Viime vuosien pandemia muutti ikiaikaisia kouluttautumiseen liittyviä toimintamalleja pysyvästi hybriditoteutuksia suosivaan suuntaan. Koulutuksiin osallistujat oppivat koronan aikaan, että pienessäkään flunssassa ei tulla kouluun, mutta silti ei tarvitse jäädä kokonaan paitsi opetuksesta. 

Pitämissäni koulutuspäivissä tietokone on joka tapauksessa käytössä, ja kokousmikrofoni kulkee aina mukana repussa. Olisi hyvin ylimielistä olla avaamatta Teams-yhteys  kotisohvan suuntaan. Tämä taas herättää opiskelijoissa halun etäillä muistakin syistä. Sitten iskeekin vähän kunnianhimoisempi ajatus: Mitä teknistä välineistöä ja osaamista sekä pedagogista suunnittelua päivä vaatisi, jos etäosallistujien oppimista haluaisi vielä tehostaa? Tässä kirjoituksessa analysoin maaliskuussa 2023 toteuttamani hybridipäivän taustat ja kulun sekä käytän HAMK:n mainiota suunnittelutaulukkoa Hybriditapaamisen suunnittelu – Digipedaohjeet (hamk.fi).

Taustatietoa

Vastaan Ammattiopisto Tavastiassa Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon pakollisesta tutkinnon osasta Proaktiivinen kehittäminen. Valinnaisista tutkinnon osista vastaa kaksi muuta lehtoria. Olen kehittänyt sivutoimisesti asiaan liittyvää koulutusta heti tutkinnon tultua käyttöön v. 2017. 

Opiskelijat ovat työssäkäyviä aikuisia, joilla on paljon työ- ja elämänkokemusta. Kaikki ovat jo aiemmin kehittäneet monenlaisia asioita, ja muodollisen koulutuksen tehtävänä on sekä tuoda olemassa oleva osaaminen esiin että täydentää sitä tarvittavin osin.

Lähipäiviä koko tutkinnossa on on kymmenkunta 3-4 viikon välein.Tämän lisäksi on tarjolla oman kehittämisprojektin ohjausta useita kertoja opintojen aikana. Valintahaastattelussa varmistamme, että opiskelijalla on mahdollista tehdä näyttö todellisessa työelämän tai vapaa-ajan yhteisön kehittämisprojektissa. 

Vuosien varrella hioutuneen järjestyksen mukaisesti ensimmäisinä lähipäivinä opiskelijat ottavat haltuun palvelumuotoilua, sitten tuotteistamista, innovointia ja/tai brändin rakentamista. Itse tapaan opiskelijat vasta opintojen loppumetreillä, jolloin varmistetaan kokonaisuuden hallinta. Tutkinnon osissa on paljon päällekkäisyyksiä, joita emme tietenkään kouluta moneen kertaan: pidän vain kaksi lähipäivää 90 osaamispisteen tutkinnon osaan. 

Vaikka olen kokenut etäyhteyksien käyttäjä, olen viime aikoihin saakka suositellut vahvasti tulemaan paikan päälle lähipäiviin saamaan kaiken irti toiminnallisista pienryhmätehtävistä. Nyt teknologia alkaa olla niin helppokäyttöistä, että koen itse pystyväni osallistamaan sekä lähi- että etäosallistujat. 

Hybriditoteutus on tarpeen juuri niistä syistä, joiden vuoksi hybridikoulutusta yleisestikin kehitetään: 

• Ihmisten kynnys tulla paikan päälle pienessä flunssassa on noussut, ja tuntuisi äärimmäisen tylyltä sanoa, että lähipäivään ei voisi tulla kuulolle kotisohvalta, vaan joutuu jättämään tilaisuuden väliin.
• Aikuisilla työssäkäyvillä opiskelijoilla on toisinaan välttämättömiä läsnäoloa vaativia kokouksia työpaikalla kesken lähipäivän.
• Monenlaiset elämäntilanteet lisäävät tarvetta joustavalle tavalle opiskella.
• Koulutusta halutaan tarjota isolle maantieteelliselle alueelle, mutta ei haluta siirtyä kokonaan verkko-opetukseen. Pelkän luento-opetuksen vuoksi tuntuisi järjettömältä ajattaa ihmisiä paikan päälle. Pienryhmätyöskentelyyn verkon työkalut ovat jo varsin hyvät, vaikka osa opiskelijoista kokeekin live-tilanteen antavan paljon hyödyllisempää oppia. 

Valinnanvapauden puolesta puhuu se, että opiskelijamme ovat motivoituneita kehittymään ja saamaan koulutuksen tukea siihen. He itsekin tietävät kuormittuvansa keskittymisen puutteesta ja mahdollisesta monen asian tekemisestä yhtä aikaa. Moni myös tietää, että he hyötyvät paikan päälle tulemisesta etäilyä enemmän. Huomattavasti hankalampaa laadukas hybriditoteutus olisi, jos opiskelijat olisi määrätty koulutukseen. Tällöin valinnanvapautta saatettaisiin käyttää enemmän lintsaamiseen tai juuri ja juuri riman yli menemiseen. Näin käy myös silloin, kun elämäntilanne on kuormittava tai kaikenlaista kiinnostavaa tekemistä on tullut haalittua yli omien voimavarojen – tuttu tilanne monelle tämäkin.

Hybridipäivän suunnittelu ja testaus

Oma oppimiskäsitykseni ohjaa pedagogista suunnittelua siihen suuntaan, että pyrin tiivistämään luento-osuudet todella pieniksi johdannoiksi ja aktivoimaan opiskelijat itse käsittelemään opittavaa asiaa. Kun lähipäivien yhteistä aikaa muiden opiskelijoiden kanssa on koulutuksen aikana hyvin niukasti, haluan aktivoida opiskelijat vuorovaikuttamaan keskenään ja kuulemaan toistensa ajatuksia. Itsenäiset tehtävät jätän välitehtäviksi, vaikka vuorovaikutus muiden kanssa seitsemän tunnin lähipäivän ajan voi olla osalle kuormittavaa. Opiskelijaryhmä tulee päiviini valmiiksi toisensa tuntevana, joten esittäytymiskierros on lähinnä itseäni varten, enkä varaa aikaa varsinaiseen ryhmäyttämiseen.

Ryhmätyö projekti vs. tutkinnon kriteerit eli “Liplappus-ryhmätyö”

Ensimmäisenä päivistäni koitetaan saada kullekin selvyys, mitä osaamisia vielä pitää tutkinnon läpäisyä varten hankkia. Tässä käytän apuna v. 2017 itseäni ja silloisia opiskelijoita varten tekemiäni värillisiä kortteja, joissa jokainen ammattitaitovaatimus ja sen hyväksytyn suorituksen kriteerit ovat aina yhdellä värillä.

Ensimmäinen tehtävä on järjestää 2-3 hengen ryhmissä kortit projektin aikajanalle. Etäosallistujille olen luonut Miro-version kopioimalla korttipohjista tekstit taannoin valitsemieni värien mukaisille lappusille. Huokasin helpotuksesta, kun Miron perusvärit osoittautuivat yhteneväisiksi taannoin valitsemieni paperien värien kanssa.

Ensimmäisen pilotin jälkeen lisäsin Miron Master-pohjaani vielä ohjetekstin, koska linjoilla olevat ovat usein yhden näytön varassa, eivätkä katso samaan aikaan Miroa ja päivän dioilla olevaa ohjetekstiä, jolloin pelkkä linjojen kautta kuunneltu ohjeistus voi jäädä epäselväksi.

Ryhmätyöskentelyn ajaksi vaimennan linjoilla työskentelevien äänen tosi hiljaiselle, jotta se ei täytä luokan äänimaailmaa. Tämän haittapuolena linjoilla työskentelevien voi toistaiseksi olla hieman vaikea saada kiinnitettyä minun huomiotani, kun olen syventynyt luokassa tehtävän työn ohjaamiseen. Toki käyn välillä heidänkin luonaan, mutta vaikkapa taskussa värähtelevä puhelin voisi toimia hyvänä opettajan kutsuvälineenä etäryhmille. (Tässä kohtaa vinosti hymyileviä terveisiä kaikille heille, jotka ajattelevat ryhmätyön olevan kouluttajan vapaahetki. Todellisuudessa keskustelun kuuntelu ja siihen liittyvien tunteiden aistiminen on oiva tilaisuus päästä koulutettavien korvien väliin ja ymmärtää, mistä narusta vetää, jotta ajattelun muutos edistyy.)

Jos linjoilla olisi useampi pienryhmä, joutuisin vaimentamaan pienryhmät kaiuttimista kokonaan ja pyytämään minua paikalle esim. Teamsin chatin kautta, jota minun pitäisi myös joltakin näytöltä muistaa seurata samalla tavalla kuin luokassa olevia ja käydä vierailemassa pienryhmissä. Koen kuitenkin menettäväni aidon tilaisuuden ymmärtää opiskelijaa, kun en voi koko ajan kuulla otteita kaikkien puheesta ja spontaanisti vaihtaa kuunneltavaa tai ohjattavaa ryhmää.

Ryhmätehtävän purku on tehty perinteisesti kokoontumalla katsomaan kaikkien pöydälle asettelemaa lappujen järjestystä ja kuulemaan perusteluita valinnoille. Tässä huomioin etäosallistujat avaamalla Teamsin kännykällä, poistamalla lähtevästä videokuvasta taustatehosteet ja striimaamalla kuvaa kulloinkin selitettävästä asiasta kännykän avulla. Kuvauksen laatua voisi parantaa antamalla videostriimaus aina kulloisenkin selittäjän  tehtäväksi, jolloin kuva ehkä varmemmin olisi juuri selitettävästä asiasta. Seuraavalla kerralla taidan testata päähän sijoitettavaa RealWear-kameraa tähän tarkoitukseen. Toinen vaihtoehto olisi kuvata pöytien tuotokset ja ladata kuvat Miro-alustalle, josta ryhmät voisivat niiden tausta-ajattelua selostaa.  Etäosallistujien tehtävän purku puolestaan sujui helposti, ja muut pystyivät seuraamaan sitä luokan isolta näytöltä, vaikka itse pidänkin enemmän pöytien ympärille kokoontumisen tunnelmasta. 

Kun seuraavassa vaiheessa luokkatehtävissä on vaihe kääntää jo osattavia teemoja korteilla nurin päin ja jäljelle jäävät kortit antavat suuntaa projektin ja oppimisen viimeistelyyn, linjoilla olevat keksivät raahata puuttuvat osiot/taidot itse piirtämiinsä laatikoihin.

Tämän kerran etäosallistujat kertoivat kuormittuvansa ja oppimistaan vähentävän se, että he eivät kunnolla näe ja kuule luokassa työskenteleviä. Tähän kokouskamera voisi tuoda ainakin helpotusta.

Videon jakaminen sekä luokkaan että linjoille

Iltapäivä on varattu tulevaisuuden trendien tarkasteluun. Siinä käytän verkossa olevaa videota, jonka äänten jakaminen tuottikin ensimmäisellä kerralla pulman, kun tietokoneeni oli kytkettynä luokan näyttöön ja kaiuttimiin, eikä “Jaa sisältö / Sisällytä tietokoneen ääni”-painike ollut käytettävissä. Hätäpäissäni muistin vanhan kikan jakaa videon linkki ja pyytää käydä katsomassa video itsenäisesti. Harmitti, kun tässä ratkaisussa en voinut pysäytellä videota keskusteluja varten, mutta kävimme keskustelut etäosallistujien palattua paikalle.

HAMK:n Eeva Niemelä osasi vinkata avun seuraavia kertoja varten: Video pitää jakaa esim. omalta Teams-kokoukseen liitetyltä laitteelta, joka ei ole kytkettynä mihinkään muuhun laitteeseen: Share sound from your computer in a Teams meeting or live event – Microsoft Support

Ensimmäisen testin mukaan oma laite ei kuitenkaan voi olla puhelin, koska näytöillämme puhelimen video näkyy luokassa oleville todella pienenä.

Fläppitaulu-ryhmätyö

Iltapäivän ohjelmaan kuuluva, fläppitauluilla tehtävä PESTE-analyysi oli ainoa päivän tehtävistä, jossa luokassa olevienkin tuotokset olisi ehkä seuraavalla kerralla järkevämpi pyytää suoraan Miroon tai muulle muutenkin käytössä olevalle yhteisölliselle alustalle. Näin opiskelijoille ei mene liikaa ajatustyötä eri ohjelmistojen opetteluun, mikä vie kaistaa itse asian oppimiselta. Tämä helpottaisi etäosallistujienkin ymmärrystä tehtävänannosta ja siirtymistä teemasta toiseen.

Teknologisiin yllätyksiin varautuminen

Suurin ongelma päivän aikana oli luokan näytön katonrajassa olleen liittimen kontaktihäiriön kanssa, johon sain nopean avun IT-palveluista. Toinen ratkaisu olisi ollut pyytää luokassa olevat katsomaan diojani Teamsin kautta, jos luokan näytön ajoittaista pimenemistä ei olisi saatu ratkottua. Nykytekniikalla on aina mahdollista löytää jokin toimiva ratkaisu.

Päivän suunnittelu taulukkomuodossa

Suunnittelutaulukon kokeilu toi kaikki toteutusvaihtoehdot rinnakkain näkyville ja pakotti ottamaan kantaa kaikkiin. Näkyviin tuli erityisesti etänä eriaikaisesti -sarakkeeseen kohtia, joiden parantaminen ei olisi työlästä. Pitkä kokemus kaikenlaisista toteutuksista erikseen auttoi ajattelussa.

Aihe	Vastuuhenkilö/opettaja	Läsnä	Etänä samanaikaisesti	etänä eriaikaisesti
1 viikko ennen	Tervetuloa-viesti. Pyyntö ilmoittaa etäilystä	valmistautuminen tapaamiseen	ilmoitus opettajalle etäilystä valmistautuminen tapaamiseen	Ilmoitus opettajalle poissaolosta (sisältää usein kysymyksen korvaavista tehtävistä)
Aamulla 8.30-9	Pöytien järjestys, tarvittavat materiaalit ja välineet Teams-yhteys kokousmikrofonilla (ja -kameralla) auki.	saapuminen	Teams-linjan avaaminen äänten ja videoyhteyden toimivuuden tarkistus
Esittäytymis- ja kuulumiskierros + odotukset päivälle	Esittäytyminen + päivän ohjelman esittely Kierroksen ohjeistus Älä tee kardinaalimokaa jo tässä unohtamalla etäosallistujat vaikka live-tilanne houkuttaa mennessään!!	Esittäytyminen ja kuulumiset sekä odotukset päivälle	Esittäytyminen ja kuulumiset sekä odotukset päivälle (mielellään myös kamera, mutta flunssaisilta ei tätä vaadita)	Kuulumisten vaihto opettajan kanssa sähköpostilla tai puhelimitse
Ryhmätyö projekti vs. tutkinnon kriteerit	Ryhmätyön ohjeistus Kiireettömyyden ja dialogin painottaminen Miro-linkkien jako etäryhmille. Kokousmikrofonin vaimennus pienelle Kaikkien ryhmien huomoiminen Etäryhmien saatavilla olon varmistaminen käymällä aika ajoin kurkkaamassa ja kuuntelemassa	Kriteeri-liplappusten sisällön ihmettely ryhmässä ja jäsentely aikajärjestykseen ryhmän pöydille	Miron kriteeri-liplappusten sisällön ihmettely ryhmässä ja jäsentely aikajärjestykseen Mirossa	Tässä versiossa vielä asiasta kartalle pääseminen Moodlesta löytyvien diojen ja valokuvien kautta + palaaminen asiaan ohjauskeskustelussa. Usean eriaikaisen osallistujan tapauksessa voisi olla parin viikon aikana toteutettava 2-3 hlön itsenäinen + tois(t)en kommentointi
Purku	Ryhmät kertomaan perustelut aikajärjestyksilleen Teams-striimaus puhelimesta etäosallistujille pöydistä Etäryhmät kaikki katsovat luokan näytöltä	Oman ryhmän ajattelun kertominen muille, muiden ryhmien ajatusten peilaaminen omiin, muilta oppiminen.	Oman ryhmän ajattelun kertominen muille, muiden ryhmien ajatusten peilaaminen omiin, muilta oppiminen.	Ks. yllä
Nopea kokeilu -teoria + nopsa hahmottelu käytännöstä	Nopea kokeilu canvas-pohjien ja ajattelun esittely	Teoria + esimerkin keksiminen pienryhmässä	Teoria + esimerkin keksiminen pienryhmässä	Dioihin tutustuminen Moodlessa
Kirjallisuuskatsaus	Esittely	Esittelyn kuuntelu + kirjojen selailu	Esittelyn kuuntelu	Kirjallisuuslista Moodlessa
Lounastauko
Luentopätkä + video	Johdattelu tulevaisuuden trendeihin ja niiden seuraamiseen	Kuuntelu + osallistuminen keskusteluun	Kuuntelu + osallistuminen keskusteluun
Peste-analyysi
Purku	Ohjestus ja vuorojen jako, kommentointi	Selostus fläpiltä + muiden kommentointi. Kannattaisi olla Mirossa tms.	Selostus Mirosta, muiden kuuntelu ja kommentointi	Muiden tuotosten katsominen Moodlesta
Päivän päätös	check-out kierros	check-out kierros	check-out kierros	voisi olla palautelomakkeeseen vastaaminen

Loppukoonti ja reflektio

Verkon kautta osallistuneet opiskelijat antoivat palautetta, että yllättävän hyvin ja vähillä demoefekteillä päivä sujui. Molemmat tulevat kuitenkin seuraavalla kerralla mieluummin paikan päälle, joten itselle jäi vielä hybridikokemukseen kehitettävää. Toki molemmilla etäosallistujilla oli kuormitusta lisäävä muu syy jättäytyä etäosallistujaksi.

Lähiosallistujat suhtautuivat ymmärtäväisesti ajoittaiseen tekniikan aiheuttamaan säätöön, ja itsekin koen sen omaa rytmiä rikkovana, mutta jokaiseen päivään väistämättä kuuluvana asiana.

Omaan työskentelyyn arvioin pitkän ja moninaisen Teams- ym. opetusteknologiakokemuksen auttaneen, erityisesti nopeiden ratkaisuiden tekemisessä. Päivän sisältö ja järjestys ovat lukuisten toistojen jälkeen vakiintuneet, joten minun ei tarvinnut – ja toisaalta en parin päivän varoitusajalla olisi pystynytkään – suunnitella sitä alun alkaen hybridiversioksi. Minun ei myöskään tarvinnut enää käyttää kapasiteettiani seuraamaan jo monta kertaa hyväksi toteamani luokkatoteutuksen onnistumista, vaan saatoin keskittyä ratkomaan hybridin kannalta tärkeitä asioita. 

Kuvausta tehdessä on selvinnyt, kuinka monessa asiassa kokonaisuuteemme liittyvät ohjauskeskustelut auttavat. Myös väliin jäänyttä lähipäivää voidaan siinä melko hyvin paikata, vaikka ryhmän ajatuksia ei tällöin saakaan suoraan opiskelijan hyödyksi.

Seuraava haaste on pohtia päivän kulku taulukon oikeanpuoleiseen sarakkeeseen: mitä osioita on tarkoituksenmukaista tallentaa, kun kuitenkin ajattelen, että eri aikaan verkossa opiskeleville olisi järkevintä suunnitella puhdas etätoteutus aivan alusta alkaen. Mutta taas iskee se kunnianhimo: Entä ne tämän ryhmän opiskelijat, jotka olivat täysin estyneitä osallistumaan juuri tähän päivään?

Teksti ja kuvat:
Anu Konkarikoski,
Tavastian koulutuskuntayhtymä