Saavutettavuudella tarkoitetaan yleisesti sitä, että verkkosivut ja muut digitaaliset sisällöt ovat kaikkien käytettävissä riippumatta henkilön fyysisistä, henkisistä tai muista rajoitteista. Tällöin verkkopalvelua tai sisältöä voidaan käyttää mahdollisimman monella erilaisella päätelaitteella ja verkkoselaimella, sekä tarvittaessa myös apuvälineiden avulla. Saavutettavan palvelun on oltava myös sisällöllisesti ymmärrettävä ja helposti omaksuttava.

Saavutettavuudesta on säädetty EU-tasoinen direktiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102 julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta), joka koskee julkisen sektorin verkkopalveluita sekä osaa yksityisen sektorin yrityksistä. Suomessa direktiivi on täytäntöönpantu lailla digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019 (digipalvelulaki). “Saavutettavuusdirektiivin avulla pyritään parantamaan verkkopalveluita tekemällä niistä havaittavia, hallittavia, ymmärrettäviä ja toimintavarmoja.”

Saavutettavuudella tarkoitetaan yhtäältä lainsäädännössä määriteltyjä edellytyksiä verkkopalveluiden toiminnalle ja niihin kytkeytyviä velvoitteita ja toisaalta laajemmalti lainsäädännön ulkopuolisessa kontekstissa ymmärrettynä digitaalisten palveluiden käytön mahdollistamista kaikille käyttäjille soveltuvan muotoilun (Universal Design, UD) avulla.

Digipalvelulaissa saavutettavuudella tarkoitetaan “periaatteita ja tekniikoita, joita on noudatettava digitaalisten palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä, ylläpidossa ja päivittämisessä, jotta ne olisivat paremmin käyttäjien, erityisesti vammaisten henkilöiden, saavutettavissa;”

Tämän lisäksi saavutettavuus laajemmin tarkoittaa sitä, että palvelut ja niiden sisältö suunnitellaan kaikille sopivaksi. Tavoiteena on ottaa huomioon erilaiset käyttäjät ja toteuttaa yksi palvelu, jota kaikki voivat hyödyntää. Saavutettava verkkopalvelu on lähdekoodiltaan virheetöntä ja loogista sekä standardien ja ohjeistusten mukainen.

Saavutettavuustyö on pitkäjänteistä digipalvelujen parantamista, uudenlaista ajattelutapaa ja yhteistyötä, jossa voittajia ovat sekä toimijat että käyttäjät. Saavutettavuus tuo digipalvelujen ääreen myös uusia asiakkaita eli heitä, joille digipalvelujen käyttö on aiemmin ollut vaikeaa tai mahdotonta. Lisäksi hakukoneet löytävät tiedon paremmin saavutettavilta sivulta.

Saavutettavuus voidaan yleisellä tasolla jakaa kahteen osaan. Tekninen saavutettavuus tarkoittaa hyvää teknistä tasoa ja takaa sivustojen toimivuuden myös apuvälineillä ja -ohjelmistoilla. Kognitiivinen/ pedagoginen saavutettavuus taas on sivustojen ja palveluiden helppokäyttöisyyttä ja ymmärrettävyyttä sekä oppimista tukevaa ulottuvuutta. Siinä missä lainsäädännön vaatimukset asettavat palveluille teknisiä edellytyksiä kognitiivinen ja erityisesti pedagoginen saavutettavuus pyrkii opetuksen moninaisuuden edistämiseen.

Suomessa on tällä hetkellä noin miljoona ihmistä, joille digitaalinen saavutettavuus aiheuttaa haasteita, joten kehitystä tarvitaan. Tässä hankkeessa kehitämme hybridiopetukseen ja -työhön soveltuvia toimintatapoja, jotka ovat saavutettavia kaikille käyttäjäryhmille. Tämän työn tueksi olemme avanneet opetusteknologian saavutettavuuteen liittyvän kyselyn, jonka avulla kartoitamme saavutettavuuteen liittyvää osaamista, tietoa ja asenteita suomalaisissa opetusteknologiayrityksissä. Kyselyn vastauksia hyödynnetään hankkeen koulutusmateriaalin suunnittelussa. Kyselyn toteuttaa Suomen eOppimiskeskus ry.

Tervetuloa mukaan jakamaan näkemyksiä ja kokemuksia saavutettavuustyöstä!

Lähteet

https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/saavutettavuusdirektiivi.aspx#uutiset. Vierailtu 10.11.2021.