Avainsana-arkisto: hybridiopetus

Ammatin oppiminen hybridikoulutuksena työpaikalla

Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö on mahdollistanut yksilölliset polut jo vuodesta 2018. Lain mukaan jopa koko ammatillinen tutkinto on mahdollista oppia työpaikalla työtehtävien ohessa. Siitä huolimatta iso osa opetuksesta tapahtuu edelleen ammatillisissa oppilaitoksissa, joiden on muutosten pyörteissä ollut helpompi säätää omissa tiloissa tapahtuvaa koulutusta kuin tutkia syvällisesti teknologian tuomia mahdollisuuksia työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteuttamiseksi virtaviivaisesti.

Toki digitaalisuutta on hyödynnetty jo yksilöllisten polkujen seurannassa ja opiskelijoiden ohjaamisessa. Tavastiassa yleistyy koko ajan Moodlen etenemisen seurannan palkiston käyttö sekä teoriatehtävien että käytännön työn harjaannuttamisen edistymisen seurannassa. Viimeistään koronavuodet saivat kaikki oppimaan Teams-ohjauspuheluiden ja -keskustelun käytön.

Hybridiopetuksen taidot ja tavat -hankkeessamme meillä on viimein aikaa täysin uuden pedagogisen ratkaisun rakentamiseen. Olemme kehittämässä mallia, jossa opettaja käy työpaikalla ainoastaan 3-4 kk välein, ja opiskelija hankkii osaamista oppilaitoksen tiloissa vain niissä henkilökohtaistetuissa sisällöissä, joita ei ole mahdollista viedä hänen työpaikalleen. Uutena tärkeänä osana näemme työpaikkaohjaajan kouluttamisen ohjaus- ja vuorovaikutustaitojen lisäksi uuden teknologian hyödyntämiseen sekä työpaikkakohtaisen sopimisen siitä, milloin ja miten opiskelija osallistuu oppilaitoksen järjestämään hybridikoulutukseen omalta työpaikaltaan.

Hybriditoteutusten aikana syntyy myös YouTube-kanavalle kirjasto tutkinnon perusteen mukaisista sisällöistä entistä itsenäisemmän osaamisen hankkimisen mahdollistamiseksi. Mallina on Pintakillassa aiemmin hankituilla laitteilla tehdyt käytännön taitojen opettamisen stream-tallenteet, joita uudestaan tehdessä pyritään tiivistämään asiat mahdollisimman lyhyiksi videoiksi. Tässä Pintakillan työsalissa kattokameralla kuvattu autokorikorjaukseen liittyvä opetusvideo:

Tässä hankkeessa on tarkoitus sekä tiivistää että testata salkkumallia, jonka avulla myös käytännön työn koulutus saadaan striimattua ja tallennettua työpaikoilta.

Pidimme ensimmäisen työpaikalta striimatun opetuksen webinaarin aiheesta toukokuussa 2022. Työsalissa tarkasti sijoiteltuun kattokameraan verrattuna työpaikalla järjestelyt ovatkin vaativampia. Laaja katsojakuntamme pääsi kokemaan, mikä kaikki pitää huomioida, kun tässä demossa yksi sun toinen asia meni toisin kuin suunnitelmassa.

  1. Internet-yhteys toimi lähes koko ajan, vaikka se oli jännittänyt meitä eniten. Ennen suuria suunnitelmia on hyvä varmistaa yrityksen tiloissa parhaiten toimiva operaattori ja käyttää sen palveluita.
  2. Työpaikan työympäristö oli meluisa. Jotta kouluttajat kuulisivat myös etäosallistujien puheen, heillä pitäisi olla todennäköisesti vastamelukuulokkeet ääniyhteydellä. Vähemmän meluisissa ympäristöissä saattaisi riittää korvanappi. Jos tämä ei ole mahdollista, etäosallistujien kommentit ja kysymykset pitäisi käsikirjoittaa katsottavaksi chatista sopivin väliajoin.
  3. Kameran sijoittelu oli haastavaa: Osa koulutussisällöstä jäi pylvään taakse.
  4. Kattokameraan verrattuna omilla jaloilla seisovan kameran kuvasta näki vähemmän työnopastajan kädenliikkeitä.
  5. Koska tältä työpaikalta ei ollut striimattu aiemmin, varoaluetta ei ollut ilmaistu opiskelijoille – ja muille kouluttajille – riittävän tarkasti, joten hyvin helposti joku seisoi edessä estäen näkymän. Otamme jatkossa toisen kuvakulman kouluttajan GoPro-kameralle.
  6. Ja se klassinen: Molempien kouluttajien kaulassa roikkuvat mikit olivat toimineet soundchekissä, mutta toinen niistä ei toiminut käytännön tilanteessa. Tämä tosin saattoi olla osin hyväkin asia, koska kouluttajat eivät meluisassa ympäristössä kuulleet toisiaan ja olisivat siten saattaneet puhua toistensa päälle.
  7. Kameran suojaamiseksi roiskeilta matkaopettajan olisi hyvä olla omilla jaloilla seisova läpinäkyvä seinämä, joka kuitenkaan ei heijasta valoa tai taita kameran linssille vääristyvää kuvaa.

Yleisesti ottaen kovin pitkiä videoita / striimejä toisten suorituksista on puuduttavaa katsella, jos ei itse saman tien pääse kokeilemaan omaa suoritusta. Tässä kohtaa työpaikkaohjaajan rooli ja hänen rauhalliset opastajan taitonsa nousevat jälleen suureen rooliin.

Tässä vielä käytännön työn opetuksen striimauksen järjestelyistä ennen – aikana – jälkeen palvelupolun tämänhetkinen versio. Virallinen julkistetaan ensi lukuvuoden opeilla tuunattuna.

Ruudunkaappaus Miro-työtilasta. Keltaisia ja valkoisia kirjoitettuja muistilappuja vihreällä, oranssilla ja mustalla taustalla.

Suurin haaste lienee kulttuurin muuttaminen ja opiskelijoiden aktiivisen osallistumisen varmistelun keinojen keksiminen. Tekniset ratkaisut kyllä saadaan järjestymään siinä sivussa.

Kirjoittajana kehittämiskoordinaattori Anu Konkarikoski Ammattiopisto Tavastiasta. Kirjoitus perustuu yhdessä tehtävään kehittämiseen yrityskoulutusyksikön kouluttajien Jari Välkkysen, Tanja Törnqvistin ja Petri Pohjolan kanssa.

Hybridisti hybridiopetuksesta ja -työtavoista

Maanantaina 11.4.2022 eOppimiskeskuksen, Tavastian ja HAMKin edustajat kokoontuivat työpajaan keskustelemaan HOT -hankkeesta. Työpaja järjestettiin asiaan kuuluvasti hybridimallilla: osallistujia oli paikan päällä Hämeenlinnassa ja muutama osallistui etänä Zoom-palvelun kautta. Työpajassa hyödynnettiin Miro-alustaa ja pienryhmäkeskusteluita.

Kuvakaappaus HOT-suunnittelupalaverin muistiinpanoista Miro-työtilassa.
Miro-alustalle oli helppo heitellä ideoita.

Hybridityöskentely on käytössä monessa eri opetus- ja työtilanteessa, ja siitä nousi paljon erilaisia huomioita ja kokemuksia. Keskusteluissa käytiin läpi muun muassa vuorovaikutuksen, moniosaamisen, oman ajankäytön ja teknologian merkityksiä hybridimallin toteutumisessa. Myös sattuman mahdollisuuden vähentyminen, digivihreys ja kestävä kehitys vilahtivat puheenvuoroissa.

Esiin nousi myös muistutus siitä, että kaikki työt eivät taivu hybridimalliin. Esimerkiksi HAMKin Mustialan toimipisteen lehmät on lypsettävä, vaikka vahva etäopetussuositus olisikin voimassa. Jotta hybridimahdollisuus voidaan tarjota työskentelyssä ja opiskelussa, tarvitaan ihmisiä hoitamaan hybridimallin lähiominaisuudet.

Yhteistä keskustelua olisi riittänyt pidemmäksikin aikaa, joten aihe oli selvästi kaikkia osallistujia lähellä ja omakohtaista kokemusta löytyy.

Paikalla läsnäolleet pääsivät tutustumaan Ammattiopisto Tavastian pintakäsittelyosaston hybridiopetuksen työkaluihin. Tavastian striimilaitteisto oli vaikuttava: katossa olevalla kameralla sai hämmästyttävän tarkkaan kuvaa ja pystyi seuraamaan opiskelijoiden työskentelyä helposti. Kierrokseen kuului myös ruiskumaalisimulaattorin testaaminen. Simulaattorin avulla maalausta voi harjoitella ilman kalliiden maalien tuhlaamista. Tuli todettua, että osa porukasta oli luontaisia ruiskumaalareita ja toiset tarvitsevat ehkä vielä toisenkin harjoituskerran.

Nainen ruiskumaalisimulaattorin vr-lasit päässä ja ohjaimet kädessä. Taustalla tietokoneen näyttö, jossa vr-todellisuuden näkymä näkyy muille.
Ruiskumaalisimulaattorin testailua

Loppupäivästä keskityttiin tulevaisuuden ja viestinnän suunnitteluun. Hankkeen aikajanalle piirtyi määräaikojen ja webinaarien ajankohtia. Aikajanan hahmottamisella pystytään ennakoimaan muun muassa tarvittavien kilpailutusten tekoa sekä materiaalien valmistumisaikatauluja.

Tämän työpajan hedelmillä on hyvä edistää Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hankkeen valmistumista.

Hybridi on kaikkialla – mitä se tarkoittaakaan opetuksessa?

Viime aikoina hybridi-sana on tullut vastaan yhä useammin. Puhutaan hybridiautoista, hybridityöstä, hybridivaikuttamisesta, hybridikokouksista ja varmasti monesta muusta hybridi-alkuisesta asiasta, josta en ole vielä kuullutkaan. Selkeä muotisana siis, joten se on löytänyt tiensä myös opetuksen pariin. Puhutaan paljon hybridiopetuksesta ja hybrideistä opetustoteutuksista, mutta mitä hybridi oikeasti opetuksessa tarkoittaa?

Jouduin kaivamaan sanakirjasta määritelmän sanalle hybridi ja luin, että se tarkoittaa yhden tai useamman asian risteymää tai sekoitusta. Suomalaisessa opetuksessa hybridiin näyttäisi liittyvän melko yleisen käsityksen mukaan kontaktiopetus ja jokin etä-/digiulottuvuus. Suomessa hybridiopetustilanteella käsitetään melko yleisesti samanaikaisopetusta, jossa osa oppilaista on läsnä ja osa mukana verkon välityksellä.

Tällaisia samanaikaisopetuksen hybridimuotoja voivat olla esimerkiksi:

Luento-opetus
Opettajavetoisessa opetustilanteessa opettaja käy läpi sisältöjä vahvistaen tietoperustaa, näyttää mediaa tietokoneella ja fasilitoi keskustelua aiheesta. Tilanteessa vuorovaikutus lähi- ja etäosallistujien välillä on vähäistä ja opettaja rytmittää keskustelua. Keskustelua saattaa kuitenkin syntyä chatissa myös fasilitoidun keskustelun ulkopuolella.

Osaamisen näyttäminen
Usein opintojakson lopussa toteutettava tilaisuus, jossa opiskelijat esittelevät opintoon liittyvän projektin tai tiimityön tulokset. → esitys tietokoneelta

Vierailevat asiantuntijat ja työelämäedustajat
Vierailevan osallistujan tuominen tunnille verkon välityksellä.

Työpajatyöskentely
Opettaja alustaa ryhmätyön aiheen, fasilitoi ryhmätyöskentelyä ja lopuksi vetää työpajan tulokset yhteen. Opiskelijat saattavat esitellä ryhmätyön tuloksia työpajan aikana. Pienryhmän voi muodostaa kahdella tapaa: etänä osallistuvat opiskelijat muodostavat oman ryhmän / omat ryhmät tai paikalla olevat opiskelijat käyttävät läppäreitä ja ottavat etäopiskelijat mukaan pienryhmiin.

Hands On / Käytännön harjoittelu / Simulaatiot
Opettaja demonstroi työtavan tai prosessin tai esittelee muuten tunnin aiheen, jonka jälkeen opiskelijat harjoittelevat itsenäisesti, opettajan tukemana. → esitys tietokoneelta

Samanaikaisopetus hybridisti toteutettuna vaatii opettajalta vahvaa tuntemusta teknisistä ratkaisuista ja korkeaa teknisen minäpystyvyyden tunnetta. Tekniikoita ja teknologioita ei tarvitse olla paljoa käytössä, mutta ne joita käyttää on hyvä tuntea läpikotaisin, jotta pystyy reagoimaan muuttuviin opetustilanteisiin ja mahdollisiin haasteisiin. Samanaikaisuus vaatii opettajalta / ohjaajalta myös vahvaa pedagogista suunnittelua (esim. tavoitteiden näkyväksi tekemistä, osallistumistilanteiden ja -kohtien suunnittelua, oppimistilanteen rytmitystä ja tauotusta, hyvää ohjeistusta).

Samanaikaisopetus voi tuntua opettajasta ja oppijasta kuormittavalta, koska huomio hajaantuu moneen eri kohteeseen, kuten asian opettamiseen tai oppimiseen, materiaalin jakamiseen ja siihen perehtymiseen, ohjeistamiseen ja ohjeiden sisäistämiseen, chatin seuraamiseen ja vuorovaikutukseen etänä ja läsnä.

Ratkaisuksi opettajan näkökulmasta on esitetty pariopettajuutta ja jaettua vastuuta, jolloin toinen opettaja ohjaa etäilijät ja toinen lähioppijat, toinen opettamisen ja toinen tekniikan. Vastuunjakomalleja voi olla varmasti muitakin.

Samanaikaisopetus on kuitenkin vain yksi hybriopetuksen malli. Hybridiopetuksen kontekstissa puhutaan myös rikastetun verkko-oppimisen käsitteestä, monimuoto-opiskelusta, joustavista oppimispoluista, monipaikkaisista oppimismahdollisuuksista, jne.

Kokonaisuudessaan vaikuttaa siltä, että hybridiopetuksen ja hybridisti järjestettävien oppimistilantilanteiden saralla on vielä paljon selvitettävää niin hybridiopetuksen toteuttamisen mallien, opetuksen suunnittelun, hyvien käytänteiden, pedagogiseen soveltamisen ja teknisten valintojenkin osalta. Oman mausteensa soppaan tuovat uudet teknologiat, jotka mahdollistavat virtuaaliset, 3D-maailmaan nojaavat immersiiviset oppimiskokemukset.

Tässä hankkeessa olemme onnekkaita, kun saamme lähteä tutkimaan, kehittämään ja jalostamaan hybrideitä oppimisen ja työskentelyn tapoja. Kertyneet opit ja havainnot kokoamme avoimeen koulutuspakkiin. Koulutuspakin sisällöissä huomioimme mm. koulutuksen tulevaisuuden trendit, opetuksen saavutettavuuden, laadukkaan hybriditoteutuksen osaamisen lähtökohdat, oppimis- ja opetusprosessin suunnittelun, pedagogiset ratkaisut, vuorovaikutteisuuden ja yhteisöllisyyden tukemisen sekä käytännön toteutuksen ja siihen liittyvät tekniset valinnat. Tavoitteemme on kehittää hyviä käytänteitä ja testattuja ratkaisuja hybridiopetuksen sekä hybridityöskentelyn tarpeisiin.

Teksti: Piia Keihäs, Suomen eOppimiskeskus ry


Tutustu myös näihin