Hämeen ammattikorkeakoulun HAMKin Tarjaleena Tuukkainen, Eeva Niemelä, Jaana Kullaslahti ja Merja Saarela ovat ahkerasti tehneet tuotoksia hankkeeseen. Tässä uusimmat tuotokset:
Työnteon ja opiskelun muodot ovat muutoksessa, ja monen toiveena on joustavuus niin työssä kuin opiskelussa. Toimimme tulevaisuudessa entistä enemmän etänä, hybridisti ja monipaikkaisesti. Miten silloin varmistamme vuorovaikutuksen, yhteisen työskentelyn ja läsnäolon kokemuksen?
Osallistujien näkeminen hybriditilanteessa edistää läsnäolon ja yhteisöllisyyden tunnetta. Paikan päällä olevien kuva välittyy etänä läsnä oleville tilan kameroiden tai oman koneen kameran ja sovelluksen profiilikuvan kautta. Vastaavasti etänä olevien kuva välittyy kameran välityksellä ja henkilön profiilikuvana sovelluksessa. Ole mukana omana itsenäsi, käytä tunnistettavaa nimeä ja kuvaa.
Laatukriteerit on laadittu tukemaan joustavaa opetusta ja oppimista. HyFlex eli Hybrid Flexible toteutuksella opiskelija voi vaihdellen oman valintansa mukaan osallistua opetukseen läsnä, etänä samanaikaisesti tai etänä eriaikaisesti. Kriteerit sisältävät eAMK-hankkeessa luodut verkkototeutuksen kriteerit muokattuna.
Keskiviikkona 8.3.2023 kokoonnuimme hanketyöntekijöiden kesken Hämeenlinnaan Koulutuskuntayhtymä Tavastialle pitämään hankkeen työpajaa.
Työpajassa käytiin läpi, mitä kaikkea vielä on tehtävää ennen syksyn loppuseminaaria. Vaikka aikaa onkin vielä puolisen vuotta, kaikki olemme tietoisia, että aika menee kuitenkin kuin siivillä.
Toukokuussa on tulossa vielä yksi Teknologiailtapäivä, jonka teemaksi sovittiin tässä työpajassa tekoäly. Ajankohtaisena aiheena tekoäly vaikuttaa myös hybridiopiskeluun ja -työskentelyyn. Toukokuun teknologiailtapäivän jälkeen olemme varmasti astetta viisaampia aiheesta.
Työskentelyn ohessa pääsimme testaamaan Tavastialle juuri tulleita Realwear Navigator 500 -älylaseja. Laseilla pystyy ottamaan kuvia sekä kuvaamaan videolle toimintaansa helposti äänikomennoilla. Saamme varmaankin kuulla lisää lasien toiminnasta, kunhan Tavastialla on niitä ehditty testata tositoimissa.
Blogista löytyvät mm. kirjoitukset, infograafit ja esitykset, joita HAMKin hanketyöntekijät ovat tuottaneet tähän hankkeeseen. Tuotokset löytyvät myös hajautetusti näiltä verkkosivuilta.
Eeva Niemelä kirjoitti helmikuussa HAMKin blogiin gimbaalin käytöstä.
”Vuoden 2022 aikana LeaD+ -asiantuntijaverkosto kokoontui hybridisti useilla eri Hämeen ammattikorkeakoulun kampuksilla. Verkostoon kuuluvat LeaD-ydintiimin asiantuntijoiden lisäksi koulutus- ja tutkimusyksiköiden digitukihenkilöt ja digipedamentorit. Osana tapaamisia päästiin tutustumaan monipuolisiin kampusalueisiin opastettujen kävelykierrosten merkeissä. Tavoitteena oli tarjota mahdollisimman yhdenvertainen osallistumiskokemus paikan päällä ja etänä sekä jälkikäteen tapaamisen materiaaleihin tutustuville. Mainio apu kierroksia kuvatessa olikin puhelimeen liitettävä gimbaali, jonka käyttöä testasimme Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hankkeen puitteissa.”
Artikkelissa käydään läpi
Mikä on gimbaali ja miksi siitä on hyötyä?
Kokemuksia kierroksista ja useita käyttötapoja
Mitä kampuskierroksista opittiin – vinkkilista gimbaalin käyttöön verkkotapahtumissa
Hankkeen toimijat Merja Saarela & Eeva Niemelä HAMK:ista pitävät ITK-konferenssiin liittyvän webinaarin tiistaina 11.4. klo 14-15. Heidän aiheensa on Vuorovaikutuksen rikastamisen ja digipedagogisen monipuolistamisen keinoja HyFlex -toteutuksiin.
HyFlex-toteutus on opiskelijalähtöisestä näkökulmasta pedagogisesti muotoiltu multimodaalinen oppimiskokemus. Oppimistavoitteisiin pääsemiseksi opiskelijalle mahdollistetaan joustava osallistuminen erilaisten toteutusten ja hybridien oppimistapahtumien välillä.
Hybridit vaihtoehdot voivat muodostua osallistumisesta oppimistapahtumaan fyysisesti läsnä, samanaikaisesti etänä läsnä tai eriaikaisesti verkossa. Opiskelija valitsee tarjolla olevista vaihtoehdoista oppimisstrategisten mieltymystensä ja/tai elämäntilanteeseensa pohjalta parhaiten soveltuvat ratkaisut.
Joustavalla lähestymistavalla tuetaan opiskelijan oppimisstrategisia valintoja, autonomiaa ja oppimiseen sitoutumista. Myös oppimisympäristön joustavat ratkaisut ja tarkoituksenmukaisesti valittu teknologia-avusteisuus tukevat oppimista. HyFlex-toteutuksin moninaiset opiskelijat saavat paremmat valmiudet vastuunottamiseen oppimisestaan ja osaamisen kehittämisestään. Tietoinen valintojen tekeminen vahvistaa ymmärrystä omista oppimisstrategioista ja vahvuuksista.
Webinaarissa esitellään erilaisia Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hankkeen piloteissa testattuja vuorovaikutuksen rikastamiskeinoja ja digipedagogisen monipuolistamisen keinoja, joilla HyFlex-toteutuksissa oppimistapahtumien yhdenmukaisuutta voidaan monipuolisesti edistää, etätiimien vuorovaikutusta vahvistaa ja opetuksen joustavuutta teknisesti tukea. Ratkaisut ovat osa hankkeessa koottuja hyviä käytänteitä, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi hybridiopetuksen ja henkilöstön hybridiosaamisen kehittämisessä.
Mikä: ITK-webinaari Milloin: tiistaina 11.4.2023 klo 14-15 Missä: verkossa Kenelle: kaikille avoin
Mirlinda Kosova-Alija kirjoitti HAMK Unlimited -blogiin 26.1.2023 tekstin aiheesta ”Hyvin suunniteltu hybridiopetus oikeanlaisine tiloineen palvelee opiskelijoita”.
”Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) pilotoitiin syksyllä 2022 uutta hybridiopetustilaa ja joustavaa hybridiopetusta. Hybridiopetus tarkoittaa lähi- ja etäopetuksen erilaista yhdistelyä, jossa tavoitteena muodostaa yhtenäisen ryhmän ja kokemuksen riippumatta siitä, osallistuuko opiskelija etänä vai paikan päällä. Kokeiluun olivat tyytyväisiä niin opiskelijat kuin opettaja.
Opiskelijoille hybriditoteutus mahdollisti osallistumisen joko läsnä tai verkossa oman valinnan mukaan. Opiskelijoilla oli saatavilla tulevien tuntien sisällöt hyvissä ajoin, joten he pystyivät suunnittelemaan opiskelunsa tarkoituksenmukaisesti. Kiitosta saivat opetuksen joustavuuden lisäksi opetuksen laatu ja opiskelutulokset.
Opettajalta hybriditoteutus edellytti hyvää etukäteissuunnittelua ja valmistelua, oikeanlaisia teknologiaratkaisuja sekä sellaisia pedagogisia menetelmiä, jotka tukivat opiskelijoiden yhteistyötä sekä luokassa että verkossa. Onnistuneen hybridiopetuksen mahdollistivat myös toimivat tila- ja teknologiaratkaisut.”
HyFlex toteutus on opiskelijalähtöisestä näkökulmasta pedagogisesti muotoiltu multimodaalinen oppimiskokemus. Oppimistavoitteisiin pääsemiseksi opiskelijalle mahdollistetaan joustava osallistuminen erilaisten toteutusten ja hybridien oppimistapahtumien välillä. Hybridit vaihtoehdot voivat muodostua osallistumisesta oppimistapahtumaan fyysisesti läsnä, samanaikaisesti etänä läsnä tai eriaikaisesti verkossa.
Esittelemme erilaisia piloteissa testattuja vuorovaikutuksen rikastamiskeinoja ja digipedagogisen monipuolistamisen keinoja, joilla HyFlex -toteutuksissa oppimistapahtumien yhdenmukaisuutta voidaan monipuolisesti edistää, etätiimien vuorovaikutusta vahvistaa ja opetuksen joustavuutta teknisesti tukea.
Milloin: Posteri on esillä koko ITK-konferenssin ajan. Posteriesittelijät on tavattavissa torstaina klo 13.30-14.30 ja perjantaina klo 10.30 – 11.30.
Kohderyhmä: Ammattikorkeakoulujen opettajat
Posterimme esittelee hybridiopetuksen ja -työskentelyn ”työkalupakkia”, joka kattaa mm. pedagogiset valinnat, tekniset ratkaisut sekä osaamiset saavutettavien hybriditilantaiden onnistumiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään mm. läsnäolon tunteen vahvistamiseen sekä toimivan vuorovaikutuksen luomiseen.
Työkalupakin sisältöä on testattu ammatillisen koulutuksen sekä ammattikokeakoulun piloteissa todellisten käyttäjien kanssa. Työkalupakki on koostettu piloteista saatujen kokemusten sekä niissä opittujen hyvien käytänteiden perusteella.
Työkalupakin materiaaleja voi hyödyntää oman hybriditilanteiden suunnitteluun sekä kehittämiseen.
HAMKissa on tehty taulukko hybriditapaamisen suunnittelua varten.
”Vuorovaikutteisen ja yhdenvertaisen hybriditilanteen onnistumisen varmistamiseksi suunnittele eri ryhmien toiminta etukäteen. Voit käyttää apuna helposti silmäiltävää taulukkoa, joka etenee aiheittain ja eri osallistumistapojen toiminta on näkyvissä. Voit myös halutessasi lisätä yhden sarakkeen, johon kokoat tarvittavat työkalut.”
HAMKin Jaana Kullaslahti, Eeva Niemelä ja Tarjaleena Tuukkanen ovat koonneet lukuvinkkejä hankkeen aiheeseen liittyen.
”HAMKin kaupunkikampuksilla (Hämeenlinna, Riihimäki, Forssa ja Valkeakoski) avattiin elokuussa 2022 hybridiopetustilat. Kokosimme Hybridiopetuksen ja -työskentelyn tavat ja taidot –hankkeessa opettajien tueksi lukuvinkkejä hybridiopetuksen kirjallisuudesta. Näistä teoksista saat tietoa hybridiopetuksen muotoilusta ja käytännön toteutuksista. Saat myös käytännön vinkkejä hybridityöskentelyn vuorovaikutuksen monipuolistamiseen, läsnäolon kokemuksen lisäämiseen, oppimisen rikastamiseen ja UDL-viitekehyksen soveltamiseen.”
Pandemia ja pandemian jälkeinen opintoihin paluu on ravistellut korkeakouluopetusta ja pakottanut kehittämään toteutusvaihtoehtojen joustavuutta. Ajasta ja paikasta riippumattoman joustavan opiskelun ja työskentelykulttuurin uusi murros on Razzettin (2022) mukaan väistämätöntä. Tarve joustaville työskentely- ja oppimismahdollisuuksille on kasvanut rajusti. Hybridisti työskentelyn aito mahdollistaminen edellyttää määrätietoista kulttuurin uudelleen muotoilua, uudenlaisesta ajattelutapaa suhteessa työskentelynormeihin, kontrollointiin ja joustavuuteen. Opiskelun, työelämän ja muun elämän välinen toisiinsa integroituminen on peruuttamatonta. Opiskelijoiden erilaisuuden ja erilaisten elämäntilanteiden huomioimisella koulutustarjonnan suunnittelussa, ja hybridien toteutusvaihtoehtojen käyttäjälähtöisellä muotoilulla luodaan perustaa opiskelijoiden yhdenvertaisille ja onnistuneille oppimiskokemuksille.
Koulutuksessa on viimeisten vuosien aikana kokeiltu ja kehitetty erilaisia joustavia opetuksen ja työskentelyn malleja. Käytännössä on yhdistetty toimintatapoja tai ominaisuuksia, jotka aiemmin eivät ole kuuluneet yhteen. Tällaisia toteutuksia kutsumme hybriditoteutuksiksi. Opiskeluryhmä on samanaikaisesti sekä fyysisesti että etänä läsnä. Vakiintuneessa monimuotototeutuksessa sen sijaan opiskeluryhmän lähi- ja etäjaksot vuorottelevat. Hybrid Flexible (HyFlex) toteutuksessa opiskelija voi joustavasti valita, esimerkiksi viikoittain tai teemoittain, osallistuuko hän opetukseen samanaikaisesti fyysisesti tai etänä läsnä vai eriaikaisesti etänä (Beatty 2019).
Joustavampien toteutusten yhteinen kehittämistyö on nostanut esiin sekä vahvuuksia että haasteita. Vahvuuksina on raportoitu joustavuus, jossa yhdistyy eri toteutusmuotojen hyvät puolet ja opiskelijan mahdollisuudet valita. Joustavat valinnan mahdollisuudet vähentävät keskeyttämisiä ja tukevat opintojen jatkumista myös muuttuvissa elämäntilanteissa. Oppimistuloksissa ei ole todettu eroja eri toteutusmuotojen välillä. Joustavuus on sen sijaan rikastanut oppimismahdollisuuksia ja laajentanut hyödynnettävissä olevia avoimia oppimisympäristöjä sekä mahdollistanut ulkopuolisten asiantuntijoiden opetukseen osallistumisen.
Joustavien ja yhdenvertaisten toteutusten suunnittelun tueksi on kehitetty erilaisia tukimuotoja, kuten hybridiopetuksen digipedagogiset työpajat, teknisesti saavutettavat oppimisalustat, avustavan teknologian ratkaisut, videoiden tekstityspalvelut. Kehittämistyö vaatii pitkäjänteistä yhteissuunnittelua ja paljon ennakkovalmistelua. Muutostarpeet realisoituvat pedagogisissa muotoiluratkaisuissa, teknologian käyttöönotossa ja tilaratkaisuissa. Osa opettajista kokee olevansa valmis uudenlaiseen orkestrointiin, mutta toisia tällaiset toteutukset kuormittavat. Haasteiksi HyFlex-toteutuksissa on todettu opiskelijoiden yhdenvertaisen oppimiskokemuksen suunnittelu, osallistavan vuorovaikutuksen mahdollistaminen, sosio-emotionaalisen yhteenkuuluvuuden ja läsnäolon kokemuksen tuottaminen. HyFlex-toteutuksissa, joiden muotoilussa hyödynnetään Universal Design for Learning (UDL) -periaatteita, joustavuus ja mahdollisuus valintojen tekemiseen sisältävät yhdenvertaiseen oppimiseen sitoutumista (Engagement), sisällön ymmärtämistä ja vuorovaikutukseen osallistumista (Representation) sekä osaamisen ilmaisemista (Action and expression) vahvistavia tekijöitä (About Universal Design for Learning).
Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hankkeessa keskitymme HyFlex-toteutuksissa tarvittavan digipedagogisen osaamisen kehittämiseen. HAMK:ssa keskeiset kehittämiskohteet ovat 1) vuorovaikutuksen monipuolistaminen, 2) läsnäolon kokemuksen lisääminen, 3) oppimisen rikastaminen, 4) UDL-viitekehyksen soveltaminen ja 5) kierrättäminen. Kehittämiskohteisiin tuotamme iteroituja ratkaisuja pilotoimalla HyFlex-toteutusten muotoilua hybridikoulutuksen test bedeissä. Sovellamme muotoiluun mm. Razzettin (2022) jäsentämiä hybridikulttuurin kehittämisperiaatteita sekä joustavia hybridityöskentelyn muotoja, jotka on jäsennetty itsenäisen (Me Time) vs. yhdessä (We Time) työskentelyn ulottuvuuden, ja syvätyöskentelyn (Deep Work) vs. pinnallisen työskentelyn (Shallow Work) ulottuvuuden kautta.
Toteutamme ITK-päivien yhteydessä aiheestamme webinaarin 27.9.2022 klo 14-15 ja osallistavan toimintasession 6.10.2022 klo 12.45-14.00, Aulangolla salissa 35. Toimintasessiossa tarkastellaan, millaisina HyFlex-mallilla suunnitellun opetuksen haasteet näyttäytyvät opiskelijan ja opettajan näkökulmista. Alustamme UDL-viitekehyksen tarjoamista ratkaisuista ja osallistamme myös kuulijat jakamaan testattuja hyviä joustavan opetuksen käytänteitä.
#HOThybridi 