Voidaan myös tarkoittaa erilaisia vuorokierto malleja.

HOT-hankkeessa on keskitytty kolmeen erilaiseen skenarioon:

  1. yksittäisen, lyhytkestoisen koulutuksen tai tapahtuman hybriditoteutus
  2. HyFlex-mallinen pitkäkestoinen koulutus, jossa opiskelija itse päättää osallistuuko koulutustapahtumiin lähinä vai etänä oman toiveensa mukaisesti
  3. Satelliitti-koulutus, jossa opettaja on yhden ryhmän kanssa yhdessä paikassa ja muut osallistujat ovat ryhmittäin esim. paikkakuntakohtaisesti etänä mukana.

Jokaisessa skenaariossa lähtökohtana on opiskelija. Tavoitteena on, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus osallistua opetukseen itselleen parhaiten sopivalla tavalla sekä muotoilla omaa oppimisprosessiaan itselleen sopivaksi. 

UDL muodostuu kolmesta pääperiaatteesta:

  • Tarjotaan useita tapoja oppimiseen sitoutumiselle (Multiple Means for Engagement). Henkilökohtaista kiinnostusta, oppimisprofiilia ja osaamista tukevat yksilölliset materiaali-, työskentelytapa- sekä tehtävävalinnat luovat perustan oppimiseen sitoutumiselle koko oppimisprosessin ajan. Sitoutuminen vahvistaa aivoissa affektiivisen verkon aktivoitumista – miksi oppia.
  • Esitetään ja havainnollistetaan opittava aines useammalla tavalla (Multiple Means for Representation). Esittämällä ja havainnollistamalla informaatio useammalla tavalla, monikanavaisesti, sekä strukturoimalla sisällöt varmistetaan oppijan ”pääsy” opittavaan ainekseen. Tällöin oppijan aivoissa aktivoituu tunnistava verkosto – mitä oppia.
  • Mahdollistetaan monenlaisia toimintaja ilmaisutapoja (Multiple Means for Action and Expression). Mahdollistamalla tehtävänannoissa eri tavoin strategisesti ja tavoitesuuntautuneille opiskelijoille vaihtoehtoja oman osaamisensa ilmaisemiseen, aktivoituu oppijan aivojen strateginen verkosto – kuinka oppia.

Hybridiopetuksessa tähän tulee kuitenkin yksi haastekerroin lisää. Ei riitä, että huomioimme reaalimaailman – meidän täytyy huomioida myös etänä olevat opiskelijat, opettajat ja muut toimijat. Jos olisimme kaikki verkossa, riittäisi että rakentaisimme koulutuksen verkko-opetuksen kriteeristöjen avulla.

Miksi sitten hybridiopetusta kannattaa järjestää?

  • Osallistuja voi limittää arjen ja oppimistilanteet oman tilanteensa mukaisesti, mahdollistetaan personoitua ja henkilökohtaista oppimispolkua.
  • Osallistujat voivat tulla mukaan, vaikka eivät pääsisi fyysisesti paikalle.
  • Jos opettaja kiertää satellittimallilla, saadaan erityisosaamista jaettua kerralla usealle paikkakunnalla.
  • Opetusta voidaan tarjota niistäkin aineista, joista ei saada paikkakuntakohtaista ryhmää tehtyä.

Hybridiopetus siis jo itsessään toteuttaa UDL:n perusperiaatetta – eli mahdollistamme monimuotoiset tavat osallistua koulutukseen.

Seuraavassa 2-ulotteisessa kuutiossa on esitetty ajatuskehikko hybridiopetuksen tueksi. Tähän tarvitaan vielä kolmas ulottuvuus aika (Runsaasti ennen, juuri ennen, aikana, jälkeen)

Yksittäinen tilaisuusHyflex Satelliitti
Oppimistavoitteet
Pedagoginen malli
Oppimisympäristön muotoilu
(lähi ja digitaalinen)
Osallistumisen tavoitteet
(halutaanko, että osallistutaan)
Oppiaineistojen muotoilu
Vuorovaikutusmahdollisuuksien muotoilu
Resurssit (aika, henkilö, raha?)

Millaiset pedagogiset valinnat ovat saavutettavan hybridiopetuksen taustalla?

HOT-hankkeessa kiintopisteenä on opiskelijan aktiivinen rooli oman oppimispolkunsa rakentajana. Pedagogisena viitekehyksenä toimii Universal Design for Learning. Hybridissä suurin pedagoginen valinta muodostuu, miten haluamme

  1. lähioppijan osallistuvan ja
  2. verkko-osallistujan osallistuvan hybridin aikana.

Onko tilanne aina tasa-arvoinen? Pitääkö sen olla tasa-arvoinen? Välttämättä aina ei tarvitse. Mutta jos vastaamme, että kyllä – sen jälkeen meidän pitää päättää, miten osallistuminen tapahtuu, kuka fasilitoi kokonaisuutta ja millaisia taitoja tarvitaan.

(Tähän kohtaan on tulossa havainnollistava infograafi pian)

Suuri kysymys on: jos ihminen on tullut paikan päälle, mitä hän siitä saa verrattuna, että hän olisi jäänyt kotiin. Mikä arvo on läsnäololle? Jos kuuntelemme yhdessä luentoa, tarvitaanko siihen yhteinen hybridiaika vai voisiko tämän osuuden hoitaa etukäteen flipped classroom -menetelmällä, joka mahdollistaisi myös saavutettavuuden? Yhteinen hybridiaika varataan yhteiselle pohdinnalle, ajatustenvaihdolle ja esim. yhteisten tehtävien tekoon.

Lähteet:

Hybridiopetuksen tekniset valinnat

hybridiopetuksen_tekniset_ratkaisutLataa