Yksi osa-alue saavutettavuuden edistämisessä on videoiden tekstittäminen. Tekstittäminen on erittäin aikaa vievää, mitä on turha kieltää, mutta työ on kaikkea muuta kuin turhaa.

Jotkut ihmiset, joiden kuulo on heikentynyt iän, onnettomuuden tai muun syyn takia, tarvitsevat tekstityksiä joka päivä. Jokaiselle meistä tulee kuitenkin hetkiä, jolloin tekstitykset ovat hyödyksi. Jos olet ikinä katsonut puhetta sisältävää videota kovassa melussa tai hälyisässä ympäristössä, olisit varmasti hyötynyt tekstityksistä. Onhan se kuormittavaakin yrittää saada selvää puheesta, jos ympäristössä on kauhea meteli.

Organisaation näkökulmasta tekstittämisellä on useita hyötyjä:

• haluttu viesti menee varmemmin perille,
• viesti tavoittaa useamman ihmisen,
• videota katsovien ihmisten kuormitus vähenee, mikä on tärkeää erityisesti oppilaitosmaailmassa.

Digipalvelulaki velvoittaa tiettyjä organisaatioita tekstittämään kaikki videot. Tämä koskee myös someen pysyvästi tulevia videoita, mitä ei välttämättä tule ajattelleeksi.

Tekoälyn luomat tekstitykset ovat hyvä pohja jatkotyöstölle

Tekoälyllä tekstitysten luonti on nopeaa. Esimerkiksi Teams-sovelluksessa pystyy luomaan automaattiset tekstitykset suomeksi myös livelähetykseen, mikä helpottaa varmasti livelähetyksen seuraamista tekstitystä tarvitseville.

Tekoälyn luomat tekstitykset täytyy aina tarkistaa ihmissilmällä. Teksteihin hyppää usein suomen kieleen kuulumattomia sanoja tai suoranaisia käännöskukkasia. Näin käy varsinkin niissä tapauksissa, joissa videolla puhuvalla ei ole huippulaatuista mikrofonia tai verkkoyhteyttä.

Lisäksi tekoälyn luomat tekstitykset ovat usein suoraan puheesta otettuja. Puheessa tulee sanottua ylimääräisiä täytesanoja, lauseiden sanajärjestys ei ole aivan kohdallaan ja asioita tulee toistettua eri tavalla kuin kirjoitetussa tekstissä. Tällainen teksti on melko raskasta luettavaa, vaikkei sitä kuunnellessa huomaisikaan.

Joskus tekoälyllä luodut tekstitykset ovat riittävät eivätkä vaadi sen tarkempaa muotoilua. Esimerkiksi rentoihin somejulkaisuihin sopii puhetyylinen kieli. Joissain tapauksissa tekstitys kuitenkin vaatii hiomisen ymmärrettävämpään muotoon.

Käytä selkeä kielistä tekstitystä opetusvideoissa

Videota saattaa katsoa vaikkapa henkilö, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jolla on muita kognitiivisia vaikeuksia ymmärtää kieltä. Tällöin selkeä kielisestä tekstitystä on enemmän hyötyä. Esimerkiksi opetuskäyttöön tulevat videoiden ja luentotallenteiden tekstitykset kannattaa tehdä selkeällä kielellä.

Selkeä kieli määritellään olevan ymmärrettävää yleiskieltä, joka ei sisällä erikoista sanastoa tai vaikeaselkoisia rakenteita. Opetusvideoissa saattaa hyvinkin olla mukana erikoista sanastoa aiheesta riippuen, mutta tekstitysten rakenteisiin on hyvä kiinnittää huomiota.

Selkeä tekstittäminen onkin oikeastaan aikamoinen taitolaji. Tekstittäjän täytyy hallita suomen kielioppisäännöt ja osata riisua puheesta epäolennaisuudet, kuitenkin pitäen punaisesta langasta kiinni. Muun muassa sanajärjestystä joutuu muuttelemaan, jotta tekstitys on selkeää ja lukukelpoista lyhyiden repliikkien aikana. Suomenkielisissä tekstityksissä lukunopeudeksi suositellaan enintään 10–12 merkkiä sekunnissa, mihin kuuluvat myös välilyönnit. Siihen ei paljoa tekstiä mahdu.

Vinkkilista ymmärrettävämpään tekstitykseen

Vinkit on koottu Kieliasiantuntijat ry:n ohjelmatekstityksen laatusuositukset -oppaasta. Repliikillä tarkoitetaan yksittäistä, korkeintaan kahden rivin mittaista ruututekstiä.

1. Kirjoita yhdyssanat aina mieluiten yhteen. Älä jaa yhdyssanoja eri repliikkeihin.
2. Lisää välimerkit suomen kielioppisääntöjen mukaisesti.
3. Kiinnitä huomioon tekstityksen jaotteluun, mikä tarkoittaa sekä repliikin sisäistä että repliikkien välistä jaottelua. Jaottelu tukee tekstityksen luettavuutta. Jaotteluun vaikuttavat käytettävissä oleva aika, repliikin tarkoitus, aiheiden esittely ja kehittely, henkilöiden keskinäinen vuorovaikutus sekä kuvakieli (eritoten kuvaleikkaukset).
4. Luontevin kohta rivinvaihdolle kaksirivisessä repliikissä on lauseraja. 
   • esim.
     “Kissa ylitti kadun, 
     mutta koira ei sitä huomannut.”
     Pilkku päättää ensimmäisen lauseen ja virke jatkuu seuraavalla rivillä.
5. Käytä suositeltua lukunopeutta eli 10-12 merkkiä sekunnissa. 
   • Eli, jos repliikki olisi 
     ”Ulkona on oikea koiranilma,
     mutta onneksi toin sateenvarjoni.”
     Repliikki sisältää 61 merkkiä (välilyöntien kanssa), jolloin sen lukemiseen tarvitaan kolme sekuntia.
6. Jos videolla on useampi puhuja, merkitse sen hetkisen puhujan ensimmäiseen repliikkiin, kuka puhuu. Tämä on tärkeää varsinkin niissä tapauksissa, joissa puhujat eivät näy kuvaruudussa.
   esim. 
   (Katri:) Pidätkö kissoista?
   (Tiina:) Rakastan kissoja! Minulla on niitä neljä.
7. Kirjoita numerot 1-9 sekä luvut kymmenen, sata ja tuhat kirjaimin. Poikkeuksen voi tehdä, jos repliikin merkkimäärä ei riitä.

Noudattamalla edes muutamaa ohjetta varmistat, etteivät tekstitystyösi mene kankkulan kaivoon.

Jos haluat oikein huolella hioa tekstitystä, voit katsoa kaikki Kieliasiantuntijat ry:n  ohjelmatekstityksen laatusuositukset. Ne löytyvät osoitteesta https://kieliasiantuntijat.fi/ohjelmatekstityksille-laatusuositukset/

Teksti: Sara Vihinen
Kuvat: Unsplash.com ja Pexels.com

Lähteet:

https://www.saavutettavasti.fi/kuva-ja-aani/videot-ja-aanitteet/
https://www.saavutettavasti.fi/verkkosisaltojen-saavutettavuus/selkea-kieli/
https://kieliasiantuntijat.fi/ohjelmatekstityksille-laatusuositukset/
https://support.microsoft.com/fi-fi/office/live-tekstityksen-k%C3%A4ytt%C3%A4minen-live-tapahtumassa-microsoft-teamsissa-1d6778d4-6c65-4189-ab13-e2d77beb9e2a